Kokemuksia asuntolasta?

Asuntolassa asumista kannatta harkita syvästi. Siellä kaikki stressaa ihmissuhteet ei toimi ja jossain vaiheessa alkaa vituttaa kun näät samoja naamoja 24/7 etkä voi käyttää päihteitä sen saamiseksi pois. asuntola ohjaajat ovat oikeasti elämäänsä kyllästyineitä, jotka viihdyttävät itseään stalkkaamalla joka ikistä askeltasi sekä kertomalla todella tyhmiä vitsejä joita kukaan muu ei ymmärrä paitsi he itse. Varsinkin jos olet tyttö kannattaa tarkkaan harkita haluat 8-2 ämmän kanssa samaan soluun jossa sinulla voi olla kämppis jota et voi sietää.. Turha luulla että asuntola ohjaaja suostuu siihen että saisit vaihtaa huonetta. He suorastaan nauttivat tappeluista ja siintä että nuorella on huono olla..

Meidän asuntolassa tänä syksynä on käynnyt jo kaksi kertaa ambulanssi koska kaksi ihmistä ovat yrittäneet tappaa itsensä..
Than good asun nykyään omassa kämpässä!

Itsekin asuin asuntolassa puoli vuotta ja puoleen vuoteen se jäikin. Kämppikseni oli ihan mahdoton, itselläni oli herätys klo 6 aamulla, mutta tämä päätti valvottaa minua klo 1-2 yöllä. Kostoksi aloitin aamulla sellaisen melun, että sai tämäkin aina herätä. Jos tulee huono kämppis, niin elämäsi tulee olemaan sotaa ja kostoa. Asuntoon meno on se viimeinen asia, mitä halusin tehdä. Yleensä notkuin kavereilla, kaupungilla ja koulun koneilla niin myöhään kuin mahdollista ja viikonlopuksi kotiin oikeastikin elämään. Silloin kun kämppis oli poissa, ne olivat elämäni onnellisimpia päiviä. Mutta meillä oli tarkat säännöt: Asuntolaan piti palata klo 10 aikaan, muuten ei päästetä sisään. Televisiota ei saanut olla huoneessa. käytävillä oli liikkumiskielto illalla ja toisten huoneista piti palata klo 10 aikaan omiin huoneisiin. Olo oli kuin keskitysleirillä. Olihan se kokemus, mutta toista kertaa en sinne menisi.

"Millaista asua ja opiskella ja jos joku toinenki siinä samassa solussa :D? kokemuksia!"

Sisäoppilaitoksissa eli kansanopistoissa on hyvin tavallista, että ei riitä solun jakaminen, vaan huonekin täytyy jakaa kaverin kesken. Ei se nykyisten, vähälapsisten perheiden aikakaudella enää tahdo toimia. Ihmiset ovat tottuneet elämään oman mielensä mukaan. Eipä se minunkaan elämä kämppiksen kanssa sujunut kuin yhden talven. Toisena talvena pinnani paloi hänen yörauhaani rikkovan elämäntyylin takia ja erohan siitä tuli.

Armeijassa joutui asumaan yli kymmenen kaverin kanssa samassa huoneessa. Kyllä se homma siellä toimi, sillä kuri oli talon puolesta ja sen takia sääntöjä myös jokainen joutui yhtäläisesti noudattamaan.

Mutta ajatelkaapa, kun armeijassa vessat olivat vielä minun aikana ilman ovia ja pytyllä istuessa ohi kulki jatkuvasti miehiä samoilla asioilla. Alokasajan kiireessä kun kaikki ryntäsivät samaan aikaan isommalle tarpeelleen. Tuntui se alkuun karmealta ja se haju oli kuvottava!

naimiseks se menee oli sit mitä sukupuolta tahasa, voin nimittäin kokemuksesta sanoa. Nauti täysin rinnoin jokaisesta vedosta ja työnnöstä.

Rovaniemen pajakorvassa ainakin on ihan hyvä asua! Asuntolaohjaajat on mukavia ja aidosti kiinnostuneita meidän elämästä. Asun tällä hetkellä kolmen hengen solussa ja minulla on oma huone. Mukavaa.

Mikä siinä "päihteettömyydessä" niin rassaa? Onko niin vaikeeta olla dokaamatta ja röökaamatta siellä? ;)

Itse vietin 4 vuotta asuntolassa, 15-19 vuodet. Ja oli hyvää aikaa... päällimmäisiä sääntöjä oli
- alaikäiset 21:30 sisälle, 22:00 huoneissa
- Ei alkoholia, eikä päihtyneenä asuntolaan (ei saa puhaltaa yhtään jos pilli eteen tulee oli täyttäny 18 tai ei)
- Kerran viikossa tsekataan et kämppä on asuttavassa kunnossa, jos sotkua niin yleensä soittaa et siivoile jne.

Itse olen tullut hyvin toimeen. Asenteesta se on kiinni, mitä se haittaa jos ne kerran viikossa tsekkaa huoneen tai vaikka useammin? Onks teil joku ruumis tai kannabisviljelmät vai miks se haittaa jos ne vaan avaa oven ja yleisesti ovelta tsekkaa. Itse valmistun nyt keväällä ja oma kämppä on nyt harkinnassa... sain kelalta kuussa 300e ja meinas tehdä tiukkaa ilman vuokraa joten vuokran kanssa tekee tosi tiukkaa... kannattaa harkita! Asuntolast kuitenkin saa frendei

Asuin asuntolassa kaksi vuotta. Siinä oli hyvätkin puolensa. Aina oli juttuseuraa ja kavereita joka lähtöön. Sain paljon ystäviä ja jotkut ystävyyssuhteet ovat kestäneet opiskeluajan jälkeenkin.

Vähäisiä huonoja puolia en välitä muistella. Isoja ongelmia en muista olleen kenelläkään.

Opiskelija asuntolat on ihan vitun perseestä varsinkin jos kyseessä on amisten valtaama paikka.