Vain hyvin hoidettu eläin tuottaa!

Eläinlääkärit ovat aina sanoneet, että hyvinvoiva karja tuottaa hyvin maitoa Pitääkö tämä väite vielä paikkansa????

Kyselijä... kirjoitti:

Eläinlääkärit ovat aina sanoneet, että hyvinvoiva karja tuottaa hyvin maitoa Pitääkö tämä väite vielä paikkansa????

Hyvinvointiakin on erilaista, joku asia voi olla lehmän mielestä ihan okei, mutta silti lehmä ei tuota. Esimerkkinä vaikka tiineys : lehmä voi aivan hyvin eikä lainkaan kärsisi, vaikka olisikin tiinehtymätön eli tyhjä vaikka kuinka monta vuotta, mutta kyllähän siinä maidontulo vähitellen loppuu, eli omistajan kannalta ei todellakaan tuota, eli ei kannata tyhjää lehmää pitää. Samoin lehmä elää ja saa vatsansa täyteen pelkällä karkearehullakin, vaikka söisi suunnilleen pelkkää heinää, muta taas kerran, ei se sillä kovin kummoisia lypsäisi, eli ei tuota. Itseasiassa lehmä voisi olla aivan onnellinen ja hyvinsyönyt, asua vapaasti vaikka laitumella,, kuivikepohjalla tahi pihatossa, mutta ellei sitä lypsetä eikä poiji vasikoita, ei se tuottaisi muutakuin kuluja. Saa niitä vaikka harjailla, rapsutella, vaikka hieroa niinkuin Japanissa pihvilihahärkiä, mutta ei se hyvä hoito automaatyisesti "tuota". Teurastiliäkään kun ei tule, ellei laita sinne teuraaksi.

Perusasioita kirjoitti:

Hyvinvointiakin on erilaista, joku asia voi olla lehmän mielestä ihan okei, mutta silti lehmä ei tuota. Esimerkkinä vaikka tiineys : lehmä voi aivan hyvin eikä lainkaan kärsisi, vaikka olisikin tiinehtymätön eli tyhjä vaikka kuinka monta vuotta, mutta kyllähän siinä maidontulo vähitellen loppuu, eli omistajan kannalta ei todellakaan tuota, eli ei kannata tyhjää lehmää pitää. Samoin lehmä elää ja saa vatsansa täyteen pelkällä karkearehullakin, vaikka söisi suunnilleen pelkkää heinää, muta taas kerran, ei se sillä kovin kummoisia lypsäisi, eli ei tuota. Itseasiassa lehmä voisi olla aivan onnellinen ja hyvinsyönyt, asua vapaasti vaikka laitumella,, kuivikepohjalla tahi pihatossa, mutta ellei sitä lypsetä eikä poiji vasikoita, ei se tuottaisi muutakuin kuluja. Saa niitä vaikka harjailla, rapsutella, vaikka hieroa niinkuin Japanissa pihvilihahärkiä, mutta ei se hyvä hoito automaatyisesti "tuota". Teurastiliäkään kun ei tule, ellei laita sinne teuraaksi.

Lue lisää

Kannattaakin useamman kerran soittaa seminologi ko. lehmälle. Usein tiinehtymätön lehmä saadaan tiineeksi, kun lehmälle laitetaan liharotuista. Tässäkin hoitajajalla on suuri merkitys. Täytyy olla aikaa seurailla eläimiä ja niiiden kiima-aikoja eikä tosiaankaan kannata luovuttaa helpolla. Kyllä useinmiten lehmä alkaa kantavaksi ja saadaan siten tulojakin.

Tuota tuota... kirjoitti:

Kannattaakin useamman kerran soittaa seminologi ko. lehmälle. Usein tiinehtymätön lehmä saadaan tiineeksi, kun lehmälle laitetaan liharotuista. Tässäkin hoitajajalla on suuri merkitys. Täytyy olla aikaa seurailla eläimiä ja niiiden kiima-aikoja eikä tosiaankaan kannata luovuttaa helpolla. Kyllä useinmiten lehmä alkaa kantavaksi ja saadaan siten tulojakin.

Lue lisää

Ei tuossa ollut siitä kyse, ettei lehmää yritettäisi siementää, vaan siitä, että ei se lehmä kärsi itse yhtään siitä, että ei ole tiine, mutta tuottaja kyllä kärsii. Ajatuksella luettava.

Muamuija kirjoitti:

Ei tuossa ollut siitä kyse, ettei lehmää yritettäisi siementää, vaan siitä, että ei se lehmä kärsi itse yhtään siitä, että ei ole tiine, mutta tuottaja kyllä kärsii. Ajatuksella luettava.

Lue lisää

No eihän koirakaan kärsi siitä, vaikka ei se joka vuosi saisikaan penikoita. Koira ei kärsi, vaikka ei saisi yhtään penikkaa. Koiranomistajakaan ei saisi yhtään tuloja koirasta vaan siitä olisi ainoastaan menoja. Sama pätee lemmikki- kuin tuotantoeläimillekin.

