Olen nuori nainen ja jäänyt työttömäksi lokakuun alussa. Kelalla kestää käsitellä työttömyysasiaani niin, että saan rahaa aikaisintaan marraskuussa. Olen ollut siis kohta 1,5 kk vailla mitään tuloja ja edellisestä työpaikasta on palkkasaatavia melkein 2000 euroa, jonka saamisessa minua ei suostu auttamaan työsuojeluhallinto saati oikeusapuihmiset. Tilillä on alle 200 euroa ja opintovelatkin ovat vielä maksamatta. Odottelen laskua viiden päivän sairaalareissusta.
Mikä ihmeen oletus on, että AVO- eli ei AVIOpuolison velvollisuus on elättää minut nämä kaksi kuukautta?
En ole siis yhteiskunnan mielestä oikeutettu omistamaan OMAA rahaa vaan olen taloudellisesti täysin riippuvainen ihmisestä, jolla on itselläänkin suhteellisen pienet tulot. Miehelläni, vaikka ihana onkin, ei ole mitään halua kustantaa vaatteitani, peruskosmetiikkaa (shampoot etc.) saati ainoata harrastustani (käytännössä salin kuukausimaksu).
Mies maksaa jo valmiiksi asunnon vastikkeen (hänen asuntonsa, johon minulla ei ole mitään oikeutta), autonsa (sama juttu) ja ruokakulumme enimmäkseen, koska en siihen tällä hetkellä pysty.
Miten tämä on millään mittapuulla ok?
Tällä hetkellä rahani eivät tule riittämään edes sen sairaalavisiitin maksuun ja tilillä on kohta pyöreä nolla. Käy siinä sitten kaupassa, jos tarvitset päivän aikana jotakin! Asiassa olisi edes vähän enemmän tolkkua, jos olisimme naimisissa tai naimisiin menossa saati edes vähän vanhempia ja pystyisimme elämään normaalisti edes toisen tuloilla.
Tätäkö on hyvinvointivaltion arki? Ei tällaista menoa kovinkaan moni suhde kestä pitkää aikaa.
Mikä ihmeen oletus on, että AVO- eli ei AVIOpuolison velvollisuus on elättää minut nämä kaksi kuukautta?
En ole siis yhteiskunnan mielestä oikeutettu omistamaan OMAA rahaa vaan olen taloudellisesti täysin riippuvainen ihmisestä, jolla on itselläänkin suhteellisen pienet tulot. Miehelläni, vaikka ihana onkin, ei ole mitään halua kustantaa vaatteitani, peruskosmetiikkaa (shampoot etc.) saati ainoata harrastustani (käytännössä salin kuukausimaksu).
Mies maksaa jo valmiiksi asunnon vastikkeen (hänen asuntonsa, johon minulla ei ole mitään oikeutta), autonsa (sama juttu) ja ruokakulumme enimmäkseen, koska en siihen tällä hetkellä pysty.
Miten tämä on millään mittapuulla ok?
Tällä hetkellä rahani eivät tule riittämään edes sen sairaalavisiitin maksuun ja tilillä on kohta pyöreä nolla. Käy siinä sitten kaupassa, jos tarvitset päivän aikana jotakin! Asiassa olisi edes vähän enemmän tolkkua, jos olisimme naimisissa tai naimisiin menossa saati edes vähän vanhempia ja pystyisimme elämään normaalisti edes toisen tuloilla.
Tätäkö on hyvinvointivaltion arki? Ei tällaista menoa kovinkaan moni suhde kestä pitkää aikaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
äsken uutisissa oli jotta ttt maksuun ei riitä rahat joten kai ne sitäkii jotenkii vähentää
On se vaan jännä miten kaikki ns. syrjäytyneet nuoret ja alkoholistit, nistit ja maahanmuuttajat saavat yhteiskunnan tukijärjestelmästä enemmän irti kuin minä, joka olen kuitenkin kouluni käynyt ja töitä tehnyt.
Ehkä minun pitää alkaa syrjäytyä ja hankkia itselleni alkoholiongelma. Jäisin sinkuksi aika nopeasti ja siinä olisi sosiaalivirastolla ihmeteltävää, että mistäpä asunto ja toimeentulo yhdelle parikymppiselle päihderiippuvaiselle lisää!
