Olisi mielenkiintoista saada tilastotietoa siitä, ottavatko naiset useimmiten avioeron. Ainakin Yhdysvalloissa taitavat naiset ottaa puolet enemmän avioeroja miehiin verrattuna.
Tämä ei ole mikään ihme, sillä äitejä kannustetaan merkittävin taloudellisin hyödyin riistämään isältä lapset ja ottamaan ero mielivaltaisistakin syistä: äidithän saavat murrettua miehen selkärangan sillä, että lähes poikkeuksetta saavat lapset omaan hoitoonsa. Tämä ei kuitenkaan naisille riitä, vaan jo lähes elämänsä menettäneeltä mieheltä nainen ryhtyy vaatimaan vielä tähtitieteellisiä korvauksia elatusmaksujen ja muiden korvausten muodossa.
Eli siis, jos ja kun nainen päättää tehdä lapsia, sen jälkeen löytää ihqumman miehen, jota haluaa panna, voi hän riistää mieheltään silmäterän, eli lapset, yhteiskunnan ankaran byrokratian suojaamana sekä vaatia vielä korvausta hylätyltä mieheltä seuraavat parikymmentä vuotta huolimatta siitä, että esim. tämä ihqumpi mies olisi esim. miljonääri.
Kysyn kohteliaasti, että MITÄ VITTUA!!!!
Kuinka helvetin pitkälle tämä sekopäisten Ailusten ja muiden Hyasinttien hedonistinen maailma oikein päästetään?
Jos oltaisiin oikeudenmukaisia, niin elatusmaksuista ja muista korvausjärjestelyistä pitäisi ilman muuta luopua: vähentäisi luultavimmin naisten eroviettiä. Lisäksi avioeron syyt pitäisi tarkemmin tutkia: jos akka esim. pettänyt, kivitettäkööt tai ainakin poistettakoot aviolitosta yksin ilman lapsia ja korvauksia.
Näillä toimilla saataisiin todennäköisesti karsittua jo n. 10.000 avioeroa vuodessa. Lisäksi myös miehet taistelisivat varmasti vielä kiihkeämmin avioliittonsa puolesta, kun tietäisivät olevansa todellisesti vastuussa jälkikasvustaan.
Miten lakialoite elatusapujärjestelmän (avioerobonus) kumoamiseksi ja avioeromenetelmän tiukentamiseksi yhteiskunnan ja lapsiemme suojelemiseksi seksin- ja rahannälkäisiltä naisiltamme?
Tämä ei ole mikään ihme, sillä äitejä kannustetaan merkittävin taloudellisin hyödyin riistämään isältä lapset ja ottamaan ero mielivaltaisistakin syistä: äidithän saavat murrettua miehen selkärangan sillä, että lähes poikkeuksetta saavat lapset omaan hoitoonsa. Tämä ei kuitenkaan naisille riitä, vaan jo lähes elämänsä menettäneeltä mieheltä nainen ryhtyy vaatimaan vielä tähtitieteellisiä korvauksia elatusmaksujen ja muiden korvausten muodossa.
Eli siis, jos ja kun nainen päättää tehdä lapsia, sen jälkeen löytää ihqumman miehen, jota haluaa panna, voi hän riistää mieheltään silmäterän, eli lapset, yhteiskunnan ankaran byrokratian suojaamana sekä vaatia vielä korvausta hylätyltä mieheltä seuraavat parikymmentä vuotta huolimatta siitä, että esim. tämä ihqumpi mies olisi esim. miljonääri.
Kysyn kohteliaasti, että MITÄ VITTUA!!!!
Kuinka helvetin pitkälle tämä sekopäisten Ailusten ja muiden Hyasinttien hedonistinen maailma oikein päästetään?
Jos oltaisiin oikeudenmukaisia, niin elatusmaksuista ja muista korvausjärjestelyistä pitäisi ilman muuta luopua: vähentäisi luultavimmin naisten eroviettiä. Lisäksi avioeron syyt pitäisi tarkemmin tutkia: jos akka esim. pettänyt, kivitettäkööt tai ainakin poistettakoot aviolitosta yksin ilman lapsia ja korvauksia.
Näillä toimilla saataisiin todennäköisesti karsittua jo n. 10.000 avioeroa vuodessa. Lisäksi myös miehet taistelisivat varmasti vielä kiihkeämmin avioliittonsa puolesta, kun tietäisivät olevansa todellisesti vastuussa jälkikasvustaan.
Miten lakialoite elatusapujärjestelmän (avioerobonus) kumoamiseksi ja avioeromenetelmän tiukentamiseksi yhteiskunnan ja lapsiemme suojelemiseksi seksin- ja rahannälkäisiltä naisiltamme?
Vastaukset 36
Vanhimmat
Näinhän se on 2/3 eroista Suomessa on naisten hakemia ja avoliittojenhan eroja ei edes tilastoida.
Nämä tukimuodot sun muut järjestelyt innostaa ja kannustaa lapsiperheitä eroamaan.
Ruotsissahan on oikeuden ja tasa-arvoinen järjestelmä missä ei makseta näitä elatusmaksuja ja kummatkin on tasa-arvoisia vanhempia vaikka asumistukeakin hakien yms.
Kelassakin on myöntäneet henkilökohtaisessa keskustelussa että tulisi kalliiksi yhteiskunnalle tämmöinen tasa-arvoinen vanhemmuus koska nyt halutaan ottaa sen etävanhemman selkänahasta se viimeinenkin centti ja isäthän ne suurimmaksi osaksi joutuvat tähän etärooliin sossutanttojen ja oikeuslaitoksen määräyksillä.
Kyllä Ruotsissa maksetaan elatusmaksua, jos lapsi asuu pääsääntöisesti toisen vanhemman luona. 50/50 tapauksissa ei, mutta ei yleensä Suomessakaan.
Asumistuki on Ruotsissa tasa-arvoisempi kuin Suomessa, sillä lapsiperheitä ovat perheet, jossa lapset asuvat pysyvästi tai silloin tällöin.
"Kelassakin on myöntäneet henkilökohtaisessa keskustelussa että tulisi kalliiksi yhteiskunnalle tämmöinen tasa-arvoinen vanhemmuus koska nyt halutaan ottaa sen etävanhemman selkänahasta se viimeinenkin centti"
Mitähän tämä nyt sitten tarkoittaa? Että Kelalle tulisi liian kalliiksi, jos myös vähävarainen etävanhempi voisi hakea asumistukea?
