3-vuotiaan housuun kakkaaminen ja äidin hermot riekaleina

Vaipat takaisin, niin me tehtiin kun väsyttiin vahtimaan 3 vuotiaan pissa- ja kakkahätää ja silti siivoamaan ja pyykkäämään pissoja ja kakkoja. Kyl se tuosta ennen kouluikää oppii pois. Aika tavallista kuulemma. Elo rauhoitui kummasti.

Ei missään nimessä vaippaa. Nukkumaanmennessä voi vaippaa käyttää, mutta muuten aina ilman vaippaa.
On ihan normaalia, että 3-vuotias vielä välillä kakkaa ja pissaa housuunsa.
Pitää vain sinnikkäästi opettaa lasta potalle menemiseen.

Miten olisi pojalle rahalipas, johon saisi jonkin pienen pennosen, aina kun käy onnistuneesti potalla. Sitten voisi lapselle selittää, että saa kolikon aina kun käy potalla. Voi sitten ostaa karkkia, kun kolikoita on riittävästi. Ehkä se innostaisi potalla opetteluun.

Keräileekö poika jotain leluja, dinosauruksia ym?
Voisithan vaikka ihan suoraan lahjoa niin, että lupaat ostaa pojalle hänen haluamansa lelun heti, kun hän on oppinut käymään kunnolla potalla..

Mutta yritä pitää hermot viileänä. Huutaminen ja suuttuminen vain pahentaa lapsen oloa. Lasta kannattaa kannustaa iloisesti potalle menemiseen. Kehut aina, kun onnistuu. Kerrot myös, että isot pojat osaavat käyttää potta.

Missä muuten lapsen potta sijaitsee? Voi olla, että jos lapsi ei kehtaa käydä potalla, jos potta on muiden näkyvillä. Voi myös olla, että lapsi haluaisi pottaseuraa jommastakummasta vanhemmasta. kannattaa lapselta kysyä, onko potalla käyminen noloa tai haluaisiko lapsi seuraa..

Kolikot ei oo pikkumiehelle mikään kovin kova juttu. Jotain tarrataulua ajattelin, että kolmesta tarrasta sais sitte jotain isompaa. Mutta nytkin odottaa iso joulukalenteri vessassa, avataan heti kun kakka on potassa. Ei mitään vaikutusta. Välillä istun vieressä, välillä menne pois. Ei oikein vaikutusta. On kokeiltu siirtää sitä olkkarin lattiallekin että siihen olis helppo juosta.

Laitan itselleni tarrataulun, että kahden viikon suuttumattomuudesta äiti ostaa kengät..

Tänäänkin oon koko ajan kytännyt koska kakka pyytää ja kärrännyt lasta potalle. Tuloksetta. Lopulta kaverin synttäreillä oli nyrkin kokoinen mötikkä housuissa kun viikonlopun panttaus alkoi tulla ulos. Ja nytkin eka kakka housuun, sitten "äiti mua kakkattaa" AAaaarrggh.

hoida se ummetus ensin ja elä tee kakkaamisesta niin isoa numeroa, en usko että se sillä paranee.

Jonkinlainen vahinko on jo tapahtunut kun olet suuttunut asiasta, jolle poika ei voi mitään ja nyt asiasta on tullut hänelle hävettävä ja luultavasti hän panttaa kakkaansa, joka taas vaikeuttaa ummetusta.

Ota nyt ensimmäiseksi itseäsi niskasta kiinni ja tajua!! että sinusta on nyt kaikki kiinni; hyvällä saat enemmän aikaa kuin pahalla. Meillä on kahdella lapsella ollut paha ummetus juuri tuossa iässä. Ensimmäisen kanssa oli vaikeaa kun ei oikein tiennyt, mitä tehdä. Lapsi pidätti kakkaansa ja itki sekä häpesi kun se tuli housuun. Minä vain lohduttelin, ettei se haittaa ja yritetään ensi kerralla uudelleen. Pikku hiljaa systeemi muuttui mutta poikaan koko ruljanssi vaikutti niin, että vieläkin jotenkin häpeilee tiettyjä asioita ja on estoinen.