Höh - kirjoitti:

No eihän koirakaan kärsi siitä, vaikka ei se joka vuosi saisikaan penikoita. Koira ei kärsi, vaikka ei saisi yhtään penikkaa. Koiranomistajakaan ei saisi yhtään tuloja koirasta vaan siitä olisi ainoastaan menoja. Sama pätee lemmikki- kuin tuotantoeläimillekin.

Lue lisää

Tässä olikin aloituksena se, että "vain hyvinvoiva eläin tuottaa"., ja koitettiin vääntää, että " ellei eläin tuota, se ei voi voida hyvin". Osoitettiin vastauksissa siis, että eläin voi voida hyvin, vaikka ei tuotakaan. Lemmikkieläimiä ei tarvitse tulla sotkemaan tuotantoeläinkeskusteluun, se on ihan oma filosofiansa ja maailmansa.

Tarkkuutta kirjoitti:

Tässä olikin aloituksena se, että "vain hyvinvoiva eläin tuottaa"., ja koitettiin vääntää, että " ellei eläin tuota, se ei voi voida hyvin". Osoitettiin vastauksissa siis, että eläin voi voida hyvin, vaikka ei tuotakaan. Lemmikkieläimiä ei tarvitse tulla sotkemaan tuotantoeläinkeskusteluun, se on ihan oma filosofiansa ja maailmansa.

Lue lisää

Kirjoittaja tarkoitti varmaankin, että hyvinvoiva eläin tuottaa. Niinhän eläinlääkäritkin sanovat......

Tuota tuota... kirjoitti:

Kannattaakin useamman kerran soittaa seminologi ko. lehmälle. Usein tiinehtymätön lehmä saadaan tiineeksi, kun lehmälle laitetaan liharotuista. Tässäkin hoitajajalla on suuri merkitys. Täytyy olla aikaa seurailla eläimiä ja niiiden kiima-aikoja eikä tosiaankaan kannata luovuttaa helpolla. Kyllä useinmiten lehmä alkaa kantavaksi ja saadaan siten tulojakin.

Lue lisää

Kuulinpahan erään isännä siemennyttäneen lehmän jo melkein viidettätoista kertaa, mutta aikoo silti siemennyttää vaikka toiset mokomat, vaikka se lehmä ei tulisi tiineeksi. Täytyy olla ilmeisesti hyvä lehmä.

Perusasioita kirjoitti:

Hyvinvointiakin on erilaista, joku asia voi olla lehmän mielestä ihan okei, mutta silti lehmä ei tuota. Esimerkkinä vaikka tiineys : lehmä voi aivan hyvin eikä lainkaan kärsisi, vaikka olisikin tiinehtymätön eli tyhjä vaikka kuinka monta vuotta, mutta kyllähän siinä maidontulo vähitellen loppuu, eli omistajan kannalta ei todellakaan tuota, eli ei kannata tyhjää lehmää pitää. Samoin lehmä elää ja saa vatsansa täyteen pelkällä karkearehullakin, vaikka söisi suunnilleen pelkkää heinää, muta taas kerran, ei se sillä kovin kummoisia lypsäisi, eli ei tuota. Itseasiassa lehmä voisi olla aivan onnellinen ja hyvinsyönyt, asua vapaasti vaikka laitumella,, kuivikepohjalla tahi pihatossa, mutta ellei sitä lypsetä eikä poiji vasikoita, ei se tuottaisi muutakuin kuluja. Saa niitä vaikka harjailla, rapsutella, vaikka hieroa niinkuin Japanissa pihvilihahärkiä, mutta ei se hyvä hoito automaatyisesti "tuota". Teurastiliäkään kun ei tule, ellei laita sinne teuraaksi.

Lue lisää

Kun ihminen voi jhyvin, niin jaksaa tehdä töitä ja vieläpä hyvin. Kun sitten alkaa vastustamaan - ihminen voi huonosti - ja työnteko ei maita ja muutenkin on hällä väliä tyyli.
Nin ihm isille kuin eläimillekin tulisi olla monipuolinen ruokavalio. Muuten tulee erilaisia puutostiloja eikä enää voida hyvin. Ihminenkään ei ole onnellinen silloin
Luonnossa eläimet haluavat vuosittain lisääntyä - miksei sitten tutoantoeläimet?

Voidaan verrata kahta lehmää - toisella lehmällä ovat jalat kipeät. Kipeä lehmä syö vähän, joten maidontuotantokin vähenee. Silloin lehmä ei tuota sitä määrää maitoa, mitä se voisi tuottaa. Jos lehmä pelkää toisia lehmiä eikä uskalla mennä pihatossa lypsylle - se lehmä ei voi hyvin. Eikä se uskalla oikein syödäkääm eikä juodakaan - se lehmä ei voi hyvin. Maitomäärä vähenee.....

