Kaikkia asioita voi katsoa koko kaikkeuden, universumin, kannalta ja sitten maapallon kannalta; ja myös kaikkitietävän olennon kannalta ja sitten ihmisen tiedon kannalta. Tällainen tarkastelu ihmeellisesti ratkaisee monia filosofian perusongelmia, vaikka sen järkevyys perustuu siihen oletukseen, että maailmankaikkeus olisi jotain muuta kuin tähtitieteilijät nykyään yleensä ajattelevat, ja että Jumala on olemassa.
Kaikkeus on sillä tavoin erilainen kuin vallitseva teoria väittää, että sillä ei ole ulkopuolta, ei alkua eikä loppua. Jos on alku, se on vain nykyisen tilanteen alku, galaksiavaruuden alku, näkyvän universumin alku, tuntemamme univarsumin alku; itse koko revohkalla, millainen se sitten onkin, ei ole alkua.
On ilmeisesti lähinnä looginen totuus - ei siis empiirinen - että kaikkeus on ikuinen. Jos olisi alku, niin sitä ennen ei olisi ollut mitään, ja se on mahdotonta. Tosin voidaan tietysti sanoa, että alusta puhuminen on väärin, tai sitä ennen olleesta, koska aika alkoi vasta silloin, mutta tämä osoittaa lähinnä kuinka tuntemattomia ja vaikeita nämä asiat ovat, mitä voisi olla avaruuden alku tai laajeneminen? Niillä yritetään vain kuvata neliulotteisen avaruuden ikuisia asioita.
Ikuisuus on paradoksi, koska meidän on yhtä mahdotonta ajatella että aika joskus alkaisi kuin että se jatkuisi ikuisesti taaksepäin. Maapallon kannalta se on helppoa, maapallo syntyi kaasusumuista ym aurinkoa kiertavistä aineista 5 miljardia vuotta sitten, mutta kaikkeuden alkua ajatellessa tulee tämä paradoksi. Ehkä tämän ratkaisu on, että kaikkeuden kannalta mitään aikaa ei ole, on olemassa vain ikuinen nykyisyys. Kaikkeus on yhtä aikaa alkanut - kaikilla sen osilla on alku - ja yhtä aikaa ollut ikuisesti. Aika on vain kaikille kaikkeuden osille, galakseille, tähdille, planeetoille.
Kaikkeus on ikuinen ja rajaton. Siis ei ole aikaa eikä ukopuolta eikä sitä ole luotu. Maapallon, meidän maailmamme, on jokin korkeampi olento voinut luoda, siihen voi idealismi päteä, mutta kokonaisuuteen pätee materialismi, se on ollut ikuisesti ja tulee jatkumaan ikuisesti ilman luojaa. www.santavuori.com
Universumi ja maailmamme
14
118
Vastaukset
- apis1
"On ilmeisesti lähinnä looginen totuus - ei siis empiirinen - että kaikkeus on ikuinen."
Logiikka ei sano olevaisesta mitään. Kysymys on joko empiirinen tai mahdoton ratkaista, siis mahdollisesti mieletön.
Että asiat olisivat jotenkin erilailla jonkin "kannalta", on ihmisaivojen synnyttämä näennäisotaksuma. On yksi ja vain yksi totuus. :)Muodollinen logiikka on tosiaan olevaisesta erillään. Tämä on vanha totuus. Mutta on aina ollut myös dialektinen logiikka, ja siinä logiikka puhuu jotain todellisuudesta. Ja vaikka ajatteluni lähtee muodollisen logiikan puolelta, siis koulutus, olen huomannut, että kun mietitään minkälainen kaikkeus on, tässä yhdessä asiassa puhdas ajattelu, logiikka, sanoo jotain kaikkeuden luonteesta. Esimerkiksi se, että tähtitieteilijät ovat suhteellisen yksimielisiä siitä, että universumi, kaikkeus, on äärellinen ja ääretön yhtä aikaa siinä mielessä, että se on rajaton, ei tule empiriasta vaan loogisen ajattelun pohjalta.
