Olen tässä pitkään ihmetellyt seitsenkymppisten käytöstapoja talkoohommissa. Pahaa aavistamatta menin mukaan, näin joulun alla, hyvän tahdon mielellä, ammattilaisena, avuksi kotiseudun joulutapahtumaan. Oli kuulema tarvetta osaajalle ja mikäs siinä sitten kuin kuunnella mistä on kyse, mitä odotetaan ja sopimukset mitä teen.
Jokunen mummo hiiltyi heti kättelyssä, mitä minä siellä teen ja hyvä, jos käsipäivää pystyivät ensiesittelyssä sanomaan, kun piti niin irvistää vieraalle ihmiselle. Sitten sitä putputusta riittikin mummojen käsityö- ja kahvipiirin kokiessa minut suureksi uhaksi ryhtyessäni hoitamaan osuuttani hunningolle menneitä tapoja muuttaessa. Ihan vaan viranomaismääräysten vuoksi, eikä siksi että olisin itse pätenyt. Kiltisti kuuntelin haukkumista ja muuta motkotusta. Mikään ei ole ollut, eikä ole vieläkään hyvin.
Olen järkyttynyt,surullinen ja suorastaan pelokas sen mummolauman edessä. Mitään käytöstapoja ei ole ilmeisesti koskaan opetettu saati opeteltu. Talkoohomma on muuttunut täydeksi työksi mummojen päähänpistoja selvitellessä ja mitä rääväsuisempi muori sen enemmän huudetaan eläköötä.
KUn sanoin, etten jatka, sieltä kiirehti yksi anomaan, etten lähtisi. Kyse on miehestä, tosi fiksusta, jolla on monipuolinen ihmiskokemus ja paljon viisaita ajatuksia. Kunnioitan hänen osaamistaan, ikäänsä ja kaunista asennettaan lähimmäisiään kohtaan. En olisi häntä huomannut muuten, mutta kaippa hänkin varoo?
Olen täysin vakuuttunut, että huonomaineisen lähiön talkoomummot ovat lähiönsä veroisia. Ehkä huono maine on heidän luomansa vuosikymmenien varrella?
Vanhempani, jotka ovat saman ikäisiä, ovat tukeneet minua sietämään lupaukseni loppuuna asti.MInulla on ollut todella helppoa fiksujen vanhempieni kanssa.
Jokunen mummo hiiltyi heti kättelyssä, mitä minä siellä teen ja hyvä, jos käsipäivää pystyivät ensiesittelyssä sanomaan, kun piti niin irvistää vieraalle ihmiselle. Sitten sitä putputusta riittikin mummojen käsityö- ja kahvipiirin kokiessa minut suureksi uhaksi ryhtyessäni hoitamaan osuuttani hunningolle menneitä tapoja muuttaessa. Ihan vaan viranomaismääräysten vuoksi, eikä siksi että olisin itse pätenyt. Kiltisti kuuntelin haukkumista ja muuta motkotusta. Mikään ei ole ollut, eikä ole vieläkään hyvin.
Olen järkyttynyt,surullinen ja suorastaan pelokas sen mummolauman edessä. Mitään käytöstapoja ei ole ilmeisesti koskaan opetettu saati opeteltu. Talkoohomma on muuttunut täydeksi työksi mummojen päähänpistoja selvitellessä ja mitä rääväsuisempi muori sen enemmän huudetaan eläköötä.
KUn sanoin, etten jatka, sieltä kiirehti yksi anomaan, etten lähtisi. Kyse on miehestä, tosi fiksusta, jolla on monipuolinen ihmiskokemus ja paljon viisaita ajatuksia. Kunnioitan hänen osaamistaan, ikäänsä ja kaunista asennettaan lähimmäisiään kohtaan. En olisi häntä huomannut muuten, mutta kaippa hänkin varoo?
Olen täysin vakuuttunut, että huonomaineisen lähiön talkoomummot ovat lähiönsä veroisia. Ehkä huono maine on heidän luomansa vuosikymmenien varrella?
Vanhempani, jotka ovat saman ikäisiä, ovat tukeneet minua sietämään lupaukseni loppuuna asti.MInulla on ollut todella helppoa fiksujen vanhempieni kanssa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ihan heikkarin hyväs huomio Katin kaimalta. Jos kerran fransmannitkin on tehnyt elokuvan nimeltä Vanha hävytön nainen niin jämpti perähän asiasa kerta kaikkiaan pitää olla. Olen joskus tavannut naisen häijyn katseen.
