Mitä ns perinteistä puu ulkovuoraus tuulensuja levy ja villaa xxx määrä ja gyproc vastaa tuo otsikon hirisiseinä? 10cm kivivilla seinää edellä mainitulla rakenteella?
Mikä u arvo 270 × 260 mm hirsiseinällä ?
pelkkä seinä tieto
114088
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eristeiden u-arvo on yleensä 0,037 w/ mc kun puun vastaava u-arvo on 0,250 w/mc. Käytännössä puuseinän pitäisi olla 6,75 kertaa paksumpi kuin eristekerroksen päästäkseen samaan u-arvoon eli 100 mm eristekerros vastaa 675 mm puun paksuutta. 270 mm paksun seinämän u-arvo 0,923 w/ neliömetrille/ c ja 260 mm paksun seinämän u-arvo 0,961w / neliömetri /c. eli 10 neliömetrin seinälle lämpöä häviää rakenteiden läpi 9,23 - 9,61 Wattia/h jos ulkona on 1 celsius asteen verran kylmempää vastaavasti 10 celsius asteen lämpötila ero aiheuttaa 92,3 - 96,1 Watin tehohäviön / h. Vuorokaudessa hävikki 10 neliön seinälle on siis 24x 92,3 tai 96,1 wattia eli 2,2 kwh tai 2,3kWh lämpötilaeron olessa ulkona 10 astetta kylmempi.
U-arvo ilmoitetaan aina neliömetrin alueelle ja metrin paksuiselle ainevahvuudelle 1 celsius asteen lämpötila erolla ja eripaksuisille seinille u-arvo saadaan jakamalla esim. eristeen u-arvo 0,037 / 0,1 m eli 100 mm eristepaksuudella saadaan u-arvoksi 0,370 , joka on liki 3 kertaa parempi kuin esimerkki hirrellä. Gyprocin u-arvo on sama kuin puunkin ja 25 mm paksun tuulensuoja levyn u-arvo on 1,48 niin 50 mm eristekerros yksistään riittää 0,74 u-arvoon joka on parempi kuin hirrellä olipa muut materiaalit mitä hyvänsä.
Kiitos vastauksesta skkrrr.
ou shit,hirsitalo tuntuu kyllä järjettömältä mutta paljon niitä tehdään silti.
Itsellekin suunnitelemassa pientä alta 100m2 kotia.
Katto on kyllä aika jyrkkä joten ns kattopinta alaa tulee paljon ja siihen paksu eriste n50cm sanoin lattiaan ( vastaava kyky eristää) laatta kivistä ja lattialämpö.
Askarruttaa vaan että miten tehdä vaihdettavat putket lattiaan?En jätä valuun ja ajattele että milloin vuotaa tuskin minun aktiivi elinaikanani mutta silti.
Kait suojaputkiin tai ilma lämmitys putkisto valuun esim 50mm putkea kuten lattialämpö ja lattia on ikuisesti kuiva...
Iso 3000kg vuolukivinen tulisija tulee tietysti myös joka riittää jo sellisenaan. Lattiat pitää vaan sada hieman kiven kylmästä hohkasta lämpenemään.
Vaihdettavat putket? Lähdöstä loppuun yhtä ja samaa putkea ei vuoda. Vuotoja ei voi esiintyä kuin alku- ja loppupään liitoksissa. Suojaputkissa iso osa lämmöstä menee harakoille.
Monessa ns. vanhan säännön hirsitalossa on seinän paksuus n. 200mm ja talot silti erittäin lämpimiä. Itselläni on 204mm lamellihirsi ja energiakulutus erittäin matala. Kannattaa muistaa että ulkoseinien osuus energia kulutuksessa on vain 10% luokkaa joten seinän U-arvo ei ole kovinkaan merkittävä kokonaisuutta suunnitellessa. Toisekseen tutkitusti massiivirakenne (esim. hirsi) on lämpöteknisesti paljon parempi kuin sen laskennallinen lämpöarvo.
eipä se tarvi kun maks tuulensuojan ulkopuolelle ja ei homehu. Perkeleet meni homehuttamaan tulevat hirsitalot eristyksillä tietosesti.
Nuo laskennalliset arvot saa tunkia uuninpessään. laatisivat mieluummin lain ettei suomessa saa rakentaa kun semmosia taloja jossa on sisäpuolella tiili tai hirsi. Tippus energiankulutus. Siihen vielä pakolliseksi massiivinen varaava tulisija.
Hirsirakentaminen oli ainakin meikäläisellä aika simppeliä. Kannattaa ottaa tosiaan tuollainen paksumpi hirsi niin ei tarvitse sitten tehdä seiniä toiseen kertaan niin kuin ohuempien hirsien kanssa. Pysyy tämä luonnollinen hengittävyys eikä tarvitse asua muovikuplassa niin kuin ohuen hirren kanssa johon tehdään vielä jonkun 10cm koolaukset jonne laitetaan eristeet ja muovit ja sitten hirsipaneeli päälle,eli kaksi kertaa tehdään sama seinä. Jos täs pakkasilla koittaa seinää joka on 260*240 hirttä, niin ei se todellakaan ole kylmä. Itse sain u-arvo paperit talotehtaalta ja lämpöarvo taisi olla C tai D,eli ei lähelläkään A. Kysyin tehtaalta että kuinkas saada A niin sanoivat että joko seinät pitää olla n.1m paksuiset tai neliöitä talossa 200 lisää niin saa laskelmat arvoon A. Kaikki on niin suhteellista, mutta Eipä se ny tartte A ollakkaan.
270 mm paksu hirsi => u-arvo 0,41 W/m²K
13 mm kipsi
88 mm runko minvilla
9 mm ts-kipsi
ilmarako
puuverhous => u-arvo 0,41 W/m²K
0,41 on u arvo yksinkertaisesti.
Hirsi ja hirsitalo yleensäkin on lämmöneeistykseltään surkea. Näkeehän sen jo kun vertaa hiimijalanjälkilaskelmia. Hirsi saa hyvitystä hiilen sitomisesta, minkä se lähes menettään energiatehokkuudessa. Lisäksi kun otetaan huomioon metsäkato, eli hirsi on pois metsästä kasvamasta, hirsirakentaminen ei todellakaan ole mikään ympäristöteko. Pitäisi rakentajienkin tulla jo tälle vuosituhannelle ja lopettaa asuinmökkien rakentaminen hirrestä.
Tuo on kyllä valitettavasti totta. Hirsisokeudessaan ihminen menee ansaan ja tulee rakentaneeksi omakotitalon surkealla energiatehokkuudella. Nurkissa vetää, vaan onhan se sympaattista villahousut - ja sukat jalassa nukkua. Pihalta kuuluu linnunlaulu tunnelmallisesti sisään ja kesäyöt pyöritään hikipäissä lakanoissa. Kuin olisi mökillä ympäri vuoden.. luonto lähellä ja silleen.
Siihen ne kaikki perustuu. Uskontoon ja uskomuksiin. Tapaan ja fantasiaan oikeasta ja oikeanlaisesta elämästä. Eli nykyihminen on hukassa arvojensa kanssa.