Ilmakiertoinen lattialämmitys. Legalett tai muu.

Myyjiltä saat paikkakunnalta tietoa kohteista jonne on aseneettu ilmakiertoinen lattialämmitys.
Kommentteja voi kysyä suoraan käyttäjiltä, ei myyjiltä.
Maahantuojalla ei ole varmaankaan tilastotietoa minne on myyty perustusjärjestelmän lisäksi ilmakiertoinen lattialämmitys.
Ilmakiertoinen lattialämmitys on vain yksi osa perustuspaketta, sitä myydään myös irrallisena järjestelmänä mutta sitä ei markkinoida erillisenä vaan normaalisti perustusakettiin kuuluvana.
Tämän takia siitä ei ole referenssilistoja eikä erillistä myyntiesitteitä.

Jos jotakin kiinnostaa niin
yhteyttä myyjiin niin saa tietää kohteita ja enemmän tietoa, muuta en voi sanoa.

Tarkoitin ainakin sitä että rakentamani ei ihan perssiilleen mennyt. Toistaiseksi olen sitä mieltä että ei tuo Legalett se "heikoin lenkki" meidän talossa ole. Pikemminkin tuo 410P, kun sen säädöt on niin tökerösti ajateltu, mutta se siirtyy seuraavaksi autotalliin lämmön lähteeksi ja taloon tilalle älykkäämpää tekniikkaa. Kaikesta huolimatta tuo Nibekin oli aikoinaan mielestäni suunnilleen hintansa väärtti.

"kalliimman kausisähkön aikaan pienehkön pesällisen lähes päivittäin."

Ei ole mitään järkisyytä maksaa sähköstä liikaa. Käy saiteilla

http://www.vertaa.fi/sahkosopimukset/
http://www.sahkovertailu.fi/
Unohda emv:n sivut.

Ja varmistu hinnoista sähköyhtiön omilla sivuilla.

Jos sinä et tiedä niin joku muu voi tietää.

Ilmeisesti nuo mustamaalaajat ja vähättelijät ovat niitä perinteisiä sokkelintekijöitä jotka ovat kusessa muutaman vuoden päästä.
Legalett tyyppinen perustus on ainoa joka täyttää uudet energiasäästövaatimukset.
Kokemuksia naapurissamme ruotsissa on 20-30 vuotta.
Suomessakin kokemusta löytyy jo 10-15 vuotta.

Vanhankantainen ajattelutapa että rakennus tarvitsee kapean ja korkean perustuksen pysyäkseen pystyssä on jarruttanut Legalett tyyppisten perustuksien yleistymistä.
Jos joku viitsisi vähän laskea kantavaa pinta-alaa verrattuna perinteiseen ja legalettiin niin tulee yllättymään.
Myös paalukohteissa jos joku viitsisi ihan oikeastilaskea kustannukset lattiavalmiiksi perinteisen ja legaletin välillä niin yllättyisi.
Sama juttu energian säästössä, kukaan ei viitsi laskea tai oikeammin vertailla valmiita laskelmia.

Päätöksenteko annetaan usein valvojalle joka on teetättänyt viimeiset 40 vuotta perinteisellä tavalla, minkähän ratkaisun hän valitsee?

Mutta kuten aiemmin kerroin niin myyjiltä löytyy paikkakuntanne referenssikohteita.

Ei ihan noinkaan kirjoitti:

Jos sinä et tiedä niin joku muu voi tietää.

Ilmeisesti nuo mustamaalaajat ja vähättelijät ovat niitä perinteisiä sokkelintekijöitä jotka ovat kusessa muutaman vuoden päästä.
Legalett tyyppinen perustus on ainoa joka täyttää uudet energiasäästövaatimukset.
Kokemuksia naapurissamme ruotsissa on 20-30 vuotta.
Suomessakin kokemusta löytyy jo 10-15 vuotta.

Vanhankantainen ajattelutapa että rakennus tarvitsee kapean ja korkean perustuksen pysyäkseen pystyssä on jarruttanut Legalett tyyppisten perustuksien yleistymistä.
Jos joku viitsisi vähän laskea kantavaa pinta-alaa verrattuna perinteiseen ja legalettiin niin tulee yllättymään.
Myös paalukohteissa jos joku viitsisi ihan oikeastilaskea kustannukset lattiavalmiiksi perinteisen ja legaletin välillä niin yllättyisi.
Sama juttu energian säästössä, kukaan ei viitsi laskea tai oikeammin vertailla valmiita laskelmia.