Muuten sanoisin, että aika erikoinen arvomaailma pitää olla, jos kuvittelee avioerojen yleiseksi syyksi sen, että yh-äiti saa yhteiskunnalta rahaa. Kuka hullu vaihtaa hyvän parisuhteen ja rakastamansa ihmisen elatusmaksuun (omassa tapauksessani 150€/kk) ja lapsilisän yh-lisään (n. 50 euroa/kk) mahdollisuuteen saada asumistukea (jota esim. itse en saa)?
Jos nuo tuet kohentaa äidin taloutta tuntuvasti, niin se tarkoittaa, ettei isä ole avioliiton aikana osallistunut lasten ja asumisen kuluihin.
Kehottaisin edellä olevia kirjoittajia vielä miettimään, olisiko vaimon lähtemiseen voinut olla muitakin syitä. Vaikka kipeää tekisikin.
No jos minun/meidän tapauksessa äiti olisi saanut päättää, olisi ottanut yksinhuoltajuuden ja muuttanut yli toiselle puolelle suomea asumaan. Ensin petti, otti eron ja alko "seukkaamaan" varakkaan miehen kanssa. Lapset on kuitenkin 50/50 isällä/äidillä ja lähivanhemmuuskin jaettu. Siitä huolimatta joudun maksamaan toisesta lapsesta elareita! Sekin on kuulemma liian vähän, koska hänen kuuluisi omien sanojensa mukaan saada myös toisen lapsen lähivanhemmuus juurikin sen vuoksi, että saisi lapsilisät elatusmaksut siitäkin lapsesta. Munko vika se on sitten (oletettavasti huonona kumppanina = mies), ettei hän ole kykenevä hankkimaan toimeentuloa muuten, kuin yhteiskunnalta?? Jos luopuisin lähivanhemmuudesta em. syistä joutuisin käytännössä luopumaan myös vanhemmuudesta ja lapset isästä. Siinä ei kauaa menisi, kun muuttaisi lasten kanssa pois.
No en viitsi tämän enempää tästä asiasta avautua, koska tilanne on saatu stabiiliksi ja välit on ihan asialliset. Mutta huonosti olisi voinut käydä, jos en olisi osannut pitää omia ja lasteni puolta huoltajuusasioissa. Jokainen ero on hyvin yksilöllinen, ikä ole välttämättä vertailukelpoinen muiden erotapausten kanssa. Mutta valitettavan paljon samankaltaisuuksia joidenkin äitien ottamien erojen taustalta löytyy. Huom. joidenkin, ei kaikkien!! Enkä yritäkkään väittää, etteikö itsellä olisi myös peiliin katsomista. Mutta väitän, että omassa ja monessa muussakin tapauksessa tällaisilta huoltajuus- ja muilta eron tuomilta ongelmilta olisi vältytty, kun jätettäisiin ne omat itsekkäät tarpeet glitterin ja seksuaalisten tarpeiden perässä juoksemisesta ja keskityttäisiin olennaiseen. Eli perheeseen ja lapsiin. Ja kyllä, käytiin terapioissa yritettiin keskustella, keskusteltiinkin, mutta taustalla koko ajan enemmän tai vähemmän vehtaamista jonkun toisen kanssa. Nyt varmaan sanotaan, "sinä itse ajoit hänet pettämään (koska olet mies)". Tällaistakin saa joskus täältä lukea.
Kannatan kuitenkin ruotsalaisempaa mallia myös tänne suomeen näissä asioissa. Tasapuolinen vastuu lapsien huolehtimisesta ja myös henkilökohtainen vastuu itsestään ja toimeentulostaan, että pystyy tuon vastuun nr.1 kantamaan. Yhteishuoltajuus vaatii joustavuutta molemmilta vanhemmilta, eikä se ei ole äidin/isän itsekäs oikeus viedä huoltajuutta toiselta, jos toinen kerran haluaa lapsiaan kasvattaa ja niistä huolehtia.
Oletteko ajatelleet isien uudet puolisot on jatkuvasti esillä.Kuka avaa äitien uudet puolisot esille ja heidän kivat metkut.
Syitä sille, miksi naiset hakevat eroa useammin, on monia. Ensinnäkin kaikissa liitoissa ei ole lapsia, ja niissä liitoissa naiset hakevat ihan samalla tavalla eroa useammin kuin mies.... hmmm.... Jos syynä eroihin olisi elareilla pelailu, niin eihän tuossa olisi logiikkaa!
Toisekseen jos nainen hakee eroa, niin eikös silloin miehessä ole useammin se vika, jonka takia eroa pitää hakea? En kiellä sitä, etteikö naisetkin tekisi virheitä, mutta osa avioliiton keston kannalta ratkaisevista virheistä on miesten keskuudessa yleisempiä kuin naisten. Esimerkiksi:
Tilastojen mukaan naisista pettää 1/3 osa. Miehistä pettää 1/2 osa, eli useampi. Jos siis mies pettää, nainen hakee eroa. Tuskin on naisen syy...
Perheväkivaltatilastoissa miesten väkivaltaisuus on yleisempää kuin naisten. Toki siis joskus nainenkin mätkii, mutta useammin mies. Jos nainen hakee eroa, koska mies lyö, tuskin on naisen syy...
Narsismi on yleisempää miehillä kuin naisilla. Jos mies osoittautuu narsistiksi, joka hajottaa perheen hyvinvointia henkisellä väkivallalla, ja nainen hakee eroa, tuskin on naisen syy...
Alkoholiongelmia on tässä maassa ihan liian monilla, naisillakin, mutta miehillä se on yleisempää. Jos mies ryyppää kohtuuttomasti, eikä tilanne muutu millään keinolla, ja nainen hakee eroa, tuskin on naisen syy...
Hyvä että naiset hakevat eroa, kun siihen on syytä.
Sekä miesten että naisten hakemista eroista osa on tehty toki itsekkäistäkin syistä, ja jotkin liitot olisi ehkä voitu pelastaa, mutta tässä nyt oli vähän näkökulmaa siihen, miksi naiset hakee eroa useammin. Sillä tiedolla miesten ei todellakaan kannata henkseleitä paukutella, vaan pitäisi katsoa peiliin.
Näitähän voi pyöritellä ihan miten tahtoo. Toiset kattelee asioita sieltä kolmion takaa ja toiset jonkun muun takaa.
Menee se myös niin, että jos nainen pettää, hakee se myös eroa. Miksi? No kun kuvittelee löytäneen paremman elämän pettämisen jälkeen. No kaikenkaikkiaan kaikki pettäminen on turhaa.
On myös tutkittu, että suuri osa naisten harjoittamasta väkivallasta ei tilastoidu. Miksiköhän? Onko tuo tilasto välttämättä relevantti? No kaikenkaikkiaan kaikki väkivalta on turhaa.
