Kuka vastaa vahingosta, jos sataman kiinnityspisteet brakaa ?

Vierassatamista en tiedä, mutta kun kotisatamassa poijujen kiinnitys petti, sen enempää venekerho kuin satamaa hallinnoiva Helsingin liikuntavirasto ei ottanut minkäänlaista vastuuta vahingoista. Omalla vakuutuksella piti kattaa omat vahingot. (Korvauksen saaminen vakuutusyhtiöltä kestikin sitten useita vuosia, mutta se on taas toinen tarina.)

Yhdyn "Hakroon". Jos ette saa kirjallista sopimusta marinapaikan tai mooringpaikan vuokraajalta, että he tarkastavat kiinnitykset säännöllisesti ja vastaavat siitä, että veneellenne annettu poijupaikka kestää veneenne painon "normaaleissa olosuhteissa", niin te tai vakuutuksenne vastaa vahingosta. Voimakas myrsky jossa esim. laiturit alkavet irrota paikoiltaan ei ole normaali olosuhde. Sellaista paperia, että paikan vuokraaja olisi vastuussa en ole saanut keneltäkään missään päin maailmaa. Toisaalta asialliset marinat huolehtivat poijuista ja laitureiden kunnollisesta ankkuroinnista ja mahdollisuudet että vahinko sattuu normaaleissa olosuhteissa on pieni.

Tätä joskus seuran hallituksessa tuli mietittyä. Kuten Hakro sanoi, ei Helsingin kaupunki, eikä tuskin mikään muukaan kunta ota vastuuta omistamistaan laitureista tai poijuista. Kun se ei seuralle ole senkään vertaa mahdollista, lisättiin venepaikan ehtoihin lause: Seura ei ole vastuussa satamalaitteista aiheutuvista vahingoista.

Suomessa vahingonkorvausvastuulait lähtee siitä, että jokainen vastaa oman omaistuutensa vahingoista itse. Vain tuottamukselliset (tahalliset tai törkeästä huolimattomuudesta johtuvat) vahingot joutuu vahingon aiheuttaja korvaamaan. Ja tämä pätee kaikkialla, paitsi tieliikenteessä.

laitan aina myös ankurin

Mulla on meneillään juttu myrskyvahinkojen maksamisesta, ja taas vakuutusyhtiö tinkii omasta osuudestaan. www.proaina.blogspot.com

Korjaan sen verran kommenttiani, että olen hähnyt sopimuksen, jossa marina ottaa vastuun selkeästi marinan huolimattomuudesta tms. aiheutuneesta vahingosta, jota kumpikaan osapuoli ei ole riitauttanut. Lisäksi siellä on yleensä aina lauseke, että vuokraaja vastaa kaikesta marinalle aiheuttamastaan vahingosta. www.snoopy.fi

Olet väärässä. Vain erityislakien (kuten tieliikennelaki) tai sopimuksen kautta voi tulla korvausvelvollisuus ellei taustalla ole tuottamuksellisuutta. Poijun pettäminen ilman tuottamuksellisuutta menee sinun piikkiisi oli sataman ylläpitäjällä vakuutusta tai ei, sillä sataman pitäjän vakuutus ei korvaa ellei ole sitä tuottamuksellisuutta. Tietysti vakuutus on sopimus, joten periaatteessa voi saada vakuutuksen, joka korvaa kolmannelle osapuolelle, vaikka laki ei velvoita korvaamaan.

Käytännössä siis sinun pitäisi osoittaa, että poiju on ollut täysin riittämätön tai sen huolto olisi täysin laiminlyöty ja vielä lisäksi niin, että satamanpitäjän olisi voitu olettaa tuon tietävän.

Itse opin tämän, kun laiturinaapurilta hajosi myrskyssä poijukoukku. Veneeni vahingot korvattiin minun vakuutuksesta eikä laiturinaapurin.

