Tuttu isäntä hakkasi tuossa hiljattain metsäänsä ja sai tuotolla hyvän tilin.
En osaa tarkasti sanoa, miten paljon hakattiin, mutta aukko on aika vaikuttava. Nyt hän päätti istuttaa tilalle pirun ison määrän lehtikuusta. Onko tuossa mitään järkeä, missä hinnoissa tuo liikkuu, miten kasvaa ja tuleeko joskus muheva tili vai karvas pettymys vai jotakin siltä väliltä?
En osaa tarkasti sanoa, miten paljon hakattiin, mutta aukko on aika vaikuttava. Nyt hän päätti istuttaa tilalle pirun ison määrän lehtikuusta. Onko tuossa mitään järkeä, missä hinnoissa tuo liikkuu, miten kasvaa ja tuleeko joskus muheva tili vai karvas pettymys vai jotakin siltä väliltä?
Vastaukset 38
Vanhimmat
Jos hirvialuetta, niin ennuste voi olla aika huono.
Lehtikuusi on hyvällä kasvupaikalla nopeakasvuinen, siinä se odotus on. Hinta sillä ei ole tällä hetkellä kummoisempi kuin muillakaan puulajeilla, mutta se kasvuvauhti vähän kompensoi.
Jospa sillä isännällä on vainu, että lehtikuusen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa ja se odottaa hintojen nousevan. Kukaan ei pysty arvaamaan, millaiset markkinat lehtikuusella on 30-40 v. kuluttua. Ne pitkospuutkin tehdään jo nykyisin metallista. Jotkut puusepät niitä joskus haluaa, mutta mitättömän pientä on se kysyntä sillä rintamalla. Valistunut arvaukseni on, että lähitulevaisuudessa ei sen kuumempi kysyntä kuin nytkään.
Ihan komean näköinen se lehtikuusimetsä on. Ja lisää vähän monimuotoisuutta maisemaan.
Mistä lienee tuo sinun tieto peräisin että jos hirvialuetta niin ennuste huono.
Istutin 15-vuotta sitten 3 ha lehtikuuselle eikä ole yhteenkään taimeen hirvet kajonneet. Ollut muutamia makuitakin taimikon keskellä ja jatkuvasti jälkiä taimikon läpi.
Se vain on talvimaisemassa melko masentava näky, tämä lehtipuumetsä. Sehän pudottaa neulasensa talveksi ja näyttää pystyyn kuolleelta kuuselta. Eikä se alastomana tarjoa sen paremmin ruokaa kuin suojaakaan metsän eläimille.
Jos uusia havupuulajeja halutaan maisemaa virkistämään, toisvoisi jonkun täällä menestyvän tuijan alalajin istuttamista. Niistähän jotkut kasvavat suuriksi tukkipuiksi.
Itselläni on jonkin verran lehtikuusta sen vuoksi, että lehtikuusentatteja kasvaa niiden juurella.
Siellä ei ole ollu hirviä silloin tai taimikko on tien laidassa ihmisten lähellä .Umpimetsään turha kokeilla paitsi jos haluu ihmeellisiä pensaita .Maisemapuuna menee jos viitsii suojata eläimiltä . Ps. Yksi taimikko on säästynyt kesämökkien läheisyydessä ehkä ihmishäiriön vuoksi .
Istuttakaa pilvikirsikkaa. Jotkut (harvat) harrastajat tykkää työstää sitä.
Harvennuslehtikuusi menee polttopuuksi ja sahapuulle ei ole asiakkaita.
Sellukattila ei huoli lehtikuusta.
Voi poloisia, jotka istuttavat lehtikuusta.
On muuten omakohtaista kokemusta. Moto hakkasi muutaman kuvion ja lehtikuusi ei kelvannut.
On muuten kokemusta. Huudatin muutaman pikkusahan kesken noin 20 mottia lehtikuusitukkia ja hinta nousi selliseksi että laatu mäntytyviä saa myydä nykyhinnoilla moninkertaisen määrän.
Ainakin itä-Suomessa ostavat lehtikuusta.
http://www.directa.fi/yritykset/6221780/Lehtikuusela Kommandiittiyhtiö/
Kyllä ainakin Metsägroupille kelpaa lehtikuusi sellun keittoon. Keräävät isompia eriä, jotka keitetään yhdessä. Tätä eivät eivät tiedä monet metsänhoitoyhdistyksien insinööritkään.
Tuo firma on lopettamut toimintansa.
Sitä tuodaan ulkomailtakin, kun täältä saa huonosti:
http://www.lehtikuusi.info/
Syitä voi olla monenlaisia. Itse innostuin lehtikuusista kun kerran olin matkalla Kiinan Mantsuriassa keväällä, jolloin ne kauniit uudet neulaset olivat puhkeamassa.
Paikallisella taimitarhalla käydessä sain kymmenkunta siementäkin, joista vain yksi iti ja kasvaa kituen tuossa pihassa. Kotimainen lehtikuusi kasvaa muutaman metrin päässä oikein hyvin. Niitä olen sitten jonkun kymmenen taimina istuttanut peltojen reunaan maisemapuiksi.