Päätöksenteko annetaan usein valvojalle joka on teetättänyt viimeiset 40 vuotta perinteisellä tavalla, minkähän ratkaisun hän valitsee?

Mutta kuten aiemmin kerroin niin myyjiltä löytyy paikkakuntanne referenssikohteita.

Lue lisää

80 m2 matalaenergiatalossa ilmakiertoinen legalett, 20 cm laatan paksuus kiertoilmatakka 28 kw yhdistettynä legaletiin, varataan siis tuota 50 tn laattaa takalla. Kylmä ei täällä vaivaa, sähkölasku (pörssisähkö) n 100€/kk kesällä n 70€/kk.

Takkaa jos ihan täysillä polttaa, lämpö on äkkiä 26-27, takasta menee ilmaputket yläkautta vielä kylppäriin ja makkariin, joten kylppärinkin saa kuivaksi 70 asteisella ilmalla nopsasti.

Perustuksen rakentaminen ei ole sinänsä vaikeaa. Tosin nuo ohjeet itse perustuskehikon kasaamisen kannalta eivät ole kovin hyvät ja elementit, vaikka ovatkin yhden vahvan miehen yksin käsiteltävissä, eivät kestä kolhimista. Etenkin nurkat voivat hajota helposti.

Toinen vaikea asia on saada putkien ylösvedot (viemäri yms) täysin kohdilleen ennn valua.Pitäisi jättää liikkkumavaraa 10 cm suuntaansa esim stryroksilla, Valmiin laatan päällä on sitten mukava tehdä kyllä hommia, jos raksaamisessa nyt sitten mikään niin kauhean kivaa on.

Lega2012 kirjoitti:

80 m2 matalaenergiatalossa ilmakiertoinen legalett, 20 cm laatan paksuus kiertoilmatakka 28 kw yhdistettynä legaletiin, varataan siis tuota 50 tn laattaa takalla. Kylmä ei täällä vaivaa, sähkölasku (pörssisähkö) n 100€/kk kesällä n 70€/kk.

Takkaa jos ihan täysillä polttaa, lämpö on äkkiä 26-27, takasta menee ilmaputket yläkautta vielä kylppäriin ja makkariin, joten kylppärinkin saa kuivaksi 70 asteisella ilmalla nopsasti.

Perustuksen rakentaminen ei ole sinänsä vaikeaa. Tosin nuo ohjeet itse perustuskehikon kasaamisen kannalta eivät ole kovin hyvät ja elementit, vaikka ovatkin yhden vahvan miehen yksin käsiteltävissä, eivät kestä kolhimista. Etenkin nurkat voivat hajota helposti.

Toinen vaikea asia on saada putkien ylösvedot (viemäri yms) täysin kohdilleen ennn valua.Pitäisi jättää liikkkumavaraa 10 cm suuntaansa esim stryroksilla, Valmiin laatan päällä on sitten mukava tehdä kyllä hommia, jos raksaamisessa nyt sitten mikään niin kauhean kivaa on.

Lue lisää

Aika paksu laatta teillä. Betonin tiheys on 2,5tn/m3, joten tarvitaan 25cm laatan paksuus, jos tuo 80m2 on nettoala, muuten n. 30cm. Tavallisestihan laatta on 8-10cm paksu. Laatan reagoiminen ulkolämpötilaan tapahtuu vähintään parin päivän viiveellä päivittäisistä auringonpaisteista puhumattakaan.

Takka selvästi tuottaa huonetilaan suurimman osan lämmöstä, jos lämpö nousee nopeasti 26-27 asteeseen, eli laattaan ei varaudu lämmöstä paljoakaan.

Miksi vedot vielä kylppäriin ja makkariin? Kun takkaa polttaa, niin kuumenevat nopeasti ja vastaavasti jäähtyvät. Varaavuus pienenee entisestään.

IV kuivattaa kylpyhuoneen.

Aika vähän tuosta hyötyä tuntuu olevan, mutta haittaa selvästi enemmän. Miksi tuollaisen viritelmän olette halunneet?

Joopa joo kirjoitti:

Aika paksu laatta teillä. Betonin tiheys on 2,5tn/m3, joten tarvitaan 25cm laatan paksuus, jos tuo 80m2 on nettoala, muuten n. 30cm. Tavallisestihan laatta on 8-10cm paksu. Laatan reagoiminen ulkolämpötilaan tapahtuu vähintään parin päivän viiveellä päivittäisistä auringonpaisteista puhumattakaan.

