Moni ihminen pitää itseään henkevänä. Myös haettavan seuralaisen pitäisi olla henkevä.
Jään aina miettimään mitä sillä tarkoitetaan. Voimakkasti tuntevaa, uskonnollista, hiljaista mietiskelijää, filosofista ajattelijaa, Konsta Pylkkästä, Jari Sarasvuota, Aristoteleestä.
Voiko lapsi olla henkevä. Entäs gorilla nimeltään Koko (jos satuit kiinnostumaan älykkäästä gorillasta niin vilase http://www.koko.org/).
Miettii,
Albert
Jään aina miettimään mitä sillä tarkoitetaan. Voimakkasti tuntevaa, uskonnollista, hiljaista mietiskelijää, filosofista ajattelijaa, Konsta Pylkkästä, Jari Sarasvuota, Aristoteleestä.
Voiko lapsi olla henkevä. Entäs gorilla nimeltään Koko (jos satuit kiinnostumaan älykkäästä gorillasta niin vilase http://www.koko.org/).
Miettii,
Albert
Vastaukset 47
Vanhimmat
enkä laiskuuttani viitsi hakea mistään hakuteosestakaan määritelmää sanalle, mutta olen käyttänyt sitä joskus.
Nyt kun tarkemmin ajattelen, niin sellainen mietiskelevä, filosofoiva ihminen tulisi ensimmäiseksi mieleen.Kaikkea kaunista rakastava, ulkoiselta olemukseltaankin eteerisen näköinen, lempeäkatseinen.Henkevän ihmisen lukee runoja, mieluummin lyriikkaa.Häntä kiinnostavat kaikki taiteen lajit ja lempimusiikkia ovat ooppera ja sinfonia.Herkkyys on henkevän ihmisen ominaisuuksista silmiinpistävin, mutta ei hermoherkkyys. Henkevä ihminen tulee suuttuessaa, jos sellaista tapahtuu joskus, vain surulliseksi.Hän rakastaa luontoa ja saa kyyneleet silmiinsä katsellessaan auringonlaskua
horisonttiin, tai sadepisaroiden hopean välkettä järven pinnalla.
Näin itse mielessäni ajattelin, mutta en todellakaan tiedä. Sanohan sinä Albert1 miten sinä määrittelisit henkevän ihmisen!
Minulla ei ole mitään lukkoon lyötyä yhtä selitysta henkevyys sanalle. Kunakin kertana on vain tilanteesta riippuen yritettävä saada jokin merkitys sille.
Tässä voisi jakaa ihmiset henkeviin ja maanläheisiin. Maanläheiset ajattelevat käsin kosketeltavia ja koettuja asioita. Henkevät sitten niitä loppuja.
Albert
löytyy sitten tasapuolisesti noita kumpaakin, maanläheisyyttä ja henkevyyttä.
Luulenkin,ettei kukaan ole pelkästään käytännöllinen, maanläheinen ja materialistinen, vaan jokaisessa on ainakin ripaus sitä vaikeasti määriteltävää henkevyyttä.
Totta, henkevyyttä on vaikea määritellä. Ehkä on helpompi miettiä, mitä se ei ole. Itse näen niin, että henkevyys ei voi olla sidottuna johonkin tiettyyn temperamenttityyppiin, esim. herkkä tai surumielinen ihminen. Kaikenlaiset ihmiset ovat ja voivat olla henkeviä. Eikä henkevyyttä voi olla ohi ruumiillisuuden, sillä henkevyys tarvitsee ruumiin tapahtuakseen, esim. silmät lukemaan runoja, korvat kuuntelemaan sinfoniaa. Voitaisiinko jopa ajatella, että ei ole olemassa erikseen henkeviä ja ei-henkeviä ihmisiä? On ihmisiä, jotka ovat enemmän läsnä tässä maailmassa ruumiillisina olentoina (juostessaan, puutarhaa hoitaessaan). Ja toisia, jotka ovat enemmän läsnä henkisinä olentoina (lukiessaan, tauluja maalatessaan).
suostu mihinkään jakoon kohdallani.
Olen maanläheinen,jalat maassa tanakasti,mutta,mutta,väitän myös olevani henkevä,riippuu saanko sinun kaltaisen henkevän keskustelu kumppanin. (lue vaikeanpuoleisen ,kiemuroivan,monimutkaisen)
Siitähän se henkevyys,jos vastapeluri ei osaa keskustella,kyllä henget häipyy.
