Mä en yksinkertaisesti kestä enää!! :'(
Oon 15-vuotias tyttö eli peruskoulu ei oo vielä ohi. (9-luokalla oon)
Mä oon ajatellut että olis niin ihana muuttaa jonnekkin kauas täältä opiskelemaan niin ei tarvitsisi enää kestää mun vanhempia!
Mutta ei se onnistu. Mun vanhemmat pakottaa mut lukioon ja ne todellakin pystyy siihen.
Ne ei anna mulle YHTÄÄN rahaa jos aion muuttaa, ne ei edes suostu siinä tapauksessa maksamaan mun kirjoja! Vaan jos menen lukioon niin ne maksaa mun kirjat!! eli mun on PAKKO jäädä tänne viellä vähintään 3-vuodeksi mun vanhempieni luo!!!
Mä en yksinkertaisesti kestä!
Mun isä on alkoholisti. en muista milloin viimeks oon nähnyt sen selvinpäin.
Sitten mun äiti pettää mun isää ja ne riitelee JOKA ilta. välillä lentelee lautasia yms. tavaraa päin seiniä mutta koskaan ne ei oo pahemmin toisiaan lyöneet..!
Mulla on yks isoveli mutta se on jo muuttanut pois kotoa sen tyttöystävän kanssa joten se on päässyt pälkähästä. mutta en voi muuttaa senkään luo koska ei sillä oo rahaa elättää mua (se on 20w) ja kun sillä juuri ja juuri riittää rahat itselleen.
Välillä jos en tee KAIKKEA niinkuin äitini haluaa niin se voi hakea vyön ja lyödä sillä mua tosi kovaa ja se todellakin sattuu.
En oo koskaan itteäni viillellyt tai muuten satuttanut mutta monesti oon ajatellut itsemurhaa mutta sekin ajatus on onneksi pysynyt vain ajatuksena mun poikaystäväni avulla.
Mun poikaystävä on 18w ja se on vanhempieni mielestä liian iso ikäero meillä joten en saa häntäkään tavata muuten kuin salaa koulun jälkeen kun snaon että mun koulu loppuu 4 vaikka se loppuis 2.
Mä en oikeesti kestä. Mun poikaystävä on luvannut että kun se saa työpaikan (mikä on jo aika varma sillä se saa hyväpalkkaisen työn isänsä kautta) ja kun se on tienannut tarpeeksi rahaa omaan pieneen kämppään ni saan muutta sen luo mutta sitten mun vaan pitää itse tehä jotain iltatöitä koulun jälkeen että pärjään ja pitää kuluttaa tosi vähän rahaa, mutta siihen mä oonki jo tottunut kun vanhemmat ei paljoa rahaa mulle anna :(
En tiiä miks tän tänne kirjoitin kun ei kukaan voi mua auttaa kun en aio mihinkään sosiaali juttuun soittaa vaikka äiti välillä "piiskaa" kovaakin.
Mutta sanon vaan että kaikki te joilla on "normaalit" vanhemmat eli ei pakota teitä mihinkään eivätkä hakkaa ja antavat välillä edes rahaa vaatteisiin (toisin ku mä saan ostaa vaatteita vain synttäreinä ja jouluna) niin olkaa onnellisiä vaikka niissä teidän vanhemmissa jotain pientä ärsyttävää onkin.. kaikissa vanhemmissa on jotakin ärsyttävää :)
Oon 15-vuotias tyttö eli peruskoulu ei oo vielä ohi. (9-luokalla oon)
Mä oon ajatellut että olis niin ihana muuttaa jonnekkin kauas täältä opiskelemaan niin ei tarvitsisi enää kestää mun vanhempia!
Mutta ei se onnistu. Mun vanhemmat pakottaa mut lukioon ja ne todellakin pystyy siihen.
Ne ei anna mulle YHTÄÄN rahaa jos aion muuttaa, ne ei edes suostu siinä tapauksessa maksamaan mun kirjoja! Vaan jos menen lukioon niin ne maksaa mun kirjat!! eli mun on PAKKO jäädä tänne viellä vähintään 3-vuodeksi mun vanhempieni luo!!!
Mä en yksinkertaisesti kestä!
Mun isä on alkoholisti. en muista milloin viimeks oon nähnyt sen selvinpäin.
Sitten mun äiti pettää mun isää ja ne riitelee JOKA ilta. välillä lentelee lautasia yms. tavaraa päin seiniä mutta koskaan ne ei oo pahemmin toisiaan lyöneet..!
Mulla on yks isoveli mutta se on jo muuttanut pois kotoa sen tyttöystävän kanssa joten se on päässyt pälkähästä. mutta en voi muuttaa senkään luo koska ei sillä oo rahaa elättää mua (se on 20w) ja kun sillä juuri ja juuri riittää rahat itselleen.
Välillä jos en tee KAIKKEA niinkuin äitini haluaa niin se voi hakea vyön ja lyödä sillä mua tosi kovaa ja se todellakin sattuu.
