Ikkunan ja oven rakenneliitoksille, tiivisteille ja lämpöeristeille on asetettava ilmanpitävyyden luokitus.
Ikkunoille on olemassa pääosiltaan vain lasin U-arvoon perustuva luokitusmerkki.
Rakenneliitosten ilmanpitävyys ja ilmanvuotoluku pitäisi lisätä ikkunan energialuokitusmerkkeihin.
Yksi tehokas tapa nykyisten ikkunoiden ja ovien energiantehokkuuden parannustapoja olisi rakenneliitosten ja lämpöeristeiden ilmanpitävyys ja ilmanvuotoluokitukset.
Ilmanpitävyyden tarkatustoimet pitäisi kuulua automaattisesti uusien ikkunoiden ja ovien tavarantarkastajille sekä luovutus-sopimukseen.
Lisäksi ilmantiiveyksien tarkastus pitäisi sisältyä aina myös vanhojen tai uusien ikkunoiden ja ovien kuntoarvioiden - tutkimusten yhteyteen sekä kirjalliseen lausuntoon.
Ikkunoille on olemassa pääosiltaan vain lasin U-arvoon perustuva luokitusmerkki.
Rakenneliitosten ilmanpitävyys ja ilmanvuotoluku pitäisi lisätä ikkunan energialuokitusmerkkeihin.
Yksi tehokas tapa nykyisten ikkunoiden ja ovien energiantehokkuuden parannustapoja olisi rakenneliitosten ja lämpöeristeiden ilmanpitävyys ja ilmanvuotoluokitukset.
Ilmanpitävyyden tarkatustoimet pitäisi kuulua automaattisesti uusien ikkunoiden ja ovien tavarantarkastajille sekä luovutus-sopimukseen.
Lisäksi ilmantiiveyksien tarkastus pitäisi sisältyä aina myös vanhojen tai uusien ikkunoiden ja ovien kuntoarvioiden - tutkimusten yhteyteen sekä kirjalliseen lausuntoon.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ikkunoille ON ilmanpitävyysluokitus. Ilmanpitävyys luokitellaan standardin EN 12207 kohdan 4.6 mukaan.
Kansallinen soveltamisstandardi, jossa määrätään mitä suorituskykyarvoja valmistajien on pakko ilmoittaa, on pahasti kesken.
Tilanne on tällä hetkellä se, että laki velvoittaa CE-merkitsemään ikkunat, mutta lainsäätäjä ei itse ole saanut aikaiseksi sitä MITÄ merkintään sisältyy. Niinpä valmistajat voivat ilmoittaa mitä tahansa testatuista arvoista ja jättää mitä tahansa ilmoittamatta. Käytännöksi on muodostunut, että ilmoitetaan U-arvo. Loput mahdollisesti mitatut arvot ilmoitetaan, jos asiakas on aiheesta kiinnostunut.
Toki on niinkin, ettei pelkällä ikkunan ilmatiiveydellä paljon tee, josseivät rakenneliitokset ole vastaavalla tasolla, kuten toteatkin.
Käytännössä vain lasi on ilmatiivis.
Muilta osiltaan karmikappaleiden-, puitteen ja lasin liitoskohdissa-, ikkunatiivisteissä- ja lämpöeristeissä on enemmän tai vähemmän ilmaa vuotavia liitoksia.
Lisäksi kerrostaloissa teknillisesti väärin asennetut tiivisteet edesauttavat vesivaurioiden syntymistä lasien välitilaan.
Standardi luku ei ole ilmanpitävyyden luokitus.
Asennettujen ikkunoiden ja ovien ilmantiiveyttä voidaan mitata:
Paine-ero puhaltimella. Mittauslulos on tarkka arvo.
Lämpökamera, osoittaa ilmanvuotokohtien suuruuden. Ei verratavissa ole arvo.
Ikkunoiden ja ovien ilmanpitävyys ja tiiveydenmittaukset pitäisi olla osaksi ikkunoiden ja ovien laatua ja laadun varmistamista.
Ilmanpitävyys luokitus kertoo vuotoilman määrän.
"Standardi luku ei ole ilmanpitävyyden luokitus."
Standardi luokittelee ikkunat tiiveysluokkiin saatujen testitulosten perusteella. Jos se ei ole luokitus, niin mikä sitten on?
Olet kuitenkin oikeassa siinä, että mittaukset koskevat ymmärrettävistä syistä vain ikkunaelementtiä. Niinpä asennuksella on suuri merkitys. Siellä on epäilemättä koko alan suurin työsarka tehtävänä.