"...peltojen reunaan maisemapuiksi. "
Parantaako ne sinun mielestä (talvi)maisemaa? Suomessa kun on, toisin kuin Mantshuriassa, suurimman osan vuodesta puilla lehdetöntä aikaa, myös lehtikuusen kohdalla.
Minun mielstä lehtikuusta rumempaa talvipuuta ei olekaan. Naapurin puolella niitä harmikseni kasvaa.
Mutta voihan niitä tietenkin vaihtelun vuoksi muutamia istuttaa. Toivottavasti laji ei kuitenkaan yleisty suurempia maisemakuvioita käsittäväksi. Tuijaa kannatan, kuten tässä ylempänä joku toinenkin.
Pihapuuksi lehtikuusi ei ole hyvä. Neulasten pihka on kovaa tarttumaan ja katoilla näihin tarttuu muutakin töhnää. Saa sammalet hyviä tarttumiskohtia. Mutta metsässä antaa vaihtelua ja monimuotoisuutta. Lehtikuusentatti on huippusieni. Hirvi ei niin kovin syö mutta hioo sarviaan. Tuho siinä jopa pahempi kuin syömisessä. Ei lehtikuusi ole lahonkestävä. Tai oikeastaan lahonkestossa on runkojen välillä suurta vaihtelua.
Ajattelin istuttaa lehtikuusta ja kysyin paikalliselta mhy:ltä.Sanoivat ettei kenenkään pitäis hairahtaa siihen.En muuta tiedä.
On muuten hirvenherkkua.
Omat kokemukset lehtikuusesta lähinnä kenttäsirkkelillä sahaamista puutavaraksi naapurin tukeista. Ei juuri eroa muista puista sahatessa, kuviot hieman voimakkaammat normaaliin kuuseen verrattuna ainakin kuivassa puutavarassa.
Hirvien syömisestä... muutamat naapurit istuttaneet todella paljon lehtikuusta, vanhimmat istutetut lehtikuusikot n. 40 vuotiaita, osan hirvet (taikka kauriit) syönneet juuri taimikkona tosi hyvin. Hirvituhoja isoilla alueilla. Jos haluaa kunnon puuston, käytännössä tuntee joikaisen lehtikuusiyksilön metsässään!
Myytti lehtikuusen kestävyydestä... , että olisi muka kestopuun väärttiä, on ihan pa skapuhetta. Tästä maatilaltani muutaman kilometrin päässä on puusilta ratevan joen ylitse ja siihen uusittiin tuo silta lehtikuusesta v. 1996 kaikkien museoviraston ohjeiden mukaan lehtikuusesta, eikä mitään myrkytettyä kestopuuta saannut käyttää. Kävin itsekin katsomassa tuota työmaata, kun paksusta lehtikuusilankusta tehtiin syrjälleen asennettuna siltaan kantta, kannen paksuus tuli siten n. 200mm. Muutamassa vuodessa silta lahosi ja kantta jouduttiin vahvistamaan vanerilevyillä, että edes kevyen liikenteen voi antaa kulkea sillalta ja uuden sillan vihkiäiset pidettiin v. 2011, joka tehtiinkin sitten kestopuusta! http://www.lahilehti.com/index.php?PAGE=29&NEWS_ID=407
Lehtikuusen kauneus taikka rumuus on kaiketi katsojan silmissä. Puhokselta Savonlinnaan ajettaessa voi ihailla kauniita vanhoja lehtikuusimetsikköjä, minun mielestäni ne ovat kauniit jokaisena vuoden aikana.
En suosittele hirvialueille , kokemusta on liikaakin mutta pikku tontinperällä menettelee. Puu kasvaa ihan normaalisti mutta tuotto on arvelluttavan huono riskiin nähden . Puussa on kaikki samat tuholaiset kuin muillakin havupuilla . Eli ei ole mikään välikasvi kuuselle tai männylle.
Ei ole eikä tule merkittäviä markkinoita lehtikuuselle. Olisi syytä jarruttaa myös visakoivuinnostusta. Varsinkin hoitamattomina.
Vauraan isännän merkki, kun panee rahansa joutavaan.
terassilaudaksi näkyy nuo kaupat myyvän. ei tartte käsitellä myrkyyllä
Hirvet häipyy, kun lukon rugossa lukee SAKO
Lehtikuusi saa kestävyytensä vasta yli 60 vuotiaana. Maahan karsiutuneet oksatkaan eivät lahoa 30 vuodessa!