En oo koskaan itteäni viillellyt tai muuten satuttanut mutta monesti oon ajatellut itsemurhaa mutta sekin ajatus on onneksi pysynyt vain ajatuksena mun poikaystäväni avulla.
Mun poikaystävä on 18w ja se on vanhempieni mielestä liian iso ikäero meillä joten en saa häntäkään tavata muuten kuin salaa koulun jälkeen kun snaon että mun koulu loppuu 4 vaikka se loppuis 2.
Mä en oikeesti kestä. Mun poikaystävä on luvannut että kun se saa työpaikan (mikä on jo aika varma sillä se saa hyväpalkkaisen työn isänsä kautta) ja kun se on tienannut tarpeeksi rahaa omaan pieneen kämppään ni saan muutta sen luo mutta sitten mun vaan pitää itse tehä jotain iltatöitä koulun jälkeen että pärjään ja pitää kuluttaa tosi vähän rahaa, mutta siihen mä oonki jo tottunut kun vanhemmat ei paljoa rahaa mulle anna :(
En tiiä miks tän tänne kirjoitin kun ei kukaan voi mua auttaa kun en aio mihinkään sosiaali juttuun soittaa vaikka äiti välillä "piiskaa" kovaakin.
Mutta sanon vaan että kaikki te joilla on "normaalit" vanhemmat eli ei pakota teitä mihinkään eivätkä hakkaa ja antavat välillä edes rahaa vaatteisiin (toisin ku mä saan ostaa vaatteita vain synttäreinä ja jouluna) niin olkaa onnellisiä vaikka niissä teidän vanhemmissa jotain pientä ärsyttävää onkin.. kaikissa vanhemmissa on jotakin ärsyttävää :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
oon kyl surullinen sun puolest... mullaki on asiat aika paljo paremmin... vaik en kyl mäkään saa rahaa muutakun jos käyn jossain töis... ja kotonkin pitää joka päivä koulun jälkeen tehä vähintään 3 tuntii töit... mut saan sentään ite päättää mihin meen kouluun ja tollattiis...
mun äitini on alkoholisti...se on OIKEESTI kamalaa..mutta..sinulla on ilmeisesti paljon enemmän ongelmia kuin minulla,joten voin vain kuvitella miltä sinusta tuntuu..koeta jaksaa..ja onnea elämääsi...
Jos sä ilmottaisit siitä jollekkin esim. lastensuojelu (vaikka et haluaisikaan) saisit todennäköisesti kunnalta oman asunnon ja tukea.
Ja kelalta voi hakea opintotukea ja asumislisää.
koulussa tai lastensuojelussa sua varmasti autettais hankkimaan oma kämppä. Sun ei tarvis kärsiä. Koeta pärjätä!
Käyt oikeasti sääliksi...
Itsellänikin on aika rankkaa, mutta vasta nyt osaan suhteuttaa ongelmani kun luin juttusi.
Vanhempani, -tai siis äitini- ei hyväksyisi seurusteluani. Olen 15 ja poikaystäväni 18, joten mekin joudumme tapailemaan salaa.
Pillerit aloitin kuukausi sitten, ja aiheuttivat pahan masennuksen. Mietin "vakavissani" itsemurhaa, mutta onneksi tajusin jättää pillerit.
En tarkalleen tiedä miten pahalta sinusta tuntuu, mutta lähes tulkoon. Minulla oli (ja on edelleen) paha ja surullinen olo, mutta toivon sinulle voimia jaksaa! Itse lasken päiviä siihen että olen kuusitoista ja kerron seurustelustani.
Jos menisit esim terkkarille puhumaan olostasi? minulle tulee aina parempi olo kun saan purkaa pahan oloni pois. Äitisi rikkoo lakia hakatessaan sinua, eikä alkoholistin kanssa ole helppo elää.
En tiedä minkä kokoisella paikkakunnalla asut, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla on joitain "nuorten majoja" tai mitä lie, jonne voi mennä (tilapäisesti) asumaan, jotta voi selvitellä tilannettaan. Tai muuta jonkun muun sukulaisesi luo asumaan?
Älä jää yksin hautomaan pahaa oloasi, se vain kasvaa. Puhu jollekin.
Olen pahoillani etten osaa paremmin auttaa sinua, voin vain toivottaa voimia ja uskoa tulevaan.
Siskoni hokee minulle että "aika menee nopeaa, kyllä sinä jaksat". Sanat kuulostavat tyhjältä kun laskee päiviä ja itkee lähes aina, mutta ne ovat totta. Ajattele kuinka vahva olet vanhempana, kun koet kaiken nyt. MIkään ei murra sinua myöhemmin.
Jotenkin tuttua tuo ettei kestä vanhempia. Niin tuttua. Minun vanhempani riitelevt joka viikko ainakin yhtenä päivänä, ja usein isä myös lyö äitiä. Mutta ne ei vieläkään ole eronneet! :O Koita kestää
jos kävelisit lastensuojelun pakeille jos remmistä saat..