uroskoirat

Miten olet pärjännyt sosiaalisuuden kanssa..itselläni ollut aina narttuja ja ovat sosiaalisia ja voinut viedä koirapuistoon hyvin mutta mites uros? Fokseja siis..

gfhgfhgffhgg kirjoitti:

Miten olet pärjännyt sosiaalisuuden kanssa..itselläni ollut aina narttuja ja ovat sosiaalisia ja voinut viedä koirapuistoon hyvin mutta mites uros? Fokseja siis..

Edellinen vastaaja jo paljon kertoikin.
Lisäisin,että uroksetkaan ei merkkaa,jos sisäsiisteys on kunnolla opetettu,riittävästi liikuntaa/henkistä aktiviteettiä ja "johtajuus" kunnossa.Jos terve koira sisälle päästelee,niin joku/jotkut noista mättää.
Miinusta,jos nyt oikein hifistelee :D,niin voisi sanoa,että jos on kyseessä hyvinkin tytöistä kiinnostunut rotu(kaikki ei niinkään),niin nuoren koiran kanssa saattaapi joutua tekemään kunnolla "töitä",että se suuntaa kaiken tyttöihin kiinnostuksen myös muuhun.Tytöillä on hönöilyajat vain noin pari kertaa vuodessa.Toisilla helpot,toisilla vähän vaikeammat.
Tuohon merkkailuun vielä sen verran,että ei leikkaus kaikilla auta.Riippuu täysin mistä johtuu.
Kovapäisyys on enemmän rotukysymys,joissain urokset kovapäisempiä,joissain ei eroja.Koulutettavuus on yksilökysymys.Joskus voi kyllä sanoa,että urokset on suoraviivaisempia,nartut heilahtelevaisempia.
Perussosiaalisuuskin enemmän rotukysymys.Toki yksilökysymyskin jonkun verran,omistajkin.Mutta jos pohjimmiltaan puhutaan,niin rotu.

Mutta,jos mietit sekalaumaa,niin mieti kaksi kertaa ainakin...
Jos kyseessä varsinkin tyttöjen perään rotu(yksilö),niin saattaapi muodostua aika stressaavaksi,kun talossa pyörii juoksunarttuja...Se myös saattaa edesauttaa merkkailua,mutta jos "hommat" on omistajalla käsissä,niin ei sekään tee.
Myöskin jos on hyvinkin samankokoiset koirat,niin saa olla tosi tarkkana,ettei vahinkoja tapahdu.

molossi ei rek kirjoitti:

Edellinen vastaaja jo paljon kertoikin.
Lisäisin,että uroksetkaan ei merkkaa,jos sisäsiisteys on kunnolla opetettu,riittävästi liikuntaa/henkistä aktiviteettiä ja "johtajuus" kunnossa.Jos terve koira sisälle päästelee,niin joku/jotkut noista mättää.
Miinusta,jos nyt oikein hifistelee :D,niin voisi sanoa,että jos on kyseessä hyvinkin tytöistä kiinnostunut rotu(kaikki ei niinkään),niin nuoren koiran kanssa saattaapi joutua tekemään kunnolla "töitä",että se suuntaa kaiken tyttöihin kiinnostuksen myös muuhun.Tytöillä on hönöilyajat vain noin pari kertaa vuodessa.Toisilla helpot,toisilla vähän vaikeammat.
Tuohon merkkailuun vielä sen verran,että ei leikkaus kaikilla auta.Riippuu täysin mistä johtuu.
Kovapäisyys on enemmän rotukysymys,joissain urokset kovapäisempiä,joissain ei eroja.Koulutettavuus on yksilökysymys.Joskus voi kyllä sanoa,että urokset on suoraviivaisempia,nartut heilahtelevaisempia.
Perussosiaalisuuskin enemmän rotukysymys.Toki yksilökysymyskin jonkun verran,omistajkin.Mutta jos pohjimmiltaan puhutaan,niin rotu.

Mutta,jos mietit sekalaumaa,niin mieti kaksi kertaa ainakin...
Jos kyseessä varsinkin tyttöjen perään rotu(yksilö),niin saattaapi muodostua aika stressaavaksi,kun talossa pyörii juoksunarttuja...Se myös saattaa edesauttaa merkkailua,mutta jos "hommat" on omistajalla käsissä,niin ei sekään tee.
Myöskin jos on hyvinkin samankokoiset koirat,niin saa olla tosi tarkkana,ettei vahinkoja tapahdu.

Lue lisää

Minulla on tosiaan ollut aina narttukoiria ja fokseja ja ne on tullut erittäin hyvin laumassa toimeen...viimeisellä oli kovasti valeraskautta ja siksi leikkautin.

Mietin tuossa että voisi olla uroskin kiva mutta mietityttää että merkkailevatko helpolla sisälle jos juoksuja naapurissa ja miten hyvin saa opetettua sosiaaliseksi, nartut kun on siinä suhteessa hyvin helppoja..

Käyn paljon koirapuistossa ja tuttujen luona uroksia..niin siksi mietin ..

Ja jos yliampuva hormonitaso niin leikkauttaminen varmaan auttaa myös sosiaalisuuden suhteenkin..ainakin hevosissa kun katsoo ruunia on melko rauhallisia verrattuna oreihin ja alkaa muistuttamaan tasaisempaa tammaa..mites koirat?

gfhgfhgffhgg kirjoitti:

Minulla on tosiaan ollut aina narttukoiria ja fokseja ja ne on tullut erittäin hyvin laumassa toimeen...viimeisellä oli kovasti valeraskautta ja siksi leikkautin.