Tulee mieleen näistä vastuista tapaus pitkän ajan takaa Naantalissa. Sattui se heinäkuinen myrsky kohdalle ja sivusta seurasin, kun vierassataman laituri lähti liikkeelle. Kaikki alkoi oikeastaan troolarikokoluokan aluksesta, joka oli se viimeinen niitti laiturin ylikuormituksessa. Troolaria siirrettäessä se takertui poijuketjuun. Siinä kohtaa oli täydellinen kaaos jo puoliksi totta.

Mutta kuka olisi se syyllinen? Troolarin omistaja, joka toi laituriin ylikokoisen aluksen? Tai ehkä sataman pitäjä, joka päästi sen ylikokoisen aluksen laituriin? Sataman suunnittelija, jonka suunnittelema ponttoonin ankkurointi oli vajaamitoitettu? Pelastuslaitos, jonka johdolla tehty aluksen siirto meni pieleen? Vai ehkä sittenkin ne kaikki laiturissa olleet, jotka yhdessä kuormittivat laiturin kiinnityksiä liikaa?

Joo, sivusta seurasin, itse asiassa ravintolan ikkunasta illallista syödessä. Oma vene oli toisessa laiturissa ja peräankkuri jätetty mahdollisimman kauas. Huolissani olin kyllä sen laiturin kestämisestä, sen kansilankut olivat jo parhaimmat päivänsä nähneet.

Laiturimaksut olisivat jotain aivan muuta jos hintaan sisältyisi kaikkien mahdollisten veneiden vahingot poijun tai laituriponttoonin ketjujen pettäessä. Sama tilanne on halleissa, hallin vuokraan ei tavallisesti sisälly vakuutusta veneelle hallin palaessa tai romahtaessa tms. Sama tilanne taloyhtiössä, kiinteistön vakuutus kattaa vain kiinteistön rakenteet ja osakkaat tai vuokralaiset vastaavat kaiken omistamansa irtaimiston vakuuttamisesta.

Kukaan ei vastaa mistään. Jos poijun kettinki pettää. Tai jos veneennostaja pudottaa veneen. Kannattaa pitää venevakuutus kunnossa.

Kerran meni aisan päässä oleva lenkki poikki kovalla tuulella, ilmeisesti joku väsymismurtuma metallissa. Vakuutus ei kai olisi korvaannut, koska tuuliraja 17 m/s ja vahinkohetkellä taisi olla vain 15 m/s. En viitsinyt edes yrittää hakea korvausta. Laituriyhdistyksen säännöissä on pykälä veneilijöiden vastuusta hankkia itse vakuutus alukselleen. Onneksi tämä vahinko sattui alumiiniselle pupettiveneelle eikä 4500 kg purjeveneelleni. Selvisin rikkoutuneella törmäyslistalla. Vakuutusyhtiöt ovat näppärästi sorvanneet säännökset siten, että korvaus voi olla kiven alla tai sitten sitä ei saa ollenkaan..

Mielenkiintoinen kysymys.
Pitäisi kai alkaa purkamaan siitä, minkä kokoisen/painoisen/pinta-alaisen veneen saa laituriin kiinittää. Kaikki nuo vaikuttavat kuormittavasti. Voisi kuvitella, että laiturin omistajan pitäisi määritellä rajat veneille.

Käytännössähän paikat luokitellaan veneen pituuden ja leveyden mukaan (esim 5x15m). Tällä perusteella voisi ajatella, että jos vene mahtuu paikkaan, se ei ole liian iso (painava ym.). Jos on muita rajoitteita, niistä pitäisi ilmoittaa. Jos ei ilmoita, niin ei niitä mistään voi tietää eikä voida edellyttää, että veneen kiinnitäjä tuntisi laiturin rakennetta tai kiinnitystä saati sitten ymmärtäisi vaikka tuntisikin.

Vastuuta on vaikea laittaa veneen kiinnitäjälle, jos vene paikkaan kohtuudella sopii. Toisaalta vaikea sitä on sysätä laiturin pitäjän vastuullekaan. Niin tai näin, niin joka tapauksessa pitää pystyä osoittamaan, tuottamuksellisuus, huolimattomuus tai joku muu selkeä laiminlyönti vastuun syntymiseksi.

