Yks mun poikakaveri oli pitkään ihastunut muhun, ilmaisi sen todella selkeesti ja kertoikin mulle moneen kertaan. Olin samaan aikaan suhteessa ja koska meillä on muutenkin läheiset välit, sanoin etten halua pilata niitä. Siltikään tää poika ei luovuttanut, kun oma suhde päättyi mun pettämiseen, hän oli mun tukena ja sanoi ettei mun exä koskaan ansainnut mua.
Meidän välit läheni, hän oli varmaankin mun paras kaveri siinä vaiheessa. Kun mulla oli paskin vaihe menossa hän oli yks niistä harvoista kavereista jotka jaksoi vielä pitää yhteyttä, nähdä mua ja auttaa. Kiitin monesti häntä ja muita ystäviäni heidän olemassaolostaan, koska siinä vaiheessa huomasin kunnolla ketkä on mun oikeita ystäviä.
Koko tänä aikana en antanut sille mitään vinkkejä, että haluaisin olla jotain muuta kuin ystävä. Luulin sen jo unohtaneenkin mut, kertoessaan jossain välissä että tapasi yhden mukavan tytön. Tietty olin tosi onnellinen että hänellä meni hyvin ja sanoin että hän on onnentyttö jos pojan saa.
Nyt ihan joku kuukausi sitten poika kysyi mua niille yöksi, tää on aika yleistä koska suurimman osan viikonlopuista hänen vanhempansa on mökillä. Meillä oli tosi hauskaa, mulle oli kokattu oikein kynttiläillallinen, mikä tietty oli vähän outoo. Juteltiin paljon kaikkee syvällistä, hän kertoi mulle mitä tuntee sitä tapaamaansa tyttöö kohtaan ja sanoi että aikoo pian varmaan kysyä häntä suhteeseen. Lähdin kotiin sunnuntaina lämpimissä väleissä. Ei mennyt kun muutama päivä ja alko tää jäätävä riita.
En tiennyt minkä takia en kertonut, että ollessani syömisklinikalla, ihastuin yhteen hoitajaan, minua noin kuusi vuotta vanhempaan mieheen. Nähtiin viikottain hoitojaksojen jälkeen ja alettiin seurustelemaan. Ehkä pelkäsin kaikkien reaktiota kun mies oli minua sen verran vanhempi.
Joka tapauksessa, lähdin ulos tämän mun parhaan kaverini kanssa. Hän oli ostanut jotain kuoharia, suklaata ja kaikkea muuta herkkua. Mentiin istuskelemaan lähimettään kalliolle "picnikille". Siinä jonkun aikaa jutellessa kysäisin ohimennen tytöstä. Hän oli hetken hiljaa ja otti sitten mua kädestä kiinni. Hän kertoi että tämä tyttö olen minä, ja halusi suhteeseen kanssani. Mä menin ihan punaseksi ja takeltelin että mä oon parisuhteessa. Sen jälkeen olikin sitten helvetti irti.
Oon nyt pari viikkoo saanut pojan kavereilta viestiä että hän on ihan paskana mun takia, että oon hirvee ihminen ja mun pitäis tappaa itteni, kun ensin osoitan tunteita takaisin mutta sitten mulla onkin toinen jätkä kuvioissa. Mutta enhän mä oo mitään väärää tehnyt, vai oonko? Pahinta tässä koko jutussa on että poika vielä soitti mulle, että hän on pahoillaan kavereidensa lähettämistä viesteistä ja sanoi puhelun lopuksi että tein väärin eikä hän halua olla tekemisissä kanssani.
Meidän välit läheni, hän oli varmaankin mun paras kaveri siinä vaiheessa. Kun mulla oli paskin vaihe menossa hän oli yks niistä harvoista kavereista jotka jaksoi vielä pitää yhteyttä, nähdä mua ja auttaa. Kiitin monesti häntä ja muita ystäviäni heidän olemassaolostaan, koska siinä vaiheessa huomasin kunnolla ketkä on mun oikeita ystäviä.