Mietin tuossa että voisi olla uroskin kiva mutta mietityttää että merkkailevatko helpolla sisälle jos juoksuja naapurissa ja miten hyvin saa opetettua sosiaaliseksi, nartut kun on siinä suhteessa hyvin helppoja..

Käyn paljon koirapuistossa ja tuttujen luona uroksia..niin siksi mietin ..

Ja jos yliampuva hormonitaso niin leikkauttaminen varmaan auttaa myös sosiaalisuuden suhteenkin..ainakin hevosissa kun katsoo ruunia on melko rauhallisia verrattuna oreihin ja alkaa muistuttamaan tasaisempaa tammaa..mites koirat?

Lue lisää

"ja jos yliampuva..." Viimekädessä enemmän kuitenkin rotukysymys.Eli et saa niksnaks vaan, rodusta,mikä ei ole ns.sosiaalinen,vaan palleja poistamalla.Mutta jollain se voi vaikuttaa,varsinkin jos kyseessä ei paina myöskin rotuominaisuudet.

Tosin kannattaa muistaa,niin on muutakin pelissä.Eli jos koira on jo jonkin aikaa saanut esim.rähjätä,niin se on oppinut tietyn käytösmallin myös.Eikä se välttämättä itsestän poistu,vaikka hormoonipuolella olisikin "fiksattu".Eli usein tarvii myös käytösterapiaa
Hevospuolesta en osaa riittävästi sanoa,joten parempi kun en sano tuohon mitään.
Mutta taitaa noin olla,kun mainitsit(?).

gfhgfhgffhgg kirjoitti:

Miten olet pärjännyt sosiaalisuuden kanssa..itselläni ollut aina narttuja ja ovat sosiaalisia ja voinut viedä koirapuistoon hyvin mutta mites uros? Fokseja siis..

Eka urokseni (ajokoira, kotikoirana ei ajavana), tuli kaikkien kanssa toimeen. Tosin ei hirveästi ollut nuorenakaan muista kiinnostunut, ikinä ei kellekään rähissyt. Paremminkin sai joskus muita koiria kimppuunsa vaikka vain seisoi paikallaan. Kaikki vastaantulevat koirat olivat sen mielestä tyyppiä "ai moi, kukas sä oot, aijaa.... Emmä nyt jaksa sun kaa leikkiä..).
Oli aika käskyistä piittaamaton, pienestä asti ollut oman tiensä kulkija joka asiassa. Koirapuistossakin keskittyi nurkkien haistelemiseen kun muut leikkivät.
Todella ystävällinen ja rauhallinen oli ihan pienestä asti.

Toinen koira (lapinkoira/labris-mix) leikkis kaikkien kanssa. Ystävällinen yleensä kaikille, ei todellakaan hyökkää keneenkään vihaisesti. Leikit on välillä ärinää mutta vain sellasten kaverien kanssa jotka on itsekin ärisijöitä, selkään hyppijöitä, dominoivia. Tää meidän koira innostuu kovien leikkien yhteydessä haukkumaan aina hirveästi vaikka muuten on hiljanen. Todella tottelevainen ja utelias 5v poika.

Kolmas on vielä pentu, 6kk (australianterrieri-mix). On vieläkin vähän arka muita koiria kohtaan, haukkuu kaikki vastaantulijat. Kun pääsee nenekkäin tutustumaan niin hiljenee. Ei oikein innostu vieraiden koirien kanssa leikkimään. Ystävällinen on tämäkin kaikille, ei yhtään vihainen. Arka vaan vaikka on kovasti yritetty muitakin koiria nähdä.

molossi ei rek kirjoitti:

"ja jos yliampuva..." Viimekädessä enemmän kuitenkin rotukysymys.Eli et saa niksnaks vaan, rodusta,mikä ei ole ns.sosiaalinen,vaan palleja poistamalla.Mutta jollain se voi vaikuttaa,varsinkin jos kyseessä ei paina myöskin rotuominaisuudet.

Tosin kannattaa muistaa,niin on muutakin pelissä.Eli jos koira on jo jonkin aikaa saanut esim.rähjätä,niin se on oppinut tietyn käytösmallin myös.Eikä se välttämättä itsestän poistu,vaikka hormoonipuolella olisikin "fiksattu".Eli usein tarvii myös käytösterapiaa
Hevospuolesta en osaa riittävästi sanoa,joten parempi kun en sano tuohon mitään.
Mutta taitaa noin olla,kun mainitsit(?).

Lue lisää

Minulla ei ole ollut koskaan rähjääviä koirat ja tulleet hyvin toimeen muiden kanssa mutta ovat narttuja..ja toki olen ne hyvin kouluttanut pennusta asti.

En usko että minulle tulisi rähjää koskaan..mutta hieman pelottaa urosten kahistelu kun aina ei ole kyse omastakaan vaan urosten omistajilla melko usein ongelmia sosiaalisuuden kanssa..ja miten muut urokset ottaa toisen jos leikattu?

Leikkaushan vie hormonihullutukset mutta ei perusluonnetta ja enemmän ajattelen tuota hormonitasoa eli ettei ole niin paljon narttujen perään(merkkaus nylkytys ulina) ja ei aiheuta kilpailua nartuista..muu on koulutuskysymys..

Niin ehkä minun kannattaa sitten tosiaan katsoa narttua se kun on niin helppo sosiaalistaa.

Kuljen koirapuistoissa niin se on ehdoton edellytys ja minulla on myös toinen koira silloin tällöin minkä kanssa pitää tulla toimeen halusi tai ei.

Narttuja meillä on ollut kaikki ja kaikki sosiaalisia.