Erosin heinäkuussa pitkästä suhteesta ja luulinkin jo päässeeni asiassa hyvinkin eteenpäin, mutta nyt jostain syystä on tullut takapakkia.. Olen siis se jätetty osapuoli ja tämä ero tuli ihan yllättäen. Olimme pitkään yhdessä ja menetin naiseni yhteiselle tuttavuudelle, niin voi todellakin sanoa koska tunsimme tämän toisen osapuolen vain muutaman päivän ajan. No kuitenkin tämä ero on nyt alkanut uudelleen kalvamaan ajatuksiani, johtuneeko siitä etten koskaan ole saanut selitystä siihen miksi näin kävi, puolisoni antoi vain selityksen että hän vain ihastui eikä osannut toimia tilanteessa toisin ja nyt vain on näin..? Ystävillekkään en enään viitsi alkaa jauhamaan asiasta, ovat siitä jo aivan tarpeeksi kuulleet, toki olen parille sanonut ettei se exä niin unohduksissa ookkaan kun oon kuvitellut.. Jokapäiviset asiat joita yhdessä tapasimme tehdä muistuttavat taas hänestä kokoajan. Suoraan sanottuna vituttaa tää tilanne, tällasta vuoristorataako tän pitää olla? Tuleeko taas ns. hyvä kausi jonka jälkeen sama tuska jatkuu..
Ero ahdistaa
Elämä on..
2212
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
En haluaisi masentaa, mutta itselläni kesti tuollainen "olen yli" - "en olekaan" kolmen vuoden ajan eron jälkeen. Välillä oli pidempiä aikoja että todellakin tunsin että kaikki on hyvin, ihastuin uusiin ihmisiin jne. mutta sitten taas tuli jokin joka muistutti aiemmasta... Olin itse jättäjä, suhteemme päättyi toisen osapuolen petettyä.. Tästä huolimatta eteenpäin siirtyminen oli yllättävän vaikeaa. Vaikka vihantunteet olikin niin voimakkaat. Kai se oli se pitkän suhteen tuoma "turvallisuuden tunne" tms mitä kaipasi. Se oli kuitenkin tuttua ja turvallista, vaikkei lähellekään täydellistä. Itselläni lopullisesti auttoi se että OIKEASTI sydämessäni pystyin lopulta antamaan toiselle anteeksi sen mitä kaikkea hän teki. Vaikka en tästä hänelle kertonutkaan, vaan tein sen täysin itseäni varten. Kun enää en ollut katkera siitä mitä toinen oli tehnyt, pystyin päästämään irti ja keskittymään omaan elämään. Suosittelen, niin ei mene hyvä aika hukkaan menneessä rypemiseen :)
Kannattaa rohkeasti kohdata ne inhottavatkin tunteet mitkä nousee mieleen. Muuten ne jää kummittelemaan ja palaa aina uudestaan ja uudestaan. Paljon paljon tsemppiä ja voimia sulle! Joku parempi on sua odottamassa :)
Alat etsimään ja sitten kun löydät , uudet muistot peittää vanhat ja tulee muuta mietittävää.
Eipä se jättäjäkään välttämättä tiedä , miksi jätti.
Useimmiten se erilainen seksuaalisuus on se juttu.
'Toinen riutuu puutteessa.