Diagnosoitu narsismi tai muuten vahvasti narsismin kaltainen käyttäytyminen on hyvä syy erota sellaisesta kumppanista sukupuolesta riippumatta. Sairaus, mikä tulee ottaa vakavasti. Mitenköhän nämä narsismitapaukset tilastoituvat? Osaako narsisti hakeutua itse diagnosoitavaksi? Mulla ei ainakaan riitä kompetenssi ja pätevyys diagnosoida juuri mitään sairautta toisesta ihmisestä.
Liiallinen alkoholin käyttö ei kuulu varsinkaan perhe-elämään. Käsittääkseni miehen alko-ongelma nostetaan paljon herkemmin esille, kuin naisten. Monikohan mies eroaa pelkästään naisen alko-ongelman vuoksi? Toki taitaa miehen ryyppäily kuitenkin aiheuttaa enemmän ongelmia, kuin naisten.
Tasa-arvon nimissä kannusta miehiä hakemaan enemmän eroja, niin saadaan tilastot näyttämään tasa-arvoisina. Tietysti on se huonompi vaihtoehto, eli yrittää hoitaa asiat kuntoon.
Näihin kommentteihin vaikuttaa varmasti jokaisella kirjoittajalla henkilökohtainen kokemus omassa elämässään. Joko itselle tai jollekkin läheiselle/tutulle tapahtuneena. Minun kirjoituksesta voi varmasti päätellä, miten itse koen asian olevan nojautuen ainoastaan omaan kokemukseen. Ei kuitenkaan diagnosoitua narsismia tai alkojuttuja, mutta minun pettämistä kylläkin. Pirruuttani kuitenkin vähän provoilen.
Kenenkään ei kannata paukutella henkseleitä näillä asioilla, varsinkaan jos on lapsia kuvioissa mukana. Yritän itse ja kehoitan kaikkia muitakin unohtamaan tilastot ja keskittymään siihen, ettei näin pääsisi käymään omalle kohdalleen. Kyllä maailmasta löytyy sekä hyviä naisia että miehiä ja parisuhteita. Ja peiliin kannattaa katsella välillä, vaikka menis hyvinkin :)
"Toisekseen jos nainen hakee eroa, niin eikös silloin miehessä ole useammin se vika, jonka takia eroa pitää hakea?"
-heh... lähipiirissäni on 4 avioerotapausta, jossa yhdessä akka sai päähänsä pettää, sitten odotti, että mies sai rakennettua talon valmiiksi, otti eron ja ajoi miehensä ulos uudesta talosta. Sitten alkoi taloudelliset vaatimukset.
Muissa tapauksissa hyvä avioliitto, lapsia ja hyvä taloudellinen tilanne: akka ryhtyi pettämään huvikseen - perheet riekaleiksi, lapset pelinappuloiksi, mies nyhdettiin taloudellisesti kuiviin.
"Narsismi on yleisempää miehillä kuin naisilla"
- juu ei ole. Naisten kyltymätön huomionhalu, kalliiden tavaroiden ja omaisuuden hamstraus, komentelu ja vaatimukset ovat syntymäominaisuuksia, jotka ovat narsismia sellaisenaan.
Niin siis narsismi on paha persoonallisuuden häiriötila... En puhunut mistään luonteenpiirteistä. Jokaisessa ihmisessä on narsistisia luonteenpiirteitä, mutta niiden kanssa pärjää varsin hyvin, kun puhutaan terveistä ihmisistä. Epäterveitä narsisteja on miehissä enemmän.
Sinun neljä avioerotapaustasi ei ihan kata vielä luotettavaa tilastollista tutkimusta.;) Tuskin ihan vakavissasi väität kaikkia tutkimuksia vastaan, joiden mukaan miehet pettävät useammin kuin nainen?
Toisekseen miten sinä voisit kovin tarkaan tiedä noiden parien yksityisiä asioita. Eli vaikka nainen on toiminut todella väärin, eli pettänyt, tietäisitkö sinä, vaikka mies olisi myös tehnyt jotain hyvin väärää... (myös pettänyt, lyönyt, ollut ilkeä tms.) Esimerkiksi omassa ystäväpiirissäni on eronnut pari, jossa nainen sai kaiken syyn niskoilleen kun petti, vaikka mies oli ennen sitä pettänyt ainakin kolmeen kertaan... Mies silti kehtasi esittää vain uhria. Just.
Tarinoita on monia, mutta minun esimerkkini aiemmassa viestissä olivat tilastollisia totuuksia. Niitä ei voi muuttaa.
"äitejä kannustetaan merkittävin taloudellisin hyödyin riistämään isältä lapset ja ottamaan ero mielivaltaisistakin syistä: "
Nyt on kyllä pakko kysyä että miten persaukinen sinä oikein olet, jos pidät 150e:n suuruista elatusmaksua ja 50e:n suuruista lapsilisän yh-korotusta merkittävänä taloudellisena hyötynä? Että ihan mielivaltaisesti pistetään äijä pihalle jos kerta voipi saada 150e lapsilisää sen entisen satasen sijaan? Kasva nyt hyvä ihminen jo aikuiseksi :D
Heh heh..
Lueppa tästä esimerkki, kuinka naiset murkaavat miehensä mennen tullen:
"
Meillä mies ei suostunut kuuteen kuukauteen allekirjoittamaan mitään elatussopimusta. Lasta sai käydä tapaamassa vain valvotusti, koska minä olin sitä mieltä, että moinen vetkuttelu ei kaipaa mitään lisäbonusta lapsen muodossa. Jos ei suostu maksamaan elatusmaksuja, ei näe lasta kuin muiden läsnäollessa. Lastenvalvojan mielestä asia oli OK; koska isä ei pystynyt sopimaan siitäkään, miten usein olisi lapsen kanssa.
Lopulta tuli nimi paperiin ja 490 e/kk."
http://www.vauva.fi/keskustelu/3403480/ketju/yh_t_elatusmaksu_kumpi_putoaa_korkealta_ja_kovaa
Eihän suomessa makseta elatusapua vaimolle, vaan lapselle. Pitäisikö etä-isä tai äiti jättää vastuun ulkopuolelle?
Hyvä vitsi. Ex-vaimon tilille ne rahat menee. Lapset eivät tiedä niistä yhtään mitään. Etäpuoliso pitäisi jättää taloudellisen vastuun ulkopuolelle siinä tapauksessa vähintään, jos akka on mielivaltaisesti (kuten yleensä) päättänyt rikkoa avioliiton ja riistää lapset isältään rikkomalla perheen.