Hyvinkin henkevä, pioni:D !!!!
Lapsi oppii ymmärtämään (jos oppii) abstrakteja merkityksiä melko myöhään (mieleeni on jäänyt koulun aloittamisen aika). Hyvin monelle aikuisellekin se tuottaa tuskaa ja on kituliasta.
Missä määrin tuo kyky korreloi henkevyyteen?
Albert
merkitysten ymmärtäminen korreloisi tuohon niin vaikeasti määriteltävään henkevyyteen, niin
ainakin omalla kohdallani "maanläheisyys" lyttäisi henkevyyden tullen mennen.
Minun taiteellinen sisareni tytär toi kerran minulle kuvan, joka esitää vesilasia baaritiskillä. Niin siinä ainakin luki, siinä kuvan alla.
Pitkän tutkistelun jälkeen myönsin pikkuisen vastahakoisesti, että niin kun oikein tarkkaan katsoo se voisi olla vesilasi baaritiskillä.
Siis ne ovat ahdistavia ja kiusallisia tilanteita!
Tilanteesta riippuen myllää päässä, että olenko todella näin sokea ,kuuro tai dorka, vai onko tuo toinen tosissaan, fuulaa, todellakin on typerä, vai mitä ihmettä?
Onneksi nykykieleen on pesitynyt termi "ihan kiva joo". Sillä pärjää aika pitkälle, ja kertoo se "hienovaraisesti" myös kuulijalle kertojan näkemyksen kohteesta. Toisaalta kertoo myös kommentoijasta.. eli aloitetaanpas viestin alusta uudelleen :)
Mitenkään halveksimatta nykytaidetta ja taiteilijoita(kuvataiteilijoita)olen joskus ajatellut, että maalarit saattavat"vedättää" aika ronskisti.
Edesmennyt taidemaalari, surrealistisen suunnan edustaja Dalvador Dali kertoi levittäneensä kankaan maahan väripalettien viereen ja antaneensa aasin kävellä värien ja kankaan päällä.
Siitä "teoksesta" oli tullut ahaa elämys monille modernin taiteen ymmärtäjille ja ystäville.
tarkoitit tietty Salvador Dali?
Tuossa olen kanssasi samaa mieltä että jotkut töpsöttelee muutaman väriläiskän kankaalle ja on olevinaan sitten suuriakin taiteilijoita. Pyh!
Kyllä taiteen tekemiseen tarvitsee nähdä vaivaa että sitä voi arvostaa.
Pitäsköhän taas kaivaa pensselit esiin...
Juu, sinulla taitaa olla ollutkin jo pitkään pensseli väärin päin. Otahan sutipuoli esille ja ala taiteilla!
Heti kun vaan saan hieman intoa, rahaa kankaaseen, uusiin pensseleihin, väreihin yms.
Sekä jonkun joka suostuisi tulemaan malliksi :)
tarvitsen ensin. Onko suosittelijoita?)))
Näitä linjoja sopii näyttää ja antaa "taiteilijan" ikuistaa.))
ei ole ketään joka voisi suositella.
Olen vain köyhä ressukka jolla oli 10 kuviksessa ja jätti taidekoulun kesken nuorempana.
Siitä on varmaan jo yli 1½ vuotta kun olen edes piirtänyt mitään...
En yhtään epäile. Mutta kuten sanottu siitä on jo kauan kun olen taidetta harrastanut.
voin vain todeta, että parasta olisi kun antaisit pensselisi olla alassuin!
Väärin päin oleva sutisi on ehkä paras suosituksesi.
No sinähän sen parhaiten tiedät kumminpäin pensselin kuuluu olla :D !!!
Inspiraatiota vain rakas taiteilijamme!))
sitä pensseliä yleensä varresta kiinni pitäis pitää?
Kunkas se väärinpäin pitäminen onnistuis jo jotain yrittää maalata?
ymmärrä taidetta,mihin pitää kirjoittaa mikä se on ,luulisin ,että pitäisi nähdä ja tajuta.
On kuin ,Keisarin uudet vaatteet ,sadussa.
Minä tyttö kun maalaan ,erottaa että on kukka ,ei talo.