Myytti lehtikuusen kestävyydestä... , että olisi muka kestopuun väärttiä, on ihan pa skapuhetta. Tästä maatilaltani muutaman kilometrin päässä on puusilta ratevan joen ylitse ja siihen uusittiin tuo silta lehtikuusesta v. 1996 kaikkien museoviraston ohjeiden mukaan lehtikuusesta, eikä mitään myrkytettyä kestopuuta saannut käyttää. https://www.geocaching.com/geocache/GC3RB7Y_nuoramoisten-uusittu-silta?guid=b09ef969-01e8-466e-ad01-2322c97c86df
Kävin itsekin katsomassa tuota työmaata, kun paksusta lehtikuusilankusta tehtiin syrjälleen asennettuna siltaan kantta, kannen paksuus tuli siten n. 200mm. Muutamassa vuodessa silta lahosi ja kantta jouduttiin vahvistamaan vanerilevyillä, että edes kevyen liikenteen voi antaa kulkea sillalta ja uuden sillan vihkiäiset pidettiin v. 2011, joka tehtiinkin sitten kestopuusta! Tuossa lehtijuttu kestopuusta tehdystä sillasta http://www.itahame.fi/Uutiset/2011/07/13/uusi-silta-nousi-nuoramoisiin
Jostain jopan paskapuusta tuo silta on tehty. Kunnon hitaastikasvanut ja vanha lehtikuusi ei todellakaan lahoa muutamassa vuodessa. Joten älä puhu paskaa.
Museovirastoko antoi muka rakentaa jostain paskasta tuon sillan? Kait tuo silta olisi uudelleen rakennettu sitten vanhemmasta lehtikuusesta, jos siinä edellisessä sillassa oli tullut virheellistä lehtikuusta. Vaan eipä museovirasto enään vaatinut lehtikuusta käytettäväksi!
Joitain taimia istuttanut ryhmiksi. Nuorena kasvaa hyvin sitten kasvu laantuu.
Hirville maistuu.
Monimuoto puu metsään.
Sehän on ainut puu täkäläisissä oloissa, jonka kasvu jatkuu hyvänä pitkälti yli 100 vuotiaanakin. Pitää vain kasvatta tarpeeksi harvassa.
Lahonkestävyys on kasvupaikka ja jopa puu kohtaista. Kuitenkin lujimmat sen suhteen on vasta vanhat~ yli 150 vuotiaat puut. Oikein sahattuina.
Terassilaudoiksi, kasvimaan ja kompostin kehikoiksi, laitureihin.
Kellarin hyllyihin ja laatikoihin. - Alakuun eli laskevan kuun tai yläkuun eli nousevan kuun mahdollinen vaikutus. Lahoaako huonoon aikaan kaadettu nopeammin.
Oliko sitten Sysmässä Nuoramoisten silta rakennettu v. 1996 väärään aikaan kaadetusta lehtikuusesta, kun se lahosi muutamassa vuodessa ja kasvoi erilaisia sienikasvustoja. Olisi luullut museoviraston vaativan puutavarantoimittajalta kunnollista tavaraa.
https://www.geocaching.com/geocache/GC3RB7Y_nuoramoisten-uusittu-silta?guid=b09ef969-01e8-466e-ad01-2322c97c86df
Tasan 20v sitten kaadoin pihasta lehtikuusen ja halkaisin moottorisahalla,"lankut"kuljetin muutamalle ojitetulle korvelle ja asettelin ne ojien yli sillaksi ikään kuin,siellä ne ovat yhä paikoillaan ja menneenä syksynä hypin lankuilla oikein urakalla saadakseni heitä poikki mutta lujia ovat,ei sienikasvustoja eikä mitään merkkiä lahomisesta,eli varsinaista kestopuuta siis.Puun ikä lie ollut jossain 40v paikkeilla.
Noin se menee, että vasta ikä tekee sen kestävyyden lehtikuusen ytimeen. Ja sitä ikää tarvitaan mieluusti yli 60 vuotta ennen kuin lahonkestävyyttä alkaa muodostumaan. Tuolla edellä oli puhetta, että lehtikuusi maistuu hirvielikolle... oma kokemus päinvastainen, eli männyt menee märehtijöiden mahaan, mutta 0,5 ha:n suuruinen koealani lehtikuuselle on säilynyt hirviltä. Jotain sienitautia (tai mitä lie ollut) niissä oli joitakin vuosia sitten, jolloin kolmasosa kuihtui niille sijoilleen... no harvennuksille oli kyllä jo tarvettakin. Puusto on nyt 8 - 10 metristä.
Istutin 1980-luvun alussa, eli 40 vuotta sitten, Ylä-Savoon n 0,5 ha alueelle 400 kpl lehtikuusia, joka alue on kertaalleen harvennettu. Joukossa on jo muutamia tukkipuun mittaan kasvaneita puita, jos vielä odotamme kymmenen vuotta, alue olisi silloin tukkipuina hakattavissa. Mietityttää minne saisin erikoispuutatavan myytyä?
Hakkeeksi menee lehtikuuset pääasiassa. Ruma puu
Huippuhinta hankinnalla, painaa tuplat kuin kuusikuitu.
Kuutit saa selville kun tietää kuutiopainon. Kalliit taimet ovat olleet hukkainvestointi metsänomistajalle