Meinaatko että jaakkopetteri 4v ja juusoirmeli 2v kävisivät ihan itse ostamassa niillä rahoilla ne jugurtit ja toppapuvut ja hammastahnat joihin se raha on tarkoitettu? Onhan se toki ikävää jos muija ottaa ja jättää, mutta ethän sinäkään nyt oikeasti voi olla noin s...tanan tyhmä ettet muka ymmärrä miksi elatusmaksut ovat ylipäätään olemassa. Kasva jo aikuiseksi.
Miksi pitäisi jättää? Eikö ne ole sen miehenkin lapsia?
Ovatko lapset miehelle ilmaisia silloin kun mies on parisuhteessa ja vaimoko maksaa kaiken.
Onko miehen isyys kiinni siitä, että hänellä on vaimo? Eikö yksinhuoltaja isät ole kunnollisia isiä?Jos mies rikkoo perheen eroamalla pitääkö hänen maksaa kaikki lasten kulut?
voi voi.Miehet eivät vain rakasta lapsiaan kuten naiset.Oishan se outo meininki jos mies alkaisia taistella lasten äitiä vastaan.Ex-mieheni lähti uuden lämpimän pillun perään viitisen vuotta sitten.Ei se ole sen kummempaa.Mulla ainakaan ole mitään väliä enää ex-miehellä.Toivon että ei sen kummemmin olla tekemissä.
Vai eivät miehet rakasta lapsiaan? Entäs ne sairaat äidit, jotka ottavat eron, alkavat vaatimaan exältä rahaa, ja haistattavat pitkät tapaamisoikeudelle? Onko se rakkautta, että äiti estää lasta tapaamasta isäänsä ja opettaa lapselle omia ajatuksiaan toisesta. Kertoo valheita ja perättömiä syytöksiä, pyrkii sabotoimaan tapaamisia silloin, kun sosiaalitoimi (ihme kyllä) tekee jotain tapaamisten järjestämiseksi? Kolmen vuoden riitelyjen ja oikeudenkäyntien jälkeen (joihin ei vieläkään ole loppua näköpiirissä), en ihmette yhtään, että isät luovuttavat. Sosiaalitoimi äiti myönteisine ajatuksineen ja oikeuslaitos ennakkoasenteillaan ajavat isät henkisesti ja taloudellisesti ahtaalle. Kyse ei ole rakkauden puutteesta, vaan järjestelmän mädännäisyydestä.
Joo, tilastollisesti naiset hakevat useammin eroa kuin miehet. Syy tuskin on yleensä taloudellinen, koska tilastojen mukaan myös erossa lähivanhemmat elintaso laskee ja etävanhemman nousee. Toisin sanoen, eron jälkeen yhteenlasketut kulut on suuremmat ja etävanhempi osallistuu niihin vähäisemmällä osalla kuin ennen eroa.
Siinä olen silti samaa mieltä, että eroamista tuetaan nykyisin aivan liikaa yhteiskunnan toimesta.
Niin, täällä on joku tai jokunen mieshenkilö usein äänessä, jonka tai joiden mielestä yh-äidit ovat täysiä lusmuja. Juovat siideriä ja vetkuilevat netissä, eivät käy töissä, eivätkä paljon panosta lapsiinkaan. Ja nylkevät siinä sivussa etäisän suunnilleen nälkäkuoleman partaalle elareiden muodossa. Isät eivät edes saa asumistukea lapsiluku huomioiden, niin epäreilu on yhteiskunta.
No tuo viimeisin asia on minustakin epäreilua, mutta silti herää kysymys, että kuinka sen etäisän elintaso voi siitä romahtaa, että "siiderivalas" ja lapset muuttavat pois.
Jos ennen perheen lähtöä on saatu asumistukea, niin ei elarit sitten voi olla kovin tähtitieteelliset. Ja jos ei ole saatu, vaan isän hankkeet on olleet ok, niin kai hän on avioliiton aikana joutunut melkoisesti pulittamaan siitä, että on yksin elättänyt lapset ja työttömän vaimonkin.
Kun "siiderivalas" muuttaa lapsineen pois, niin yhteiskuntahan tulee siinä isän avuksi maksumieheksi. Isän ei tarvitse maksaa enää kuin elarit.
Itsekin olen nykyään yh-äiti, ja kyllä minun on myönnettävä, että elintaso nousi eron jälkeen. Meillä "siiderivalas" oli miespuolinen, tosin se oli kalja, mikä maistui. Työnteko ei maistunut. Asumis- ja ruokakulut hoidin yksin. Lapsilisät tulivat silloin ja tulevat edelleen minun tililleni. Nyt lapsilisässä on yh-korotus. Lisäksi nykyään Kela maksaa 150/euroa per lapsi. Yh-korotus ja elatustuki ovat enemmän kuin isän osallistuminen aikanaan (meidän perheessä yht. 400 euroa kuussa). Asumistukea en saanut ennen eroa, enkä eron jälkeen. Ruokakustannukset pienenivät, kun on yksi iso suu vähemmän ruokittavana.
Jos taas ajatellaan, että ex olisi kodistamme lähtenyt lasten kanssa, ja minun olisi pitänyt maksaa muutama satanen kuussa elatusmaksua, niin tuskin se kalliimpaa olisi ollut kuin koko perheen arjen pyörittäminen. Silloin olisin mahdollisesti muuttanut vähän pienempään asuntoonkin.
Syy eroon ei todellakaan ollut taloudellinen, kyllä ne varsinaiset ongelmat olivat ihan muut. Ja elatusmaksujärjestelmässä ja asumistukiasioissa on varmasti korjattavaa. Mutta en silti käsitä, miksi "siiderivalaiden" exät katsovat nimenomaan eron tuhonneen heidän talouden.
Olet asian ytimessä. Ja mielenkiintoinen ilmiö on sekin, että jokaisella kunnollisella kaltoinkohdellulla etäisäreppanalla on eksänä hirveä läski, ahne siiderisika joka sohvaltaan kirkuu lisää rahaa joka välissä. Se on jännä juttu se. Ja omien lasten elatukseen osallistuminen on ihan järkyttävän epistä eron jälkeen, vaikka yhdessäolon aikana sitä tuskin kukaan mietti että kenen rahoilla ne karkkipäiväpussit nyt maksettiinkaan.
Ihan aiheesta monikin etäisä on katkera tapaamisoikeuksista ja elareista.