Näin - kirjoitti:

Voidaan verrata kahta lehmää - toisella lehmällä ovat jalat kipeät. Kipeä lehmä syö vähän, joten maidontuotantokin vähenee. Silloin lehmä ei tuota sitä määrää maitoa, mitä se voisi tuottaa. Jos lehmä pelkää toisia lehmiä eikä uskalla mennä pihatossa lypsylle - se lehmä ei voi hyvin. Eikä se uskalla oikein syödäkääm eikä juodakaan - se lehmä ei voi hyvin. Maitomäärä vähenee.....

Lue lisää

Tuollaisella lehmällä on nimikin se on raato. Jos ei syö, eikä juo ja vielä ei mene lypsylle on kuollut eli raato. Se on sama onko pihatto vai parsinavetta, juomato, syömätön ja lypsämätön on raato, minkä Lauhaluoma kuskaa Honkajoelle poltettavaksi ja laittavat vielä laskun.

sibulla kirjoitti:

Tuollaisella lehmällä on nimikin se on raato. Jos ei syö, eikä juo ja vielä ei mene lypsylle on kuollut eli raato. Se on sama onko pihatto vai parsinavetta, juomato, syömätön ja lypsämätön on raato, minkä Lauhaluoma kuskaa Honkajoelle poltettavaksi ja laittavat vielä laskun.

Lue lisää

Eipä välttämättä raato ainakaan parsinavetassa. Jalat pysyvät terveinä melko hyvin, kun saavat monta kuukautta olla kesäisin ulkona laitumilla ja talvellakin jaloitella. Parsinavetassa ei tule sellaista tapausta, että lehmä ei uskalla syödä eikä juoda, koska naapuriksi voidaan vaihtaa sellainen lehmä, joka ei kiusaa. Lypsytkin suoritetaan aamuin illoin ja tarvittaessa kaksi henkilöä - toinen rapsuttelee ja juttelee rauhoittavasti ja toinen lypsää.

Niin - eiköhän rauhallisesti seisovat eläimet ole eläinlääkärin silmälle ilo. Ei vaivautunutta jalkojen nostelua, ei äkillisiä peruutusliikkeitä - vain utelias ja rauhallinen tarkastelu.
Monien harmina ovat tarttuvat sorkkataudit, jotka ovat lisääntyneet. Sorkkavälin ihotulehdus ja ajotulehdus ovat yhä useamman tilan vitsauksena. Sorkkaterveys näkyy maitotuotoksessa.

Ei se rakennearvostelu lehmällekään pahaa tee, eikös se hyvärakenteinen lehmä ole myös pääsääntöisesti tuottava?


http://www.youtube.com/watch?v=LprKGAl6J1M

Sitten sellainen lisäpointti vielä. Tuolla Azoreilla kaikki mitä maataloudessa tuotetaan on luomua.

Samalta sivulta bong kirjoitti:

Ei se rakennearvostelu lehmällekään pahaa tee, eikös se hyvärakenteinen lehmä ole myös pääsääntöisesti tuottava?


http://www.youtube.com/watch?v=LprKGAl6J1M

Sitten sellainen lisäpointti vielä. Tuolla Azoreilla kaikki mitä maataloudessa tuotetaan on luomua.

Lue lisää

Näkyy olevan niitäkin, jotka jalostaa lehmän rakennetta tuotoksen kustannuksella. Ennen lypsävä kuin nätti, on kuitenkin taloudellisempi näkökulma. Harvempi lehmänsä kauneudella tienaa, tuppaa nuo näyttelytouhutkin enempi viemään kuin tuomaan tuloja.

Tuo loma on oikealta nimeltään ummessaolo. Suomessa osuustoiminnalla on jo sadan vuoden petinteet. Maalaiset tuotti elintarvikkeet, osuuskuntia perustettiin jalostamaan ne tuotteet ja toimittamaan kaupunkilaisille keskitetysti, ettei jokaisen tarvitse jalostaa ja kulkea myymässä tuotteita etäällä oleviin kaipunkeihin. Keskieuroopassa tilat ovat lähellä kaupunkikeskittymiä suuremman väestötiheyden vuoksi, mutta täällä nuo pitkät välimatkat vaati toisenlaista lähestymistapaa jalostukseen.

Muamuija kirjoitti:

Tuo loma on oikealta nimeltään ummessaolo. Suomessa osuustoiminnalla on jo sadan vuoden petinteet. Maalaiset tuotti elintarvikkeet, osuuskuntia perustettiin jalostamaan ne tuotteet ja toimittamaan kaupunkilaisille keskitetysti, ettei jokaisen tarvitse jalostaa ja kulkea myymässä tuotteita etäällä oleviin kaipunkeihin. Keskieuroopassa tilat ovat lähellä kaupunkikeskittymiä suuremman väestötiheyden vuoksi, mutta täällä nuo pitkät välimatkat vaati toisenlaista lähestymistapaa jalostukseen.

Lue lisää

Suomessa on ainakin jonkin verran tiloja, jotka tekevät jäätelöitä. Myös tiloilta voi ostaa suoraan lihaa ja maitoa. Maatilamatkailua on myös ja samalla voi tutustua maatilan toimintaan.

Muistaakeni Intiassa lehmien keskituotos on 1600 kg. Suomessa lehmien keskituotos lähentelee 9000 kg.