Toisen lapsen kanssa osasin jo toimia toisin eli huolehdin, että hän istahti joka päivä tiettynä aikana potalle ja joi usein vettä samalla ja kakka tuli, usein kovan ponnistelun ja minun kannustuksen avulle, mutta kuitenkin. Joskus kakka oli niin kovalla, että sitä piti auttaa tulemaan. Myös peräruiskeet auttoivat jonkin verran.

Koita kestää, miten kuvittelet pienen lapsen kestävän jos et sinä aikuisenakaan pysty hillitsemään itseäsi

Ämpärillinen myötätuntoa aloittajalle!!!! Täällä samoista ongelmista on kärsitty jo lähes vuosi. Välillä on aikoja, että kaikki menee paremmin kuin hyvin ja sit taas pahenee. Kaikki alkoi tytölläni n. vajaa kolmevuotiaana, kun tuli ensimmäinen ummetus ja niin kova kakka että sattui. Samoiten pönttöön kakkaaminen oli vaikeaa, mutta pottaan ei halunnut tehdä. Alkoi vähitellen tuhriminen ajoittain, mutta oli lievää ja vatsa toimi ihan säännöllisesti päivän-parin välein. Sitten tuli joulu ja viikon kyläilyreissu sukulaisiin, jossa homma lähti ihan lapasesta. Neljään päivään lapsi ei kakannut, homma oli samanlaista mitä itse kuvaat. Hätä on, sitten tulee papanaa housuun, viet pöntölle niin ei mitään. 10min päästä sama homma. Alkkareita pestiin oikein urakalla. Jaksoin olla kärsivällinen ja kannustava aika pitkään, mutta kuule kyllä minäkin lopulta malttini menetin ja syylllistyin suuttumaan lapselle, mikä ei auttanut ketään. En mitenkään kyllä nolannut tyttöä, yritin olevinaan kauheasti selittää miksi ei ole kivaa tällainen homma. Tämä jouluilo sitten purkaantui kun päästiin kotiin, puoli tuntia paluun jälkeen tyttö räjäytti pytyn täydeltä sitä itteensä.

Taas oli sitten parempi jakso. Seuraava takapakki tuli keväällä (tyttö silloin 3v), sama panttaaminen alkoi. Istutin pytyllä ja syötin ja juotin vaikka mitä ja taas hermostuin lopulta ja sitten itki äiti. Hain Microlaxit apteekista ja siitä oli apu. Taas tli parempi vaihe. Kunnes taas alkoi. Ja nyt ollaan taas ihmeissään, kakka ei tule kuin ruiskeella. Nyt en hermostu, sen olen luvannut itselleni. Hirveää katsoa kun toinen kärsii, se on se mikä pistää ne hermot riekaleiksi, minä niin ymmärrän sinua!!!! Ei sitä sille lapselle niinkään hermostu, vaan sille tilanteelle. Kun et voi itse tehdä mitään.

Voimia sulle ja voimia mulle, ei anneta kakan hallita elämää. Meillä neiti syö nyt mallasuutetta, Levolac on kokeiltu, mutta kun tyttö panttaa niin vaikka sitä kuinka syöttää niin se kakka kovettuu. Katsotaan onko toi uute parempi. Kyselin jo vähän muiltakin toisaalla kokemuksia, Pegorionista ja Movicolista lähinnä, että mitäs sit jos toikaan ei toimi. Kun ei tässä muu auta kuin että keinolla millä hyvänsä saa sen kakan pysymään niin pehmeänä ettei sitä pysty pidättämään noin kovaksi. Ja jos ei kolmanteen päivään mennessä kakkaa oli keino mikä hyvänsä niin sit ruiske. En vaan haluais sitä ruisketta kauheesti käyttää...

Tyttönikin kärsii kovasti tästä vaivastaan ja yrittää parhaansa, monta itkua on kakan takia itketty. Tyttö osaa olla kakasta iloinen ja on tosi ylpeä kun saa kakan tulemaan! Jo se itsessään riittää palkinnoksi meillä, hän on kuin aurinko ja kaikki ketkä sinä päivänä tielle eksyy, saavat kuulla miten IIISOOO kakka meillä on tullut!