Kaikkeuden olemus ei ole pelkästään empiirinen kysymys, siis tähtitieteellinen kysymys. Siinä olet varmaankin oikeassa, että se voi olla mahdoton ratkaista, ainakin tähtitieteelle, jos me ajattelemme tähtitiedettä vain empiirisenä tutkimuksena. Mutta onhan kaikessa tieteessä teoreettistakin tutkimusta. Voidaan aina ajatella tiedettyjen totuuksien jälkeen, miten sitten voisivat ne asiat olla, joita ei vielä tiedetä, siis mitkä olisivat loogiset vaihtoehdot niille ja mikä näistä sitten olisi paras kaiken tunnetun tiedon ja parhaan ajattelun pohjalta.
Näinhän on ajateltu yhtenä mahdollisuutena että olisi muitakin universumeja. Onko näin vai onko vain tämä? Järkevä kysymys, eikä ole empiiristä vastausta. Kuitenkin vasta tämä ja ne muut yhdessä on kaikkeus. Siinä silloin vain väitetään ettei tämä universumi ole kaikkeus, vaikka sitä se universumi sana tarkoittaa.
Maapallon kannalta luominen ja kehitys ovat eri asioita kuin universumin kannalta. Tämähän on selvää, vaikka perimmäiset luonnonlait ovat kaikkialla samat. Me emme vain tiedä vielä kaikkea.
- apis1
Tarkoititko dialektisella logiikalla Stalinin luokkakantaista logiikkaa, jonka premissit hän loi, ja jotka sen jälkeen marxilais-leniniläiset filosofit tyytyivät toistamaan, se kun kuului kaanoniin, mutta siitä ei voinut muodostaa mitään kelvollista? Vai tarkoititko Hegelin kummallista kuvaa maailmanhistorian kehityksestä?
Olipa kyse kummasta tahansa tai jostakin muusta, nämähän eivät pidä yhtä totuuden kanssa. On vain yhtä oikeata logiikkaa ja, jos käytämme toisenlaista kieltä, sen alalajeja.
Kosmologien hypoteesi, että kosmos on äärellinen ja rajaton, on tietääkseni empiirisesti varmentamaton. Se on siis hypoteesi. On oikeampaa sanoa, että emme tiedä. Voimme matemaattisesti ajatella, millainen olisi äärellinen ja rajaton, mutta emme todellakaan tiedä.
Ajattelen luonnontieteellisesti. Asian todentamiseksi täytyy olla sekä empiiristä matskua että matemaattis-looginen teoria, johon matsku sopii. Lisäksi kannatan Occamin partaveistä siitä yksinkertaisesta syystä, että yksinkertainen on todennäköisempi kuin monimutkainen. Se on puhdasta todennäköisyysmatematiikkaa.
Jos tehdään koe, se täytyy olla toistettavissa. Jos joko empiirinen puoli on vajaa, tai teoria kehno, pitää asia hylätä. Väite, jota teoriassakaan ei voi falsifioida, on syytä hylätä. Esim. väitettä monista tai monenlaisista universumeista tuskin voidaan tulevaisuudessakaan kumota. Ne ovat siis aivojen synnyttämiä haavekuvia, mielettömiä väitteitä.
On ihan ihmisluonnon mukaista haluta tietoa. Kun sitä ei voi saavuttaa, toive muuttuu helposti todenveroiseksi. Myönnetään, että tieteellinen asenne on rutikuiva, mutta on olemassa myös ihmisiä, joiden psyyke vaatii todisteet. Useissa kysymyksissä täytyys sanoa, ettemme tiedä, emme ehkä koskaan.
On minullakin halu uskoa todistamattomia asioita, mutta se ei vain käy. En pysty sellaisia uskomaan. :)Kiitos asiallisesta vastauksesta. Alkupamaus uskoiset suuttuvat aina kun avaan suuni ja rupeavat sättimään.