Koko tänä aikana en antanut sille mitään vinkkejä, että haluaisin olla jotain muuta kuin ystävä. Luulin sen jo unohtaneenkin mut, kertoessaan jossain välissä että tapasi yhden mukavan tytön. Tietty olin tosi onnellinen että hänellä meni hyvin ja sanoin että hän on onnentyttö jos pojan saa.
Nyt ihan joku kuukausi sitten poika kysyi mua niille yöksi, tää on aika yleistä koska suurimman osan viikonlopuista hänen vanhempansa on mökillä. Meillä oli tosi hauskaa, mulle oli kokattu oikein kynttiläillallinen, mikä tietty oli vähän outoo. Juteltiin paljon kaikkee syvällistä, hän kertoi mulle mitä tuntee sitä tapaamaansa tyttöö kohtaan ja sanoi että aikoo pian varmaan kysyä häntä suhteeseen. Lähdin kotiin sunnuntaina lämpimissä väleissä. Ei mennyt kun muutama päivä ja alko tää jäätävä riita.
En tiennyt minkä takia en kertonut, että ollessani syömisklinikalla, ihastuin yhteen hoitajaan, minua noin kuusi vuotta vanhempaan mieheen. Nähtiin viikottain hoitojaksojen jälkeen ja alettiin seurustelemaan. Ehkä pelkäsin kaikkien reaktiota kun mies oli minua sen verran vanhempi.
Joka tapauksessa, lähdin ulos tämän mun parhaan kaverini kanssa. Hän oli ostanut jotain kuoharia, suklaata ja kaikkea muuta herkkua. Mentiin istuskelemaan lähimettään kalliolle "picnikille". Siinä jonkun aikaa jutellessa kysäisin ohimennen tytöstä. Hän oli hetken hiljaa ja otti sitten mua kädestä kiinni. Hän kertoi että tämä tyttö olen minä, ja halusi suhteeseen kanssani. Mä menin ihan punaseksi ja takeltelin että mä oon parisuhteessa. Sen jälkeen olikin sitten helvetti irti.
Oon nyt pari viikkoo saanut pojan kavereilta viestiä että hän on ihan paskana mun takia, että oon hirvee ihminen ja mun pitäis tappaa itteni, kun ensin osoitan tunteita takaisin mutta sitten mulla onkin toinen jätkä kuvioissa. Mutta enhän mä oo mitään väärää tehnyt, vai oonko? Pahinta tässä koko jutussa on että poika vielä soitti mulle, että hän on pahoillaan kavereidensa lähettämistä viesteistä ja sanoi puhelun lopuksi että tein väärin eikä hän halua olla tekemisissä kanssani.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ai jai jai..no...ei kannata syytellä itseään tuosta, mutta tuo poika on tykännyt (tai tykkää vieläkin) sinusta tosissaan. Sun pitää antaa pojalle aikaa ja sinnikäästi yrittää puhua asioita halki! Ja JOS sinulla on tunteita tuota kaveria kohtaan niin kerro se myös :) En tiiä oliko musta ny mitään apua, mutta niin ainakin minä tekisin.
Tää poika on mulle vaan tosi läheinen kaveri, enkä haluu menettää häntä, mutta hän ei suostu edes puhumaan mun kanssani. :/ Eikä mulla siis ole mitään muuta kun kaveritunteita häntä kohtaan, jos hän olisi kertonut aikaisemmin että minä olen tuo tyttö, olisin sanonut heti että haluan olla vaan kaveri.
No anna hänelle sitä aikaa koska tuo on saattanut olla hänelle aika noloa ja hän ei ehkä sen takia kehtaa ja halua olla kanssasi tekemisissä. Aika haavat parantaa :)
En nyt suoranaisesti ole tehnyt mitään väärää. Pojan vika kun kertoi tunteensa niin myöhään. Varsinkin vielä kun kerran olit jo ennestään sanonut hänelle, että haluat olla vain kaveri. Tietenkin moraalisesti voisi miettiä olisiko sinun pitänyt heti alussa kysyä tältä pojalta onko tällä tunteita, kun en usko että pojat joilla ei ole tunteitä tyttöjä kohtaan järjestäisi picniceitä ja kynttiläillallisia.