No minähän vain harrastan,en ole Nimi,vaatimaton pioni*
että henkevyydellä tarkoitetaan esim. vain mukavan leppoisia ajatuksia, jotka ovat vähän samalla tavoin "hämärtyneitä" kuin omatkin ajatukset, käsitykset ja uskomukset elämästä !:)
Muistan jonkun naislaulajan säveltäneen ja esittäneen kitarasäestyksellään tekotaiteellista hömppää kauan sitten. Silmät puoliummessa. Hän oli jotenkin kuin leijuvaa utua, ja musiikki sellaista ettei siitä saanut kiinni. Oliskohan sitäkin pitänyt ajatella henkeväksi.
Albert
se sitä oli jonkun mielestä, koska tuo henkevyys taitaa olla niin mutkikas juttu, että sitä on vaikea selittää. Minun mielestäni moni asia voi olla henkevä, eli se voi tarkoittaa ja olla montaa asiaa, esim. tuolia, pöytää, taloa, hattua, ihmistä, keskustelua, seurustelua, uskontoa jne ... ja jotain aineetonta tai taivaallista niinkuin tuo eteerinen !:)
Eikäpä sitten muuta kummempaa,
:) t. maatiainen
Jako, jossa ihminen ikään kuin halkaistaan henkevään puoleen ja ruumiillinen puoleen palautuu 1600-luvun pohdiskeluihin ihmisen olemuksesta. Jako on siis melko vanha näkökulma ihmiseen, jota viime aikoina onkin lähdetty purkamaan. Jako on myös hierarkinen siinä mielessä, että usein ajatellaan henkevän puolen olevan ihmisessä jotenkin arvokkaampaa kuin ruumiillisen puolen, jolloin helposti myös matematiikan professorin ajatellaan olevan enemmän kuin metsätyömiehen.
Käsittääkseni voidaan yhtä hyvin tulkita, että ihminen on samanaikaisesti sekä täysin henkinen että täysin ruumiillinen olento, jolloin mitään vastakkainasettelua ei tarvita. Jaon poistaminen myös palauttaa ihmisen kokonaisuudeksi, jossa kaikki ruumiillinen on yhtä arvokasta kuin niin sanottu henkevyys.
Eivätkä henkevyys ja "maanläheisyys", mitä sanaa Albert käytti sulje pois toisiaan, joskin jompi kumpi on dominoivampana ihmisessä, henkilöstä riippuen.
Monasti niin kutsuttu henkevä ihminen kokee käytännöllisen, maanläheisen ihmisen arkipäiväisenä ja "epäkultturellina" ja jalat maassa oleva taas henkevän haihattelijana ja uneksijana, joka ei pysty tehokkaasti huolehtimaan käytännön asioista.
Vastakkainasettelua ei siis tarvittaisi, mutta tässäkin teoria ja käytäntö ovat eri asioita. Eli vaikka ruumiillinen ja henkinen ovatkin yhtä arvokkaita teoriassa, niin käytäntö osoittaa, että jompi kumpi on arvokkaampaa, tilanteesta ja olosuhteista riippuen.
Asioiden toisiinsa suhteuttaminen onkin jännä juttu, sillä loppujen lopuksi ei voitaisi puhua mistään, ellei kulloinkin puheena olevaa asetettaisi ikään kuin jotain vasten. Esimerkiksi, jos Virtaset ajattelevat olevansa hyviä ihmisiä, he eivät voisi tehdä niin, elleivät he jotenkin määrittelisi, millaisia ovat pahat ihmiset. Virtaset siis ikään kuin tarvitsevat noita pahoja ihmisiä (vaikkapa terroristeja). Jotkut teologit ovat ajatelleet, että jopa Jumala tarvitsee Pahan, jotta hän voisi osoittaa olevansa Hyvä. Pieni on siis pieni ainoastaan silloin, kun sitä voidaan verrata johonkin isompaan. Yksin se vain olisi.
"Asioiden toisiinsa suhteuttaminen onkin jännä juttu, sillä loppujen lopuksi ei voitaisi puhua mistään, ellei kulloinkin puheena olevaa asetettaisi ikään kuin jotain vasten."
Tuo tulee esiin kaikkien sanojen merkityksissä. On tiedettävä mm. mikä on omena ja erotettava se _ei_omenasta_. Tunnettu ajatuskoe on haukata omenasta palanen kunnes se ei enää mielestään ole omena. Jollakin tuo tapahtuu jo ensimmäisen haukauksen aikana, toinen vetää rajan vasta karan kohdalle.
