Kiitos ymmärtäväiselle ovimiehelle Chicagon ovella 16.11. kun annoit jättää repun narikkaan ilman narikkamaksua, että itkevä nainen sai ostettua röökiä. Pääsin kotiin ja kuten sanoin, että en ole kunnossa, mutta kyllä taas pian olen niin nyt voin kiittää. Tupakan saaminen siinä tilanteessa oli aikamoinen tuki ja turva, mutta erityisen paljon merkitsi se, että joku kysyi, että onko kaikki ok. Suurin kiitos siitä.
Onneksi kaikki eivät ole kylmiä ja julmia.
Onneksi kaikki eivät ole kylmiä ja julmia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.