Lapset

Tottakai puolisonkin lapset kuuluvat perheeseen.

Meidän perheeseemme kuuluvat mieheni, minä, yhteiset lapsemme sekä mieheni lapset edellisestä liitosta. Olisi julmaa toisia lapsia kohtaan, jos heidät suljettaisiin perheen ulkopuolelle vain sen vuoksi, että vanhemmat ovat eronneet. Eihän se ole lasten vika. Ei minulla ainakaan olisi koskaan sydäntä sanoa mieheni lapsille, että te ette kuulu perheeseen.

Joo ei kuulu. Katkera uusio vaan yksinään niin kuvittelee, varsinkin jos ei oo itellä lapsia, niin kiva kun on valmiit lapset... mutta eihän se niin ole! Kukaan ei voi omia eikä kutsua kenenkään muun lapsia omaksi perheeksi, vaikka se olisi kuinka kivaa, mutta se on loukkaus lapsia kohtaan.

Aika järkyttävää lapsille, jos isän nainen sanoisi että hän kuuluu sinun perheeseen halusitpa tai et.

Meillä ei edes kukaan lapsita ole nähnyt isänsä sutturoita. Ja järkyttysivät totaalisesti, jos sanoisimme että se suttura on meidän perhettä että asuu meillä. Huh huh.. ei kikinä.

Ne ovat vain ja ainoastaan lissun tekstejä. Me oikeat uusperheelliset pidämme puolison lapsia perheenjäseninä. Tässä asiassa ei ole mitään epäselvää.

Ei kuulu ei, meitä on paljon jotka emme niin ajattle, turha puhua muiden kuin itsensä puolesta. Perhettä ei oteta se tehdään itse.