Monessa asiassa joudumme uskomaan todistamattomiin asioihin, esimerkiksi Jumalan suhteen on näin. Vaikkemme tiedä, valinta on tehtävä, eli siis meillä on jokin kanta.
Minullekin on epäselvää, miksi on selvää, että kaikkeus on ikuinen ja rajaton. En ole päätynyt muuhun kuin että se on ainoa mahdollisuus, siksi se on looginen totuus, ja tässä asiassa logiikasta seuraa jotain todellisuuteen, mikä sotii meidän koulutustamme vastaan. Dialektinen logiikka, Hegel ja Marx, ei ehkä tosiaan ole logiikkaa samassa mielessä kuin muodollinen logiikka logiikan määrittelee.
Kaikkeuden ajattelusta syntyy muitakin lähes totuuksia. Se on ilmeisesti pallomainen, muttei pallo. Vaikka rajaa ei ole, pisin mahdollinen etäisyys saattaa olla. Muita kaikkeuksia ei voi olla, koska ulkopuolta ei ole. Kysymys kuuluukin näin: onko universumimme kaikkeus? Tätäkään emme tiedä, mutta kun vaihtoehtoja miettii, se näyttäisi parhaalta.
Jos jokin empiirinen teoria olettaa universumille alun ja lopun, äärettömyyden tai rajan tai muita universumeja, niin minusta teoriaa tulisi parannella tämän itsestäänselvän, loogisen, ajatellun, miten se sitten onkin tosiasian pohjalta, että kaikkeus on ikuinen tai ajaton, ja rajaton.
- apis1
Kyllä alkupamaus on todennäköisin selitys. Muu selitys joituisi olettamaan, että sähkömagneettinen säteily, esim valo, menettäisi energiaa matkalla, eikä aallonpituuden kasvu johtuisikaan Doppler-efektistä. Meillä ei olisi aavistustakaan, mikä veisi energiaa.
Jo silloin, kun ensimmäiset tähdet syttyivät, maailmankaikkeus oli niin laajentunut, ettemme voi saada mitään tietoa näkymättömästä osasta. Avaruus laajenee suuremmalla kuin valon nopeudella, mutta signaali, siis tieto sieltä, enintään valon nopeudella.
Emme voi tehdä empiirisiä havaintoja alusta myöskään siksi, että alku oli pimeä. Ei siis ollut sellaista säteilyä, joka nyt olisi nähtävissä. Alun tapahtumista saadaan kuvaa aineen/energian/säteilyn käyttäytymisestä ja matemaatisesta teoriasta. Riittääkö tällainen empiria, on makuasia, mutta parempaakaan ei ole, ei kai tulekaan.Mille alkupamaus on todennäköisin selitys? Ilmeisesti galaksien etääntymiselle. Tälle voisi olla sekin selitys, että rajattomassa tilassa näin täytyykin tapahtua, kaikki tavara ikäänkuin tippuu toistensa suhteen, kun jokaista vetää joka suunnasta koko universumin vetovoima, niinkuin pallopinnallakin kaikki katoaa horisontin taakse, jotain, mitä meidän on vaikea ymmärtää.
Kuitenkin selitys voi olla rajattoman tilan ominaisuudet, eikä tarvita mitään alkupamausta eikä laajenemista.
- IkuistaKierrätystä
näkyvällä maailmankaikkeudella on oma alkunsa, aivan kuten ihmiselläkin on oma alkunsa!
Kaikki alut perustuvat ikuiseen liikkeeseen!
Eli liikettä on aina ollut!
Ikuista liikettä ikuisessa äärettömässä avaruudessa joka on ei yhtään mitään!
Ikuista kierrätystä!