Tapaamisoikeuksissa lähivanhempi voi tehdä niin mielivaltaista kiusaa exälleen, että esimerkiksi työelämässä tai liiketoiminnassa kyse olisi rikosoikeudellisesta asiasta, mutta niin tärkeässä asiassa kuin vanhemmuudessa sitä ei mitenkään voida lähivanhemmalta voida estää.
Elareissa taas etän elintaso romahtaa monesti aikalailla ja samaan aikaan lähivanhemman elintaso kohoaa. Jos avioliiton aikana lähi on ollut pienituloinen, niin eron myötä hän nousee usein keskituloiseksi, nettotuloloilla mitattuna. Vastaavasti keskituloinen tippuu elatusvelvollisuutensa myötä pienituloiseksi. Tottakai avioliitossa ollessakin isompituloinen on osallistunut perheen elatukseen isommalla osuudella, mutta erotilanteessa kulut lisääntyvät mm. kahden asunnon ja lasten kulkemisen myötä. Monesti tuntuu epäreilulta, että kulujen noustessa lähivanhemman elintaso voi jopa nousta ja kun rahaa on rajattu määrä, niin etältähän se on poissa. Samaan aikaan mm lapsivähennysten poisto, mahdollinen asumistuen puute ja vastaavat, vieläpä kiristävät etän tilannetta.
Ratkaisu asiaan olisi esimerkiksi se, että laskettu elatuskyky (etän elarit ja lähin laskettu elatuskykyä vastaava summa) talletettaisiin lasten nimissä olevalle tilille. Tiliin (pankkikorttiin) käyttöoikeus aina sillä, jonka luona lapset ovat. Eli molemmat voisivat varmistua (ja tarkastaa) tiliotteista että raha todellakin menee lasten elatukseen, ei esimerkiksi lähin käyttörahoiksi. Jäis ne siideripissis-epäilytkin pois :)
"Tottakai avioliitossa ollessakin isompituloinen on osallistunut perheen elatukseen isommalla osuudella, mutta erotilanteessa kulut lisääntyvät mm. kahden asunnon ja lasten kulkemisen myötä. "
Jokaisella aikuisella on edelleen vain yksi asunto. Jos isompituloinen on maksanut ennen yksin as.kuluja, kuten esim. minä, niin ei ne siitä muuttuneet exän poismuuton jälkeen. Vesimaksu vain poistui yhdeltä ja sähkölasku kenties hieman pieneni.
Exä (pois muuttanut) joutui toki muuttamaan pienempään asuntoon ja maksamaan siitä ihan itse, mutta pienituloisena hän saa asumistukea ja luultavasti myös toimeentulotukea.
Asumistukea tulisi enemmän, jos tuessa huomioitaisiin etävanhemman lapsi/lapset. Niin pitäisi olla. Minun exäni ei kylläkään ole ollut kiinnostunut lasta tapaamaan, mutta moni isä on, ja järjestää lapsille oman huoneenkin.
Matkakulut: usein asutaan muutaman kilometrin säteellä toisistaan, koska ei haluta vaihtaa hoitopaikkoja, kouluja, lasten kaveripiiriä jne.. Jos etä hankkii asunnon kovin kaukaa, niin sehän on hänen valintansa.
MUTTA: kun välimatkaa kertyy siksi, että jommankumman työ vaatii muuttamaan kauas, niin kyllä sitten matkakulujen pitäisi mennä vähintäänkin puoliksi.
Ymmärrän todella hyvin sen, että jos lapset lähtevät lähivanhemman mukana kauas, niin se on kova ja sietämätönkin paikka etälle, kun tapaamiset ehkä harvenevat ja kallistuvat matkakulujen vuoksi. Silti ketään ei voi tuomita asumaan lasten täysi-ikäisyyteen saakka samalla paikkakunnalla ex puolison kanssa, joten tilanne valitettavasti on ratkaisematon.
"Ratkaisu asiaan olisi esimerkiksi se, että laskettu elatuskyky (etän elarit ja lähin laskettu elatuskykyä vastaava summa) talletettaisiin lasten nimissä olevalle tilille. Tiliin (pankkikorttiin) käyttöoikeus aina sillä, jonka luona lapset ovat. Eli molemmat voisivat varmistua (ja tarkastaa) tiliotteista että raha todellakin menee lasten elatukseen, ei esimerkiksi lähin käyttörahoiksi. Jäis ne siideripissis-epäilytkin pois :)"
Kyllä lähivanhempaan pitää pystyä sen verran luottamaan, ettei tarvitse tilitietoja kontrolloida. Jos luottamusta ei ole, niin ei se tuolla systeemillä korjaannu. Sitten riidellään siitä, ostiko toinen vanhempi tarpeellista vai olisiko pitänyt ostaa jotain muuta. Eikä niissä tilitiedoissa lue, onko kyse lasten vai aikuisen vaatteista, urheiluvälineistä, ruoista, parturi- tai apteekkikuluista.
Jos ei usko, että lapsi ruokitaan ja huolletaan lähivanhemman luona, niin sehän on lastensuojelukysymys, eikä rahakysymys. Silloin pitää mahdollisesti tehdä lasu-ilmoitus ja hakea huoltajuutta, eikä rähistä pitkin palstoja siitä, että nyt on minun euroja mennyt exän siideriin.
Mietipäs "outo yhtälö" tilannetta myös siltä kantilta, että kaikki muu olisi kuten nytkin mutta exästäsi olisi tullut lähivanhempi. Eli niinkuin sanoit, asumiskustannuksesi eivät muuttuneet juuri mihinkään eron myötä, ne olisivat myös ennallaan. Mahdollinen asumistuki poistuisi, elareita menisi esim kahdesta lapsesta yhteensä vaikka 600, lapsilisä korotuksineen poistuisi eli n 300, verotuksessa et saisi lapsivähennystä, jne. Eli yhtäkkiä tulosi olisivatkin ainakin tonnin pienemmät. Nuo ovat lisäksi ns nettotuloa. Laitapa esimerkiksi vaikka tuo tonni joka tilistäsi sivuun, voi olla kova paikka.
No, vastaavasti exäsi saisi siis sinulta 600, lapsilisiä 300, asumistukia esim 150 ja verotuksessa vielä vähän vähennystä. Tuo tarkoittaa siis reilun tonnin lisäystä nettotuloihin ja tienatakseen tuon saman summan olisi tarvinnut mahdollisesti jopa 1400-1700 palkkatulojen lisäystä. Eli pelkästään se, kumpi merkitään lähivanhemmaksi vaikuttaa noin paljon.