Tämä tapahtui kyllä kylläkin subtrooppisissa maisemissa. Joku oli vasi ten levittänyt, että olisin myrkytänyt heidän kaivovetensä. Pois se minusta ja Iitasta. Me emme sellaista tekisi.
Tuo mummo otsikossa on hiukan liioiteltu.
Olen tällä palstalla ja muutenkin elämässä, todennut mummot paljon sivistyneemmiksi ja osaavammiksi kuin ukot.
Palstan miespuoliset saavat harvalukuisuutensa takia ansiotonta arvonnousua. On tullut käsitys, että melkein joka mummeli täällä leski, mmutta miehillä vielä puolisot elossa ja suhteellisuudentaju paremmmin kohdallaan.
En ole samaa mieltä, kyllä mukavat asialliset vastaukset ja tapa tuoda ajatuksiaan esille, on se mihin minä kiinnitän huomiota.
Olkoon nainen tai mies.
Esillä olevasta tekstistä tihkuu tieto että kirjoittaja ei ole mies vaan nainen!
Millaisista talkoista on kysymys, kun siihen on viranomaisten antamat määräykset?
Kuvauksestapäätellen nuori naisparka on joutunut kymmenien räkyttävien naisten piirittämäksi, ja yksi arka miespolo pyysi naista jäämään, ilmeisesti omaksi turvakseen.
On ihan hyvä, että kirjoittaja perääntyi, olisi nyt pelastanut sen sivistyneen miehen sieltä mukaansa.
Mitä tulee seitsenkymppisiin talkoolaisrouviin, niin hienoa, että sen ikäisissäkin on vielä virtaa. Tsemppiä vaan.
Olisi kyllä mukava tietää, oliko kyseessä esim. karjalanpiirakoiden paistotalkoot.
ja silloin todella rääväsuiset ovat arvossaan.
Piilovinoilua alusta loppuun.Halveksittavaa edelleen suunniteltu ilkeily, yksi sentään palstalla sellainen eikä loppua näy.
nyt vasta tajusin sisällön, oisko tietty palstan tunnettu pariskunta tuossa mainitussa roolissa ja rääväsuiksi nimittämät mummot toisessa. Karjalanpiirakat, joopa joo.
Piilovinoiluako
mutta eilen illalla klo 22.48 ladattiin Ystävät ja viholliset ketjuun se pitkä11 kertaa poistettu Katleijasta ja susmorsiamnta törkeästi mollaava vihakirjoitus.
Tämä aloitus tuli palstalle klo 22.58.
Talkoista puheenollen . Aikoinani kuntulin tänne Ruotsiin olin sillon vielä ennen eläkeikää 15v työssä , mutta kuitenkin hain Suomalaisten seuraa,
Täälä on ollut Ruotsin Suomalaisilla jo iät ja ajat vilkasta seuratoimintaa.
Niin ensin olinvieras joka tulin heidän omalle Reviirille .
Johtajat heti erottu joukosta , muut harvon saivat edes suunvuoroa .
Tanssit kuitenkin oli kivoja kun oli suomalaista musiikkia ja mentiin samanlailla Tanssiottessakin kun suomessa --eikä halattu ---mitä pidin jotenkin omituisena otteena .
Aloi käydä Ruokakerhossa jossa laitoimme itse ruuan ja otettiin pieni hinta -- Raha säästettiin Reissuja varten . Käytiinkin Pariisissa, Hollannissa Tallinnassa ja monessa euroopan kaupungissa ,
Teatterimatkat oli kivoja Suomeen -
Niin vähitellen pääsin siihen Rinkiin sisälle ja minutkin hyväksyttiin .
Nyt en enään ole 2v käynyt --kun jokavuosi joku on kuollut ja Jäljelle jääneet puhuuniistä muistoista joita heillä on kun tulivat nuorena työnperässä tänne.
Mutta onhan minulla kävelyttäjä Jerry , ollut jo pian 13v .
Keppikävelyn aloitan kun jään yksin .
Mitähän älyllistä oli aloittajan sanoissa?
Missä ihmeen talkoissa?
Mielikuvituksen huvituksen suurennuksessako?