Muutama poiminta Helsingin kaupungin venesatamien venepaikan vuokraamista koskevista sopimusehdoista. (http://www.hel.fi/hki/Liv/fi/Veneily/Venepaikat/Kaupungin venepaikat/Venepaikkojen vuokraus/Kaupungin venepaikan vuokraamista koskevat sopimusehdot)

Vuokrasopimus tehdä 2-24 metriselle veneelle ja se on voimassa yhden purjehduskauden kerrallaan (10.6.-14.9.). Muu aika käsitellään talvikautena, josta sovitaan erikseen.

Vuokralaisen on, vuokranantajan niin vaatiessa, kyettävä todistamaan veneensä merikelpoisuus sekä veneen rungon, laitteistojen ja varusteiden hyväkuntoisuus ja määräysten mukaisuus.

Vuokranantaja ei vastaa purjehduskauden ulkopuolisena aikana venepaikalle jätetylle tai tuodulle veneelle tapahtuvista, venesataman ja laiturin rakenteiden tai kiinnityslaitteiden huollon, korjauksen tai rikkoutumisen takia tapahtuvista vahingoista tai vaurioista.

Vuokralaisen tulee huolehtia, että vuokratulla venepaikalla oleva vene on kiinnitetty huolellisesti ja hyvän merimiestavan mukaisesti. Vuokralaisen tulee myös huolehtia, että venesataman laitureille, niillä oleville rakenteille, laitteille ja varusteille tai niiden käyttäjille ei aiheudu vaaraa, vammoja, vaurioita tai muita vahinkoja.

Vuokranantaja ei vastaa myrskyn, tulvan, epänormaalin säätilan tai muiden poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden aiheuttamista esine- tai henkilövahingoista.

Laitureissa, niihin liittyvissä rakenteissa, varusteissa, kiinnityksissä ja laitteistoissa sekä muissa vastaavissa rakenteissa havaituista vaurioista tai vioista tulee vuokralaisen välittömästi tehdä ilmoitus Helsingin kaupungin liikuntavirastolle.

Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle tai kolmannelle aiheuttamansa vahingon.

Eli purjehduskauden aikana asianmukaisesti kiinnitetylle veneelle aiheutuneet vahingot, jotka eivät ole aiheutuneet poikkeuksellisten sääolojen seurauksena VOISI tulkita menevän vuokranantajan vakuutuksesta JA veneen aiheuttamat vahingot puolestaan vuokralaisen vakuutuksesta

PS. Venepaikan vuokrasopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja sopimusta koskevat erimielisyydet ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa, mikäli jompikumpi sopijapuolista niin vaatii..

Sopimusteksti pitää lukea niin kuin se on kirjoitettu.
Sopimuksessa sanotaan vain mistä ei vastata, mutta ei sitouduta vastaamaan mistään.

Olisi aika erikoista, jos vuokraehdoissa lukisi, että vuokranantaja ei vastaa huonokuntoisen laiturista johtuvia vaurioita veneille tai ihmisille. Kulkusiltojen ainakin pitää olla kunnossa ja pelastusrenkaitakin vaaditaan.

Toisaalta jso joku vaikkapa hukkuu sen takia, että pelastusrengas on varastettu, veikkaan ettei kaupungin vastaavat ole heti ripottelemassa tuhkaa päälleen. Sama pätee myös siihen, että löysästi kiinni oleva knaappi vihdoin irtoaa ja vene lähtee omille teilleen.

Vastuut katsitaan tapauskohtaisesti - vaikka sitten käräjillä.
Vastuu syntyy siitä, että joku on ollut taitamaton, huolimaton, tahallaan laiminlyönyt jne... On paljon tapahtumia, jotka ovat ikäviä, mutta jotka eivät ole kenenkään vika.