Jos sinä olet nyt tienannut vaikka 4000 elarit vaikka 200 lapsilisä 300, nettona 2800 500=3200 vastaten siis noin 5300 bruttotuloa, exäsi 2200 nettona 1750-elarit=1550 vastaten siis noi 2000 bruttoa. Aika helppo elää ja lapsia hoitaa sinulla, exä palkkaansa nähden pärjää jotenkuten. Jos taas exäsi muutettaisiin lähiksi, niin sinun nettosi pienenisi 2800-600= 2200 ja exän nousisi 2800. Eli exä nousisi nettotuloissa suurituloiseksi, bruttona vastaisi n 4000 bruttoa ja sinä painuisit tilanteeseen, joka vastaisi noin 3000 bruttoa. Eli lähivanhemman titteliä vaihtamalla hyvätuloinen muuttuisi pienituloiseksi, pienituloinen taas hyvätuloiseksi. Tällain on monessa eroperheessä sosiaalitoimiston osaamattomuuden vuoksi käynyt myös 50/50 huoltajuudessa. Ja tästä ne siideriä hörppivät exät varmaan johtuvat.
Mitä lapsikorotusta tarkoitat,300€? Päivärahan lapsikorotus on jotain 4€/arkipäivä joten miten saat siitä kuukaudessa 300€. Yksinasuvakin saa asumistukea jos asumiskulut ovat kohtuulliset ja tulot sen verran pienet.
Pitää olla hyvät tulot jos maksaa 300€ elatusmaksuja per lapsi..
Anteeksi epäselvä ilmaisu, tarkoitin tuolla siis lapsilisää kahdesta lapsesta yh-korotuksineen. Ja tuo 300/lapsi on ihan faktaa elävästä elämästä noin neljä tonnia tienaavalta isältä, löytyy ystäväpiiristäni.
Muuten nuo netto/bruttovertailut on karkeita arvioita, niihin vaikuttaa niin muu verotus.
Samaan aikaan muuten tuo 300/lapsi maksava isä lyhentää noin lainaa, millä lunasti vaimon ok-talosta, vaimo kun löysi ihanamman miehen kaupungin yöstä. No on se löytänyt nyt jo useamankin, noilla tasinkorahoilla kun on voinut juhlia jo pitkään. Isä taas halusi säilyttää pienille lapsille edes jonkin vanhan asian, kodin. Exänsä siis asuu vuokralla sievoinen tasinkoraha taskussa, saa asumistuet, elarit, lapsilisät ja sellaiset pientä parturintienestiä paikkaamaan, ei ole sekään nainen eläessään ennen ollut noin varoissaan kuin nyt liitosta lähdettyään. Eikä ikinä ennen noin vähissä varoissa ja velkaisena tuo hyvin tienaava mies, jonka vaimo lähti etsimään onnea salasuhteen kanssa.
”Mietipäs "outo yhtälö" tilannetta myös siltä kantilta, että kaikki muu olisi kuten nytkin mutta exästäsi olisi tullut lähivanhempi. Eli niinkuin sanoit, asumiskustannuksesi eivät muuttuneet juuri mihinkään eron myötä, ne olisivat myös ennallaan.”
Eivät olisi. Asun kahden nuoren miehen kanssa 4h k asunnossa. Ihan varmasti en yksin asuisi tässä sadan neliön kämpässä. Kyllä pojat käydessään mahtuisivat hyvin yhteiseen huoneeseen.
”Mahdollinen asumistuki poistuisi, elareita menisi esim kahdesta lapsesta yhteensä vaikka 600, lapsilisä korotuksineen poistuisi eli n 300, verotuksessa et saisi lapsivähennystä, jne. Eli yhtäkkiä tulosi olisivatkin ainakin tonnin pienemmät. Nuo ovat lisäksi ns nettotuloa. Laitapa esimerkiksi vaikka tuo tonni joka tilistäsi sivuun, voi olla kova paikka.”
Asumislisää en saa, enkä varsinkaan saisi siinä tapauksessa, jos tuloni olisivat 4000 euroa kuussa, kuten lähivanhemmalle myöhemmin viestissäsi laskeskelit.
Elatusmaksut ovat tapauksessani 300 euroa/kk, lapsilisät saman verran vielä hetken. Tulojani poistuisi siis 600 euroa kuussa. Menojani poistuisi ihan varmasti enemmän.
Maksan kahden murrosikäisen elämisen. Nuoret urheilevat äijät jo pelkästään syövät ihan älyttömästi. Heillä on omat huoneet, kulkevat vaatteissa, käyvät parturissa, peseytyvät, harrastavat. Toisella on maksulliset koulukirjat jo nyt, kuten toisellakin ensi vuodesta eteenpäin. Molemmilla on bussikortit koulumatkoja varten. Harrastuksiin paljon kuskaan, koska bussivuorot eivät mene kovin otollisesti.
Se, minkä verran poikien eläminen päivittäin luonani maksaa, on todella paljon enemmän kuin 300 euroa/poika.
Muutaman kuukauden kuluttua toinen pojista täyttää 17 vuotta, jolloin hänen osalta lapsilisä tipahtaa pois. Ja seuraavaksi tietysti 18, jolloin tipahtaa elatusmaksukin. Sitten sama toiselle pojalla perässä. Joten kovin kauan noista hillittömistä 600 euron ”lapsituloistani” nautiskele.
”Jos sinä olet nyt tienannut vaikka 4000 elarit vaikka 200 lapsilisä 300, nettona 2800 500=3200 vastaten siis noin 5300 bruttotuloa, exäsi 2200 nettona 1750-elarit=1550 vastaten siis noi 2000 bruttoa. Aika helppo elää ja lapsia hoitaa sinulla, exä palkkaansa nähden pärjää jotenkuten.”
Minkä ihmeen takia muunnat elatusmaksut ja lapsilisät bruttotuloiksi ja lisäät ne lähivanhemman bruttotuloihin? Eikö kyse nyt olekaan siitä, minkä verran lasten elatukseen menee kuukaudessa rahaa ja millä osuudella etävanhemman on kohtuullista osallistua siihen?
Laskukaavassa vielä oletat, että lähivanhemman tulot ovat reippaasti isommat kuin etävanhemman, ja sitten kitiset, että lähivanhempi pärjää paremmin. Pitäisikö elatusmaksujärjestelmällä siis paikata tilanne niin, että reilusti vähemmän tienaavalle vanhemmalle jäisi yhtä paljon kuussa rahaa käteen kuin paljon parempituloiselle ex puolisolle?? Mistä olet tuollaisen demokratian aatteen kehittänyt?
Eikö kysymys kuulu: jos etävanhemmalle jää käteen kuussa 1750 euroa, niin onko hänen kohtuullista osallistua kahden lapsensa elämään 200 eurolla per kk?