Tai tuoli. Miten me tiedämme mikä on tuoli ja _ei_tuoli_. Se on toisaalta niin itsestään selvää, mutta kun alat ajatella asiaa, ei taida ollakaan enää helppoa.
Ihmisen ajatuskone tekee tuollaisia yleistyksiä automaattisesti ja jopa niin pitkälle ja huomaamattamme että päädymme välillä älyttömiin johtopäätöksiin. Ja vain sen takia ettemme ymmärrä aina punaposkisen hedelmän olevan joskus omenen ja _ei_omenen_ väliltä.
Albert
Enpä ihan tarkkaan tiedä, että mitä tarkoittaa sana henkevyys, mutta haluaisin sellainen olla, koska silloin varmaan ymmärtäisin että:
Miksi sellainen kirja josta en ole ymmärtänyt muuta kuin kustannustiedot ja hintalapun, voittaa kirjallisuuspalkinnon, tai tajuaisin miksi
itse aivan mielettömän hyvänä pitämäni elokuva rytätään arvostelijain taholta kaikkein ala-arvoisimpaan kastiin kuuluvaksi roskapaskaksi, tai
silloin en varmaan purskahtaisi väärässä kohden nauruun oopperassa, kun sankaritenori ottaa toisen niistä kahdesta lava-asennostaan selkeästi väärässä kohtaa.
ehkä en myöskään asettaisi kyseenalaiseksi taulunostajan henkistä tilaa, kun hän maksaa miljoona dollaria töherryksestä jollaisia lapseni tekivät tarhassa
myös vailla päätä ja häntää oleva "nykyklassinen" musiikki alkaisi kuullostamaan korvissani enkelten soitolta.
Herra, kaiken muun annoit, olisiko ripaus henkevyyttä ollut liikaa?
Huomenta, Raikka (huomaa tuttavallinen nimitys) ja tervetuloa töihin. Olet sen ikäluokan miehiä, joka muistaa kansakoulujen henkiset kilpailut. Joskus vuosia sitten luin Helsingissä ilmestyvästä Kevätpörriäisestä, johon on koottu pienten koululaisten ajatuksia: Kaveri ihmettelee toiselle, että mitähän ne henkiset kilpailut oikein mahtavat olla? No, nehän on niitä, joissa juostaan, vaikka kuinka henkeen ottaisi...
Mikäli ihmisen henkinen ja ruumiillinen puoli nyt välttämättä halutaan erottaa, kuulun ilman muuta sinne henkiselle. Oppikoulussa minä ja se lihava tyttö jäimme joka kerta orpoina seisoskelemaan, kun pesäpallojoukkueita valittiin. Opettaja joutui pakottamaan jomman kumman joukkueen ottamaan meidät. Ymmärsin urheilulle antautuneita luokkatovereitani, koska paloimme aina ennen kuin pääsimme ensimmäiselle pesälle. Koripallo oli siitä mukava laji, että kun siirtyi tarpeeksi hitaasti kenttäpuoliskolta toiselle, toiset jo rynnivät vastaan ennen kuin ehti korin alle. Ja sitten sitä oli taas jengissä.
Mutta henkevä en ole. Kuopuskin ihmetteli tässä päivänä muutamana, että kun kaikkien hänen kavereittensa vanhemmat kieltävät kiroilemisen, niin meillä ainoastaan äiti kiroilee.
Moi Angis!;)
Muistan "sut" niiltä voikkatunneilta. (voi ristus!)
Ehkä sinä muistat, kuinka mentiin voikkatuntien jälkeen yhtä matkaa kotiin ettei kukaan uskaltanut sua kiusata. :)
Vain henkevä ihminen kiroaa sanalla himputti.
Pyrin itsekin lisäämään sen käyttöä.Hämäykseks.
"Vain henkevä ihminen kiroaa sanalla himputti.
Pyrin itsekin lisäämään sen käyttöä.Hämäykseks."
Jostain syytä osa ihmisistä arvostaa henkevyyttä (mitä se sitten onkin) ja osa halveksii. Kumpaa Raineri tuossa teki:)
Albert
ps. Yhä yhtä tietämätön mitä tuo sana tarkoittaa, vaikka hienoja näkökulmia täällä onkin esitetty.
Voisikohan henkisyys olla jonkinlaista henkisen puolen painotuksen väärin ymmärtämistä? Suoraan sanottuna, minä ainakin inhoan ilmaisua henkevä. Hengessäni poistan kivääristäni varmistimen aina, kun törmään ihmiseen, joka ajattelee olevansa "henkevä". Osuiko varusmiesterminologia kohdalleen...
