Miten tämä ratkaistaan? Kiitos jo etukäteen.
Luoti ammutaan nopeudella 820 m/s vaakasuoraan 1,5m korkean pylvään reunalla
olevan lyijypallon keskipistettä kohti. Luoti uppoaa palloon ja molemmat putoavat yhdessä maahan.
Mikä on lyijypallon maahantulonopeus? Luodin massa on 8.0 g ja lyijypallon 5,0 kg.
V:5,6 m/s
Luoti ammutaan nopeudella 820 m/s vaakasuoraan 1,5m korkean pylvään reunalla
olevan lyijypallon keskipistettä kohti. Luoti uppoaa palloon ja molemmat putoavat yhdessä maahan.
Mikä on lyijypallon maahantulonopeus? Luodin massa on 8.0 g ja lyijypallon 5,0 kg.
V:5,6 m/s
Vastaukset 9
Vanhimmat
Törmäyksen yhteydessä säilyy jotain. Putoamisen yhteydessä säilyy jotain muuta. Siitä siten vaan kaavaan sijoittamaan.
Aivan ja koska tehtävänannossa mainittiin sana nopeus, niin kyse on vektorisuureesta. Tässä tapauksessa ei *välttämättä* maanpinnan normaalin suuntaisesta vauhdista.
Niin siis tarkkennus edelliseen, että tässä tapauksessa nopeuden suuruus ei välttämättä vastaa maanpinnan normaalin suuntaista skalaarisuuretta.
p = mv, i = x-akselin suuntainen vektori, j = y-akselin...
(0,008kg x (820m/s)i)/(5,0kg 0,008kg) = (v)i
sqrt(2gh) = (v)j
v= sqrt(vi^2 vj^2) = 5,58 -> Pyöristämällä 5,6 m/s
...kai se energia silti säilyy? Eihän konservatiivisella voimalla työ riipu reitistä, ja toisaalta liike-energialla ei ole sellaista "suuntaa", että voitaisiin järjellisesti puhua esim. "liike-energian y-komponentista".
Kimmottomassa törmäyksessä? Aukaisepa fysiikan kirjasi toisenkin kerran.
Ok, vähän huonosti muotoilin, mutta kyllä sinäkin nyt tulkitsit tahallasi väärin.
Kyllä minäkin sen verran fysiikasta ymmärrän, että törmäyksessä energia ei (välttämättä) säily. Tarkoitinkin edellä nimenomaan putoamisliikettä. Eiköhän energiaperiaatetta ole hyvinkin järkevä käyttää tässä käyräviivaisen liikkeen liikeyhtälöiden sijaan.
Mutta kun tuo tehtävä on helpoin ratkaista komponenttimuodossa. Vaakanopeus tulee liikemäärän säilymisestä, kuten on kerrottu. Ja mistä sinä tiedät, millä tavalla tuo pystynopeus on saatu? Sen voi laskea joko energiaperiaatteella tai putoamisliikkeen yhtälöillä. Tulos on oikein laskettaessa joka tapauksessa sama.
Joten en vieläkään ymmärrä, mitä ihmettä olet ratkaisussa kritisoimassa. Esitäpä nyt malliksi oma ratkaisusi, niin sekin nähdään.
Voihan nopeuden tietystikin laskea energiayhtälöstä
½·(m M)·[m·v/(m M)]² (m M)·g·h = ½·(m M)·u²,
missä m on luodin massa, v sen nopeus, M lyijypallon massa, g maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys, h pylvään koskeus sekä u lyijypallon maahantulonopeus.
Tosin vastaus ei juuri muutu, vaikka lausekkeet m M korvaakin arvolla M, koska M ≫ m.