Takka selvästi tuottaa huonetilaan suurimman osan lämmöstä, jos lämpö nousee nopeasti 26-27 asteeseen, eli laattaan ei varaudu lämmöstä paljoakaan.

Miksi vedot vielä kylppäriin ja makkariin? Kun takkaa polttaa, niin kuumenevat nopeasti ja vastaavasti jäähtyvät. Varaavuus pienenee entisestään.

IV kuivattaa kylpyhuoneen.

Aika vähän tuosta hyötyä tuntuu olevan, mutta haittaa selvästi enemmän. Miksi tuollaisen viritelmän olette halunneet?

Lue lisää

Seitsemän vuotta olen asustellut Legalettin päällä, eikä missään vaiheessa ole valinta kaduttanut. Jos rakentaisin vielä uuden talon, niin todennäköisesti päätyisin samaan valintaan, mutta kun olen juuri tullut eläkeikään ja talo on rakennettu sadan vuoden sihdillä, niin enpä taida enää ryhtyä rakentamaan.
Oikeastaan on vahinko kun päättäjät sortuvat pisnesmiesten lobbauksen edessä tekemään hartiapankkirakentamisen mahdottomaksi. Alallahan tarvittaisiin, nyt varsinkin, tervettä järkeä ja vastuun kantoa tekemisistä ja sitä ei nyt löydy mistään. Kuntien rakennusvalvonta on lähinnä vitsi ja valvoja on liian usein vain yksi turhan suuri kustannuserä - valitettavasti.

Joopa joo kirjoitti:

Aika paksu laatta teillä. Betonin tiheys on 2,5tn/m3, joten tarvitaan 25cm laatan paksuus, jos tuo 80m2 on nettoala, muuten n. 30cm. Tavallisestihan laatta on 8-10cm paksu. Laatan reagoiminen ulkolämpötilaan tapahtuu vähintään parin päivän viiveellä päivittäisistä auringonpaisteista puhumattakaan.

Takka selvästi tuottaa huonetilaan suurimman osan lämmöstä, jos lämpö nousee nopeasti 26-27 asteeseen, eli laattaan ei varaudu lämmöstä paljoakaan.

Miksi vedot vielä kylppäriin ja makkariin? Kun takkaa polttaa, niin kuumenevat nopeasti ja vastaavasti jäähtyvät. Varaavuus pienenee entisestään.

IV kuivattaa kylpyhuoneen.

Aika vähän tuosta hyötyä tuntuu olevan, mutta haittaa selvästi enemmän. Miksi tuollaisen viritelmän olette halunneet?

Lue lisää

Joo, laatan paksuus on 20 cm ja betonin tiheys tuo 2,5 tn/m3, rautaahan tuossa on aika tavalla myös. Lämpötila sisällä nousee aika nopeasti tuonne 25-26 nimenomaan, jos legaletin puhallin ei ole päällä ja nollakeleillä myös, vaikka puahllin on päällä, eli takka on hiukan ylitehokas tälle talolle. Jos puhallin on päällä (minulla pakko-ohjaus mahdollisuus siihen) pysyy lämpötila pakkaskeleillä lämmityksen ajan 23-24 ja voi polttaa näillä pakkasilla esim koko aamupäivän ja sitten odotella varauksen varassa seuraavaan aamuun taas. Jos ei olisi tätä varausumahdollisuutta, takka lämmittäisi kämpän 25-27 asteeseen ja vähintään illalla olisi taas laitetteva uudet tulet, kiertoilma takka kun on. Eli kyllä laatan varaaminen toimii.

Vedot kylppäriin ja makkariin siksi, että jos tulee vaikka pitkä sähkökatko, takkaa voi kuitenkin polttaa pienellä teholla ja silti ilma vaihtuu ja paikat kuivaa. Tällä systeemillä myös ilmankosteuden saa pysymään aina alle 50%, oli ulkona miten kosteaa hyvänsä . Ei onnistu pelkällä IV-koneella ainakaan makkarin osalta.

Kylppärin lattia on säädetty 24 asteeseen, joten tuo piiri käynnistyy yleensä aamuyöllä ja sähköä hiukan kuluu, muut vastukset on kyllä vaiti pitkälle aamupäivään. Muuten koko kämppä on säädetty 21 asteeseen.

Puun kulutus 5-6 mottia vuodessa.