Ja: nousevatko hänen lapsiin laittamansa menot silloin paljonkin avo- tai avioliiton ajoista??
”Tällain on monessa eroperheessä sosiaalitoimiston osaamattomuuden vuoksi käynyt myös 50/50 huoltajuudessa. Ja tästä ne siideriä hörppivät exät varmaan johtuvat.”
50/50 tapauksessa kirjat ovat jommankumman luona, ellei lapsia ole jaettu kirjoille eri talouksiin. Silloin jompikumpi saa tietysti lapsilisät. Jos toinen vielä joutuu maksamaan elatusmaksuja, mikä käsittääkseni ei ihan hirveän yleistä ole (en henk.koht tunne yhtään tapausta), niin maksavana osapuolena jättäisin harrastus-, vaate- ym. kulut sen lähivanhemmaksi luokitellun huoleksi.
Jos hän ei niitä maksaisi, niin riitaahan siitä varmaan tulisi, sen ymmärrän kyllä.
Mutta palatakseni tuohon esimerkkiisi minun kuvitteellisista tuloistani: netto 2800 lapsilisät elatusmaksut yhteensä 500 euroa. Ja lapset asuisivat luonani, kuten nyt.
Ajatteletko tosiaan, että hörpin siideriä juuri tuolla 500 eurolla? Se 500 euroa ei mielestäsi kulu kahteen lapseen, enkä ainakaan joudu siihen enää omaa osuuttani lisäämään?
Jos pistän lasten elämään sen 500 euroa isän ja yhteiskunnan pussista ja toiset 500 euroa omasta pussista, palkastani jää käteen 2300 euroa/kk. Enkös ole oikeutettu omaa palkkaani käyttämään ihan mihin haluan ja tarpeelliseksi koen? Vaikka sitten siideriin, kunhan se ei vaikuta lasten elämään.
Tässäpä yksi 50/50 tapaus, jossa kaksi lasta kirjoilla eri talouksissa. Siitä huolimatta minä maksan liki 300€ elatusmaksua exälle toisesta lapsestani. On se minun mielestä kohtuutonta. Kahdelta eri lastenvalvojalta on tullut erilaista kommenttia asiasta. Exä ei käy töissä, minä käyn. Tästä kai se sitten johtuu tuo maksupolitiikka??
Miten eroamista tuetaan yhteiskunnan toimesta? Ihan oikeasti, miten se tapahtuu? Meikäläinen on saanut eron jälkeen yhteiskunnalta viiskymppiä lisää lapsilisään, ei senttiäkään enempää. Että onkohan sulla nyt ihan faktatietoa siitä "eroamisen tukemisesta" vai ihanko mututuntumalla taas kirjoitellaan?
Tutkimuksen mukaan lasta käytetään vaikeissa eroissa tietoisesti julmasti pelinaulana toista vanhempaa vastaan.
Tutkijana oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti Helinä Häkkinen Nyholm.
Helsingin Sanomat 20.11.2013.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1384916065594
------
Joo sen tutkimukset tiedetään. Ja jätetään ihan omaan arvoonsa. Lueppa enemmänkin hänen tekstejään niin sitten tiedät sinäkin.
juu.. kokemusta on.
Vaimo vei lapset, lastenvalvojalla tehtiin sopimus, että "suullisesti sovitaan lasten tapaamisesta". Nyt akka ei päästä katsomaan lapsia, peruu sovittuja tapaamisia, eivät ole kertaakaan saaneet tulla luokseni. Lastenvalvoja sättii minua tyyliin "itse olet sopimuksesi tehnyt"... voi härreguud
Ja eiku oikeuteen.
Naisten tasa-arvokäsityksestä:
"Naisasialiitto Unionissa ei päästy sopuun miesten jäsenyydestä [...] Tähän asti vain naiset ovat voineet kuulua Unioniin. [...] Järjestön tavoitteena on naisten aseman parantaminen ja sukupuolisyrjinnän poistaminen. "
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288624602881.html
Tasa-arvo merkitsee sitä, että jos jokin ryhmä on joskus kokenut tulleensa alistetuksi, tämän ryhmän tulee saada alistaa tasa-arvoisesti aiemman alistajansa.
Nyt siis mennään...
Tämä etä-ja lähihuoltaja määritelmä on tuolta 30-40v takaa ja sitä ei haluta muuttaa siihen todelliseen yhteishuoltajuuteen että kummallakin vanhemmalla on oikeus siihen tasa-arvoiseen oikeaan vanhemmuuteen.
Olkoon hoitomuoto 50/50 niin esim. kelahan ei tunne tuota tuota yhteishuoltoa vaan vain yksinhuoltajuuden.
Niinkuin dilibidappi edellä kirjoitti maksavansa 300€ työttömälle ex:lle (kun varmaan tukimuodot on sen verran hyvät ettei kannata käydä töissä!)
Tämähän "työtön" on nyt sitten oikeutettu tuohon elatusmaksuun ja kelahan eli yhteiskuntaa ei maksa sitä ja lastenvalvojat eivät suostu 0 soppareihin jolloin kela joutuisi maksamaan sen 150€ vaan se otetaan dilibidappin selkänahasta.
Otetaan nyt sitten karkea esim. jos etällä on 5 lasta ja hoitomuoto 50/50 niin hän on oikeutettu asumaan vain siinä 35mneliön kämpässä...eli patjoja lattialle iltaisin!!!
Tämä lähihän on oikeutettu muuttamaan vaikka toiselle puolelle Suomea (kun se romanssi on siellä ei tietty työ!) kun lapset on kirjoilla hänellä (lapsethan ei voi olla kahdessa paikkaa kirjoilla??!!) niin siinä ei ole etällä nokan koputtamista asiaan.
Tätäkö tämä feministien ajama tasa-arvo on Suomessa eli otetaan rusinat pullasta ja muutoksia ja lakeja ei muuteta niin kauan kun naiset/äidit 90% varmuudella saa sen lasten lähihuoltajuuden.
Nyt nämä tämänkin palstan päivystävät "yh siiderivalaat" saa taas sen herneen nenäänsä ja selityksiä löytyy!!!