Ikuisessa avaruudessa on äärettömästi äärimmäisen tiheitä ja äärimmäisen massiivisia kohteita! Niissä on äärimmäisen paljon enemmän ikuista asiaa kuin näkyvässä maailmankaikkeudessa on yhteensä.
Ja ne kierrättävät ikuista asiaa siten että niissä oleva asia vaihtuu ajan kanssa kokonaan!
Meissä oleva asia on sellaisesta peräisin ja kiihtyvällä vauhdilla matkalla sellaista kohti!
Nyt kiihtyvä vauhti siis lopulta kohdistuu äärimmäisen tiheään kohteeseen työntävänä voimana ja kun tuo tiheä kohde hidastaa meissä olevan asian vauhdin kohdistamalla meihin tiheää liikettä työntävänä voimana, pysähdymme alueelle jossa äärimmäisen tiheä asia puristaa meissä olevan asian taas äärimmäisen tiheäksi asiaksi vain siksi että meidän jälkeemmme sinne työntyvä asia syrjäyttää / työntää meidät kohti aluetta jossa ääriimäisen tiheäksi asiaksi muuttunut ikuinen asia taas työntyy auki vähemmän tiheäksi asiaksi jne!
Ei edes vaikea asia hahmottaa ja ymmärtää!
:D Näkyvällä maailmankaikkeudella voi olla alku, mutta jos se on jo kaikkeus ja muuta universumia ei ole, silloin sillä ei ole alkua.
Muuten kirjoituksesi on aika höpinää- apis1
"Olli.S", nimität toisen ajattelijan kirjoitusta "aika höpinäksi". Et ehkä tullut ajatelleeksi, miltä sinun aivoituksesi näyttävät tieteellisesti orientoituvan silmissä. Olen aika pettynyt. Hyvää talvea!
- IkuistaKierrätystä
Liike on työntävää voimaa, mutta sen lisäksi liike on myös aikaa!
Aika höpinää ei kirjoitukseni ole, mutta ikuiseen liikkeeseen kirjoitukseni kyllä perustuvat!
:D
- IkuistaKierrätystä
Turha puhua ihmisen hatustaan tempaisemista jumalista!
Tiedeuskovaisten ikioma spaghettihirviö = laajeneva avaruus vetävä voima / kaareutuva avaruus ylimääräiset tilaulottuvuudet pimeä aine pimeä energia muut pimeät jumalat
:D Kyllä odotan hieman korkeampitasoista keskustelua kun muutamat edellä olevat huudahtelut.
- Katson yläviistoon
Koska ajattelit itse aloittaa sen?
Eilen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1352242
- 271755
Onpas punavihreät taas ärhäkkäinä
😺 Ihan tuntuu kuin syyttäisitte meikäläisiä/meikäläistä Oulun puukotuksesta. Tapaus on hyvin ikävä ja tuomittava. En3841747Hauskaakin jopa...
Että moni nainen olettaa, että kyse on vaan siitä kaanustinloukusta, kun mies jotain ehdottaa. 😄 Ja miettiikö monikaan2271216Nainen, minkä kappaleen laittaisit nyt miehelle
kuunneltavaksi tietäen, että hän ikävöi sinua ja kipuilee päästäkseen yhteyteen kanssasi. Jotain, joka kertoo...1171082- 1001081
Koen, että minua tavallaan vainotaan
Kyllä minä vain satun tietämään, että täälläkin on joitain serkun kaiman kummeja jotka kiusaavat minua. Lisäksi sairas n1251024Vanhemmalle naiselle
Aikataulu muutos. Ensi viikolla pistetään asia vireille. Ei juhannukseen asti aikaa. Kannatti valehdella!561023Jos et kaipaakaan minua täällä
Niin miksi sinua ehkä häiritsee se, että minä kaipaan sinua? Miehelle.11927Herätänkö minä sinut itkullani nainen
Kysyn tässä kun kaipuun aallot lyövät ylitseni ja ihmettelen missä olet toivoessani, että olisit tässä vierelläni. On va25888