Standartissa voidaan hyväksyä ilmanvuotoluvuksi esim 1-3 jne.
Ilmatiiveyden mittaus ja luokitus on todella eri asia.
Ilmantiiveyden luokitus 50 = 1 1/h; ilma vaihtuu kerran tunnissa 50 Pa paine-erolla.
Yksilöin vielä kerran ikkunoiden ja ovien yleiset ilmanvuotokohdat jotka voi helposti havaita myös lämpökameralla. Lämpökamerakuva näyttää tarkasti ilmanvuotokohdan, mutta ei kerro ilmantiiveyden luokitusta.
Yleisiä ilmavuotokohtia tai avonaisia liitosrakenteita ovat: karmikappaleiden liitokset, puitteiden liitokset, puitteen ja lasin liitoskohdat, sisäikkunan tiivisteet ja etenkin kulmakohdat, huolimattomasti asennetut puitteet estävät usein ikkunatiivisteiden ilmantiiveyden toteutumisen (liian suuret väljyysvarat), karmin ja vaipan välinen lämpöeriste.
Lisäksi ulkoikkunoiden tiivisteet ovat asennettu teknillisesti väärin.
Lämpövuotoja havaittavissa myös sisäpuolen vuorauslistojen reunaliitoksista.
Lasituslistojen asennuksissa ei ole käytetty tartuntaa parantavia liimamassoja.
Asennustöitä valvoo sekä työn tarkastaa ja vastaanottaa erittäin harvoin ikkuna-alan erikoisosaaja.
Melkein kaikki mainitsemasi vuotokohdat sisältyvät luokitukseen. Ainoastaan ikkunaelementin liittymää rakennusrunkoon on mahdoton testata etukäteen. Se on mahdollista mitata vain asennetusta ikkunasta. Lämpökamera voi olla yksi mittari, mutta ei välttämättä kerro koko totuutta. Toki, jos lämpökamera näyttää isoa lämpövuotoa, on todennäköistä, että ilmaakin vuotaa. Kamera saattaa kuitenkin näyttää myös esim. kiinnityksen kylmäsiltaa. Tiiveyden mittaamiseksi pitäisin parempana ihan oikeata tiiviysmittausta. Lämpökamera on toki halpa ja helppo, jos summittainen tarkkuus riittää. Lämpökamera on myös parempi kuin ei mitään, mutta käyttämässä pitää sitten olla mainitsemasi ikkuna-alan osaaja.
Amatööri tekee kuvista helposti vääriä johtopäätöksiä.
Standardin ilmatiiveys jakaa ikkunat viiteen luokkaan, jossa testaamaton on luokka 0 ja ilmanpitävin luokka 4. Luokkaan 4 pääsee jos pinta-alaan perustuvassa luokittelussa 600 Pa paineella ikkuna vuotaa alle 3 m³/hm². Muut sitten siltä väliltä. Tilaaja päättää mihin luokkaan kuuluvan ikkunan haluaa tilata.
Saattaa olla, että kansallinen soveltamisstandardi joskus toteutuessaan asettaa ikkunoille vähimmäisluokan.
Tutkimuksiin toimitettu ikkuna tai ovi on aivan jotain muuta, kuin asiakkaalle toimitetut tuotteet. Tuotanto ja asennustyö sisältävät muuttuvia tekijöitä.
Pistelämpövuodot ovat erittäin pahoja sekä yleisiä vaurioiden aiheuttamia kohtia.
Ja niitä riittää.......
Kannattaisi jalkautua ja mennä katsomaan kerrostalojen ikkunoita joiden asennusajasta on kulunut 5-10 vuotta. Paljastuisi standardien epämääräisyydet ja rakenneliitosten heikkoudet. Tuotannosta ja asennustöistä johtuvien vaurioiden huolto ja korjaustöiden kustannukset lankeavat aina ikkunoiden käyttäjille.
Standarteista huolimatta merkittäviä parannuksia ei ole tapahtunut vuosikymmeniin.
Ikkunoissa ja ovissa käytäntö ja teoria ei kohtaa.
"Tutkimuksiin toimitettu ikkuna tai ovi on aivan jotain muuta, kuin asiakkaalle toimitetut tuotteet."
Sitten vain ilmoitusta Tukesille. Sehän on petos. Nykyisen lainsäädännön mukaan jokainen valmistaja tekee kirjallisen vakuutuksen siitä, että tuote on testatun mukainen.
