video

-Saanko kuvata meitä? Kysyin.
-Siitä vaan! Hän vastasi kiimaisena.
Kaadoin hänet sängylle ja suutelin rajusti. Hän vastasi suudelmaan vähintään yhtä rajusti ja aloimme riisua toisiamme lopuistakin vaatteista.
Siinä hänen ratsastaessa kivikovalla kalullani tajusin, miten paljon häntä rakastinkaan.
Hänen poskensa hohtivat ja hänen huuliltaan karkaili mielihyvän nostattamia huokaisuja minun vedellessään hänen sykkivänsä vartta.
Lopulta hän pakotti minut laukeamaan sisälleen. Melkein heti perään hän laukesi minun rintakehälleni ja valahti raukeana viereeni.
Juttelimme hiöjakseen ja tasasimme hengityksiämme. Suutelimme ja silittelimme toisiamme, kunnes muistin kameran ja kävin sammuttamassa sen.
- Haluatko suihkuun? Hän kysyi ja nyökkäsin.
Lämpöisen veden alla halailimme ja suutelimme lisää. Vannoimme rakkautta ja pesimme toisemme.

Siitä upeasta päivästä lului vain muutama kuukausi, kun erosimme. En tiedä miksi hän niin tahtoi, mutta niin kävi. Ja koska rakastin häntä, annoin hänen mennä.
Yritin vähätellä asiaa, mutta itkin sinä yönä. Se tuntui pistolta suoraan sydämeen.
Minulla ei edes seisonut kuukauteen, kunnes sain siivotessa käsiini videokamerani.
Tiesin olevani säälittävä ja häpesin itseäni joka kerta, kun sitä videoa katsellessa runkkasin. Hänellä oli varmasto jo joku uusi. Kenties oli ehtinyt olla montakin ja minä vain vahvistin suhdetta oikeaan käteeni.
Sillä minä en mitään voinut, että vasta liian myöhään tajusin olevani umpikujassa suhteideni kanssa...