Miksi ei laiteta lasta jo nuorena potalle, heti kun herää tai syö . Minulla oli 3 lasta eikä kukaan paskonut ja pissannuy housuun yli 1,5 vuotiaana. Nuorin oli kuiva jo 10 kk iässä. Olen ihmetellyt kun ei opeteta aikanaan, lasketaan liian vanhaksi lapsi Oppii paremmin , mitä aikaisemmin laitat potalle. palkitsin lapsen kun tuli pissa tai kakka. Yhdessä katsottiin mitä pottaan tuli ja sitten kehujen kera lapsi sai jotain hyvää.Joskus annoin jo potalle laittaessa jotain nakerrettavaa, omenan palan tms. Ihan sama periaate kuin koiria opetettaessa, kyllä toimii ! Joku voi kilahtaa neuvosta, mutta pistäkää paremmaksi

No, ei meidän suostunut istumaan potalla alle kolmivuotiaana. Väkisinkö olisi pitänyt siinä istuttaa tai teipata kiinni? (Sarkasmia)

Googlen kautta löysin tämän ketjun ja JES, en ole ainoa! Poika myös juuri 3v täyttänyt ja ilmoittauduin hermoraunioisten äitien (ilmeisen pieneen) kerhoon! Ei siinä mitään, jos pesisi yhdet kakat housuista päivittäin mutta kun meilläkin on tuhrimista eli yleensä pesen vähintään VIIDET housut, tietysti päällyshousut menee samalla pyykkiin kun haisevat kakalta. Äskenkin lapsi lauleli iloisena varmaan puolen kilon p-ska housuissa pullottaen, kunnos huomasin sen. Aiemmin hän sentään ilmoitti, että "kakka" ja meni potalle edes heittämään kakan pottaan, mutta nykyään jää vain hengailemaan p-skat housussa. Elämä on kirjaimellisesti täyttä p-skaa koko ajan! Sitä on parhaimmillaan matolla, sohvalla, lattialla, seinillä ja "#%¤& miten nyppii huuhdella koko ajan pojan boksereita, se p-skan lemu on niin järkyttävä. Haluaisin viettää normaalia elämää lapsen kanssa, enkä kitua tällaisen p-skashown keskellä! Kiitos ja anteeksi avautumisesta, ketä tahansa nyppisi olla koko ajan p-skan keskellä. Hyvät hetketkään ei tunnu ehtivän kestää kauaa, kun kohta taas on p-ska housussa. Onko teillä ap tilanne edennyt yhtään, postauksesi on kuukauden takaa?

Sen vielä jatkan, että meillä on kaksi isompaakin lasta jotka ovat oppineet hetimmiten 2-vuotiaina potalle tekemään niin pissan kuin kakankin. Tämä nuorin tietää kyllä, että kakka tulee kun menee sen piiloon aina tekemään. Jos menen paikalle, alkaa kirkua ja käskee minun mennä pois. Jos vien siitä potalle hänet, niin se on yhtä huutoa ja kakka ei tietenkään tule pottaan vaan jämähtää paikoilleen.

Vaippojen käyttöä tästä syytän, kun on elämänsä ajan vaippoihin tehnyt. Kahden ensimmäisen kanssa ehdin pissatella heitä jo vauvoina, kolmannen kanssa ei kädet ja aika enää riittänyt. Kun vaan tietäisi miten saisi lapsen ohjelmoimaan itsensä kakkaamaan potalle. Luulen, että kyseessä on sama ilmiö toisinpäin kuin jos itse aikuisena pitäisi nyt yhtäkkiä tehdä kakka housuunsa.

Kotinne on stressaava. Toisekseen teillä on ravinto-oppi päin percettä, kirjaimellisesti. Sinö huudat ja ilmeisesti teillä muutenkin on kireä ilmapiiri. Ruoka on epäterveellistä, vailla kuituja. Olet oikeesti tyhmä vanhempi. Käy lasta sääliksi!

Ei saa kakata kolmevuotiaan (eikä muidenkaan) housuihin. Kakkaa vaikka omiin housuihisi.

Varmasti jälkiviisautta, mutta itse ainakin laitoin vauvan potalle heti kun oppi istumaan. Mulla oli potta pöntön vastapäätä ja yhdessä oltiin aina istunnolla.
Lapsihan tunnetusti matkii vanhempiaan.