"Mikä ihmeen oletus on, että AVO- eli ei AVIOpuolison velvollisuus on elättää minut nämä kaksi kuukautta?"
Tuo perustuu ihan Suomen lainsäädäntöön, ja ellei hän suostu muuten maksamaan niin voit haastaa hänet oikeuteen jossa vaadit kohtuullista elatusta.
Samaan tapaan laki kyllä turvaa oikeutesi tuohon maksamatta olevaan palkkaan: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/palkkaturva#.UoNoVvkvXg8
- eli siitä vaan täyttämään palkkaturvahekemusta!
Tuli vielä mieleeni, että miksi työsuhteesi päättyi?
Jos sinä itse purit työsopimuksen sen vuoksi, että työnantaja ei maksanut palkkaa sovitusti niin sinulla voi olla mahdollisuus saada vahingonkorvausta. Tuolloin pitää asia viedä oikeuteen ja vaatia työnantajaa korvaamaan ne menetykset joita sinulle aiheutui ja aiheutuu siitä, että purit työsopimuksen.
Työsuhteeni oli määräaikainen ja määräaikaisuuden syy oli, että työsuhteen oli tarkoitus johtaa oppisopimuskoulutukseen (siis uusi ala), jos minua ei irtisanota koeajalla (joka oli 1 kk).
Lopputulos oli seuraavanlainen: minulle tarjottiin uutta määräaikaista sopimusta (ilman perusteita = laiton), samaa olematonta palkkaa eikä edelleenkään mitään takeita koulutukseen pääsystä. En allekirjoittanut. Minun tilalleni tuli heti uusi nuori nainen, ressukka... Ensimmäinenkin sopimuksen oli oikeasti laiton, mutta ketään ei kiinnosta.
Työsuojeluhallintoa ei kiinnosta ollenkaan, oikeusaputoimistosta sanottiin jutun ehtivän vanheta ja nyt ei sitten ole mitään rahallisiakaan mahdollisuuksia hakea palkkasaatavia oikeusteitse.
Työsopimusta ei siis irtisanottu tai purettu. Minua käytettiin ja yritettiin käyttää vielä lisää hyväksi. Minä hölmö uskoin hetkellisen pienen palkan johtavan johonkin parempaan.
Aika yksin huomaa jäävänsä tällaisissa asioissa.
Kiitos tuosta palkkaturvavinkistä! Laitan hakemuksen sisään ja katsotaan miten käy. :)
Eipähän tarvitsisi miettiä vähään aikaan syönkö kaurapuuroa voilla vai ilman...
Ei tämä minusta tunnu hyvältä, olla toisen elätettävänä. Tulee jotenkin riippakivifiilis. Toisaalta on lähes sama olla yhteiskunnan elättinä.
Miksi kukaan ei varoittanut aikuiselämän olevan näin hankalaa?
Olit siis kuukauden töissä ja sulla on edelleen palkkasaatavia 2000€?!
Ja tuosta avopuolisoiden elatusvelvollisuudesta: suomalaiset on aikoinaan pitäneet todella kovaa mekkalaa ja vaatineet tasa-arvoa avoliiton ja avioliiton välille, että nyt sitä sitten on - yksi oleellinen juttu on tuo elatusvelvollisuus! Sitä saa mitä tilaa.
Tosiasia on se, että olette avopuolison kanssa samaa ruokakuntaa ja että koko ruokakunnan tulot ja menot lasketaan toimeentulotukilaskelmassa. Jos se jää plussalle, teidän talous ei saa tt-tukea. Jos se jää miinukselle, niin teidän talous saa tt-tukea. Yksinkertaista.
Jatkossa muuten ei kannata alkaa tappelemaan muotoseikoista työnantajien kanssa, JOS tänä aikana onnistut saamaan töitä, niin pidä nyt hitto soikoon jatkossa se leipäläpi kiinni ja nauti töistä & palkasta niin kauan kuin sulla niitä on!!!!! Kuten huomasit, et todellakaan ole korvaamaton vaan uusi tytteli on paikallasi sillä seisomalla, kun päätät alkaa hankalaksi!!!!