Olen sen verran jalkautunut, että tiedän teorian ja käytännön eron. Väitän kuitenkin, että jos meillä on kaksi ikkunaa, joista toisen testiarvot ovat selkeästi paremmat, on sillä paremmalla ikkunalla hyvät mahdollisuudet olla parempi myös seinällä. Toki hyväkin ikkuna on mahdollista tyriä asennuksella, mutta huononkin ikkunan voi asentaa huonosti.
"Standarteista huolimatta merkittäviä parannuksia ei ole tapahtunut vuosikymmeniin."
No huh. Jos nyt vaikkapa katsot ne U-arvot, niin huomaat, että kehitystä on tapahtunut ja paljon.
MS ikkunoita myydään nykyään "mökki-ikkunoina", vaikkei tästä kovin montaa vuosikymmentä ole, kun ne olivat vielä yleisiä. U-arvo 2,7 W/m²K
MSK ikkunat, varsin yleisiä vielä 80-luvulla, ja MSE ikkunat vielä -90 luvulla . U-arvot tyypillisesti luokkaa 1,8 W/m²K. Vertaa niitä nykyisiin ikkunoihin, joissa parhaimmat ovat U-arvoiltaan 0,6 W/m²K luokkaa. Mikä mielestäsi olisi "merkittävä parannus" jos ei tämä? Samoin heloitukset, tiivistys ja säänkestävyys ovat selkeästi parantuneet. Ehkä sitten puhut asennuksesta, mutta itse ikkunoissa kehitys kyllä kulkee.
Samoin no huh huh. Vain lasin U-arvossa on tapahtunut merkittävät muutokset.
Nämä ovat ikkunavalmistajan ja minun välisiä turhia eipä juupas näkemyksiä.
Katso netistä kenttätiedot paikoilleen asennetuista ikkunoista ja ovista: Ikkunoista asiaa ja vaurioista valokuvia (22kpl)
Tehän kirjoitatte eri asioista. Toinen kirjoittaa standardeista ja lasin U-arvosta. Toinen kirjoittaa rakenneliitoksista, lämpöeristeistä ja asennuksista.
Hyvä kuitenkin, että kumpiakin asioita käsitellään.
LÄMPÖKAMERAKUVAUS PAKOLLISEKSI. Asennustöiden jälkeen puolueeton lämpökamerakuvaus. Kuvaus taitaa olla ainoa tapa parantaa tai poistaa ikkunoiden ja ovien epätiiveyksiä ja ilmanvuotoja.
Lisäksi tavarantarkastajan tutkimuksiin sekä lausuntoihin pitäisi lisätä ilmantiiveys tutkimus ja vuotoilman luokitus
Vanhoja puuosiltaan hyväkuntoisia ikkunoita ei kannata vaihtaa ainakaan
energiasäästönimikkeellä. Ikkunavaihdon syyksi pitää keksia jotain muita perusteita.
Korvauilmaventtiilin voi asentaa vanhoihin sekä uusiin ikkunoihin.
Tiivistevuodoista johtuvat vedontunteet voidaan poistaa uusimalla tiivisteet.
Tavarantarkastaja? Millä ikkuna-ja ovialan erikoisosaamisella tavarantarkastaja pystyy antamaan puolueettoman lausunnon.
Ikkunoiden ja ovien laatu ja vastaanottotarkastukseen kuuluu niin monta erikoisosaamista vaatiivaa taitoa että siihen ei riitä tavarantarkastajan tiedot.
Erikois tietoja sekä osaamista vaativat elinkaarikestävyyden tarkastukset, tiivisteiden asennustavat, ilmantiiveydet, käyntisovitukset jne.
Ikkunoiden ja ovien laaduista ja asennustavoista pystyisi antamaan luotettavan ja puolueettoman lausunnon esim, ikkuna-alalle koulutettu kuluttaja-asiamies.
Ikkunan lämpöeristeiden pitää (pitäisi) olla ilmantiiviitä.
Mitään tiiveysvaatimuksia ei ole karmikappaleiden liitoksille tai ikkunatiivisteille.
Paljon muitakin puutteita havaitsin kun vertasin omia ikkunoita netistä löytämiini ohjeisiin: Ikkunan laatuvaatimukset
Ikkunat eivät ole tiiviitä. Kuinka paljon silloin lisääntyy kiinteistön lämmityskustannukset. Kuinka ilmanvaihto voi toimia säätöjen mukaisesti jne.