Kyllä minä rikastuin erossa 20 vuoden yhteiselon jälkeen. Lunastin talon itselleni, otin siis velkaa ja maksoin eksälle puolet. (Joi rahat puolessa vuodessa) Lapsia on kaksi, joista sain lapsilisät korotuksineen. Eksä ei maksanut elareita, kun oli "opiskelija" joten kela maksoi noin150 e/kk./lapsi. Nyt on siis kolme vuotta erosta mennyt, toiselta lapselta jo lapsilisät ja kelan tuki loppunut. Ja toiseltakin kohta. Tietysti täysi-ikäisen elatusvelvollisuutta ei olisi, mutta mistäpäs opiskeleva nuori ottaa rahat ajokorttiin? Äitiltä. Isukki ei osallistu, kun ei ole rahaa. Ja kohta toinen lapsi samassa tilanteessa. Taitaa jäädä kelelta viimeiset elatustuetkin saamatta, kun eksä vetkuttelee lastenvalvojan kanssa sopimuksen uusimista.
Tästä huolimatta rikastuin silti erosta. Vaikka olen kohtuullisen pienituloinen, rahaa säästyy, kun ei perheessä enää kukaan kittaa sitä kurkusta alas.
Nämä on ihan typeriä yleistäviä juttuja täällä. Jokaisella lienee eron taustalla erilaisia syitä ja taloudellisia tilanteita, mutta että poistettaisiin elatusmaksut? Oikeasti?
Itse olen aina ajatellut elatusmaksun nimenomaan rahana, joka kattaa lapsen menoja ja olen sitä mieltä, että nämä menot kuuluvet nimenomaan vanhemmille. Ei uusille, jostain syystä aina "rikkaille" puolisoille.
Itse olen eronnut vuosia sitten ja päätynyt tappouhkausten saattelemana luonnollisesti lähiäidiksi ja yksinhuoltajaksi. Isä tapaa lastaan oman käyttäytymisensä takia turvallisesti ja valvotusti aina silloin kun häntä on sattunut huvittamaan (max kerran kuussa on paikalle ilmestynyt).
Hän ei maksa elatusta, saan sen kelalta 150€/kk lisäksi tietysti lapsilisä toisen 150€. Jos lasken lapsilisän ns. ulkopuoliseksi rahoitukseksi ja laitan itse samana määrän likoon kuin isäkin niin saadaan 450€ lapsen menoihin "tarkoitettua rahaa".
Käyn töissä ja tienaan, enkä ole siiderivalas. Lapsen hoito maksaa 150€/kk, lapsen takia "joudun" asumaan isommassa asunnossa, josta "ylimääräisiä" kuluja n.150€. Tässä meni jo 300 tuosta rahasta ihan juokseviin menoihin. Lisäksi tietysti vesimaksu 22€/kk, ruuat, harrastukset, vaate ja muut kulut. En ole koskaan laskenut, mutta epäilen, että 150€ ei noihin juokseviin menoihin riitä.
En kinua lisää, koska en tarvitse, mutta mielestäni tuota määrän laskemista pitäisi tarkentaa, jotta saataisiin lapsen menot oikeasti laskettua siten kun ne on. En kannata tilannetta, jossa lähivanhempi elää elatuksen varassa. Pärjäisin Tod näk ilmankin tuota 150 euron elatusta, mutta pitäisikö mies siitä sitten sen perusteella vapauttaa? ei mielestäni.
Katson kuitenkin, että lähivanhemmalla on oltava varaa laittaa saman verran kuin etä joutuu maksamaan, jotta elatuksella ei makseta lähivanhemman vain nimenomaan lapsen elämää.
Voisin ottaa enemmänki, enkä pitäisi sitä mitenkään epäreiluna, laitanhan lapseen itse enemmän kuin tuo 150€ kuukaudessa.
Ja jos joku haluaa kitistä, että enemmänhän minun pitääkin maksaa koska saan olla lapsen kanssa enemmän, niin haluan kertoa, että jos syytä yksinhuoltoon ja lähi/etä huoltajuuteen ei ole niin sellaista tilannetta ei tule, ellei etä siihen vapaaehtoisesti suostu. Kukaan ei pakota kunnon kasalais etää "luopumaan" lapsestaan. Oikeudessa pengotaan kaikki ja jos olet huoltajuudesta joutunut luopumaan on siihen varmasti olemassa hyvä syy. Meillä tappo- ym uhkaukset puhelimitse, txt ja jopa facebookissa. Jos olet fiksu ja taloudellisesti samassa tai paremmassa tilanteessa kuin lähi niin voit mielestäni kyseenalaistaa oikeuden päätöksen ja hakea siihen muutosta. Miksi elättäisit lähivanhemman jos voisit ottaa lapsen luoksesi ja pytää siten häneltä elatusta? tai 50/50.
Näin siis mietteitä ihan töissä käyvänä lähiäitinä. Asumislisiin ym en ota kantaa, mutta yllä olevaan kommenttiin sen verran, että jos noin monta lasta on niin eiköhän olisi LAPSIEN EDUN mukaista laittaa parin lapsen kirjat isän osoitteeseen ja parin äidin osoitteeseen? jotta molemmilla sitten olisi huoneita lapsille ja tarvittaessa sais sitä asumislisää?
Turvakotien väärinkäyttö on eräs äitien käyttämä keino saada lapset itselleen ja isät pois lasten elämästä.
Katso tänään 3.12.2013 klo 21.00 kahden tunnin TV2.sen ohjelma, jossa on aiheena avioerot.
Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori J.P.Roos ottaa blogissaan kantaa turvakotien toimintaan.
http://blogs.helsinki.fi/jproos/2005/02/19/post25/
-------
Lapset ovat yhteisiä. Myös heidän elättäminen kuuluu molemmille vanhemmille. Ihmetyttää tuollaiset katkerat ex puolisot, jotka vinkuvat, että elarit menee äidin tilille. No tottakai menee. Äiti ostaa niillä ruokaa, vaatteita, maksaa asumismenot jne. Tietäähän nämä pölkyt, että myös lähivanhempi on elatusvelvollinen. Se raha ei vaan siirry toiselle tilille.
Ei äidit eroa rahan takia. Kaikki varmaan tietävät, kuinka kallista täällä on asua. Ja ne, jotka asioivat ruokakaupassa, tietävät paljonko maksaa viikon ruoat. Niin, ei ole halpaa. Kaiken päälle vaatteet ja harrastukset.
Minun ex maksaa elarit ja minä palkastani kustannan osan, tietenkin. Mies ei osta mitään ylimääräistä koskaan lapsilleen. Ei edes sukkia. Ai niin! Ja meillä oli mies, joka halusi lähteä :) Hyvää jatkoa sinulle ap. Vanhemmuus ei lopu siihen, että eroaa. Vastuu lapsista jatkuu ja se vanhempi joka rakastaa myös ymmärtää tuon elatusmaksun, eikä koskaan (ainakaan lapsille) kitise siitä.