Hei,
Jos tekee poliisille tutkintapyynnön, asia etenee syyteharkintaan ja syytteeseen eli oikeuteen asti JA siellä todetaan syytetty syyttömäksi, niin joutuuko asianomistaja korvaamaan syytetynkin kulut? Eikö tämä ole kohtuutonta, sillä jos syyte kerran nostetaan, niin eikö se tarkoita sitä, että näyttöä on syytettyä vastaan? Eli tämä ei mikään puhdas pulmunen ole.
Eikö tunnu vääryydeltä, jos uhri joutuu ensin kärsimään häneen kohdistuneesta rikoksesta ja sitten vielä maksamaan tekijälle rahaa huikeitakin summia...
Jos tekee poliisille tutkintapyynnön, asia etenee syyteharkintaan ja syytteeseen eli oikeuteen asti JA siellä todetaan syytetty syyttömäksi, niin joutuuko asianomistaja korvaamaan syytetynkin kulut? Eikö tämä ole kohtuutonta, sillä jos syyte kerran nostetaan, niin eikö se tarkoita sitä, että näyttöä on syytettyä vastaan? Eli tämä ei mikään puhdas pulmunen ole.
Eikö tunnu vääryydeltä, jos uhri joutuu ensin kärsimään häneen kohdistuneesta rikoksesta ja sitten vielä maksamaan tekijälle rahaa huikeitakin summia...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tutkintapyynnön tekijä ei joudu korvaamaan syytetyn kuluja.
Jos syytetty todetaan syyttömäksi, niin silloin ei ole uhriakaan.
Jos virallinen syyttäjä oli nostanut jutussa syytteen, asianomistaja ei joudu korvaamaan vastapuolen kuluja. Jos sen sijaan virallinen syyttäjä oli tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätöksen, ja asianomistaja oli itse ryhtynyt jutussa kantajaksi, hänet pääsääntöisesti tuomitaan korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jos hän häviää jutun.
Joo, kyllä abc puhuu niin kuin asia on, mutta
jos tutkintapyynnön kohde katsoo kunniaansa lou-
katun tai peräti väärän ilmiannon tapahtuneen
hän tietysti voi jatkaa prosessia ja vaatia ran-
gaistusta tutkintapyynnön tekijälle ja kovia
korvauksia.
Mutta suomalaisethan ovat intohimoisia riiteli-
jöitä ja käyvät mielellään käräjiä, maksoi mitä
maksoi. Näistähän on lukemattomia esimerkkejä.