Onko mitään järkeä suorittaa lämpökamerakuvaus tai ilmantiiveyden mittaus.
Kummasta asiasta on kokemuksia. Teorian luulotietoja en kaipaa.
Kummasta asiasta on kokemuksia. Teorian luulotietoja en kaipaa.
Tarvitseeko kivitaloon suorittaa lämpökamerakuvaus.
Vedon tuntua
12547
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Nykyään ilmatiiveydenmittaus on aina pakollinen mikäli energiaselvityksessä käyttää 4.0 pienempää ilmatiiveyslukua... Mitä aika usein käytetään energialuvun parantamiseksi. Lämpökamerakuvaus tehdään vasta jos ilmatiiveysmittaus osoittaa vuotoja. Sillä sitten etsitään vuotokohdat korjausta silmälläpitäen.
Saahan sitä tosiaan maksaa tuplahinnan, jos on liikaa rahaa.
Lämpökuvaus kannattaa tehdä samaan aikaan tiiveysmittauksen kanssa. Silloin kyseessä on ilmavuotojen paikannus eli jos/kun talo vuotaa, tiedetään jotta mistä...
Pelkällä lämpökuvauksella löytyy eristevikoja osa ilmavuodoista. Rakennuksen yläosissa paine-ero tuppaa olemaan väärinpäin ja vuodot jäävät löytymättä.
Kivitaloissa taitaa vähemmän olla näitä "villat uhohtuneet seinästä" juttuja, mitä lämpökuvauksella voi metsästää.
Vuotoja esiintyy kivitalojen puu yläpohjissa.
Kaikissa taloissa kannattaa aika-ajoin suorittaa lämpökamerakuvaus.
Näin poistettaisiin valtava määrä kosteusongelmia sekä vähennettäisiin turhia ilmanvuotoja ja niiden aiheuttamia haittoja.
Ei kai kivitaloissa voi olla ilmavuotoja. Tarkennatko missä ne vuotokohdat voisi sijaita.
Jos kivitaloon laitetaan puuyläpohja, niin noiden kahden eri runkorakenteen liitoskohdasta vuotaa. Tiiviiksi ei saa höyrynsulkumuovin ja kiven liitosta mitenkään... Harmittavaa on, että vuoto vain pahenee ajan mittaan. Paras tulee kun tekee yläpohjan myös kivestä.
Oletko kokeillut laittaa saumakohtaan elastista liimamassaa. Ainakin sillä saa kapen sauman ilmatiiviiksi. Lisäksi massa joustaa saumakohdan liikkeen mukaisesti.
Melkein kaikkista taloista löytyy turhia ilmavuotokohtia.
Melkein joka ketjuun eräs hauki on kala -opiskelumetodiin viehtynyt käy oppejaan jakelemassa.
Lämmöstä ja vedosta huolimatta, kivitalossa asuu onnellinen perhe.
Vedon tuntua ...?
Olen huomannut että jotenkin kiviseinä heijastaa lämpösäteilyä takaisin eritavoin kuin esim. rintamamiestalon seinä.
Eli esim. kun IV ei ole päällä pystyy kovalla pakkasella "tuntemaan" ihonsa pinnalla mikä seinäpinta on ulkoilmaa vasten. Infrapunamittarilla seinän sisäpinnan lämpö poikkeaa alle 2 astetta väliseinän lämpötilasta.
Kun IV on käynnissä tuota ei niin selkeästi huomaa.
Eli kyse ei ehkä ole ilmavuodosta.
Meillä on puurakenteinen yläpohja lammikivitalossa. Yläpohjan ja seinän liitoksesta saa täydellisen ilmatiiviin huolellisella rakennesuunnittelulla ja huolellisella työllä. (arvelen että kivirakenteisessakin yläpohjassa on omat haasteensa, esim savuhormien liittyminen yläpohjan ilmansulkuun).
Toistaiseksi talomme tuntuu hämmentävän tiiviiltä (oma aikaisempi kokemus vuokrataloista ja synnyinkodosta yms on täysin eri). Ehkä joskus pitää mitata tuo tiiveys. Ainoat vuotokohdat ovat sälekaihdinporaukset.
Selkeytys tuosta iholla "tuntemisesta".
Tunen on sama jos esim menee ilman paitaa seisomaan pakkasella ikkunan ääreen. Tuntee selkeästi että "ikkuna hohkaa kylmää", se tunne tulee siitä kun lämpösäteilyä ei paljoa tule ikkunasta sisäänpäin vaan se karkaa ulos.
Kivitalon seinä ehkä "varaa" itseensä enemmän vastaanottamaansa lämpösäteilyä kuin esim rintsun seinä ja siten voi tuntua kylmän hohkavalta.
Tuota on tarkoitus fiilistellä enemmän kunhan saadaan kunnon pakkasia. Yhteen huoneeseen laitoin 13mm tuulensuojalevyn ja hirsipaneelin harkkoseinän sisäpintaan, jotta voin vertailla tuntuuko sellainen erilaiselta.