"Jostain syytä osa ihmisistä arvostaa henkevyyttä (mitä se sitten onkin) ja osa halveksii. Kumpaa Raineri tuossa teki:) "
Enpä vastaa ettei keskustelu tyrehdy :)
(Tosin, kaippa se puoleni on tässä viikkojen kuluessa tullut selväksi,ikuinen suunsoittoni sitä ehkä hieman välillä hämärtää)
Angiina totesi ettei hän ole mielestään henkevä.
Omalla heitollani ilmaisin olevani eri mieltä, esimerkin voimin.Vakuuttavan esimerkin. :)
Itsestään on kukaan jäävi tekemään arviota omasta henkevyydestään. Yleensä menee sellaiset pitkälle metsikköön!
Yritän olla liian pikainen, kun sanat menevät väärille paikoille. Ei siis: Voisikohan henkisyys olla... Vaan: Voisikohan henkevyys olla...
"Voisikohan henkevyys olla jonkinlaista henkisen puolen painotuksen väärin ymmärtämistä?"
Niin, ehkei "väärin" mutta toisin. Haluan olla moraaliton ja olla painottamatta oikeaa ja väärää tässä:)
"Suoraan sanottuna, minä ainakin inhoan ilmaisua henkevä."
Inhoatko sitä sen arvovarauksen vai sen epämääräisen merkityksen takia?
"Hengessäni poistan kivääristäni varmistimen aina, kun törmään ihmiseen, joka ajattelee olevansa "henkevä". Osuiko varusmiesterminologia kohdalleen..."
Moni (kaikesta sanan epämääräisyydestä huolimatta, hyvin monet taitavat ainakin haluta henkevyyttä) varmasti ajattelee mutta Viksumpi jätää sanomatta:) kun on näitä joilla varmistin on herkässä:)).
Albert
PS. Ymmärretäänkö nuo sättihymiöt [ :) = hymyä] nykyään yleisesti?
"Moni (kaikesta sanan epämääräisyydestä huolimatta, hyvin monet taitavat ainakin haluta henkevyyttä) varmasti ajattelee mutta Viksumpi jätää sanomatta:) kun on näitä joilla varmistin on herkässä:))."
Mutta kun vietän tänään "ole kiltti-päivää", niin ojennan takaisin vaan kauniin orvokin. (Semmoisen joka ruikkaa vettä kun sitä haistaa) :)
Henkevä on sellainen sana, että minä tuskin viitsin miettiä, miksi minä sitä inhoan. Minä vaan inhoan, syvästi ja peruuttamattomasti. Henkevä herättää minussa mielikuvan yrittämisestä olla jotakin (usein muuta kuin on). Henkevyys on minulle sellaista tekotaiteellista kukka-kakka-lepertelyä, jossa asioista ei puhuta suoraan.
Haluaisin ajatella, että ihminen on kokonaisuus, jossa fyysinen ja henkinen puoli liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Ihmiset saattavat painottua jo syntymästään jommalle kummalle puolelle (niinkuin minä). Jotkut onnelliset yksilöt vaikuttaisivat olevan varsin tasapuolisesti jalka kummallakin puolella. Henkevyyttä ei tässä galleriassa tarvita lainkaan!
Speedyssä uus paristo vai häntä? :)
Jep. Tänään ei ole ollut mikään tasokas päivä. Joskus hävettää roikkua täällä. Uskon, että moni ei jaksa näitä "Henkevyys" ketjun tapaisia narinoita edes lukea. Minut saa kyllä vanhan sotaratsun lailla tämmöisestä innostumaan. Mutta minä tiedänkin olevani vakavasti rajoittunut persoona.
Toisaalta, saan uutta puhtia, kun vilkaisen tuonne ylemmäksi: "RINTAVAA JA REITEVÄÄ" - ehkä meillä sentään on vielä toivoa.
Inhoan myös Päivänsäde ja menninkäinen laulua. Se vaan on niin typerä. Yhden biisin verran ruikutetaan, että kun toinen ei voi asua maan alla ja toinen taas ei maan päällä. No, jos ei voi niin ei sitten voi.
Minä pidän kanssa siitä laulusta..
Koskettavan liikutavan henkevä teksti, että noin niinku otsikossa pysytään.
Ei perhana, henkevä siitä pois, sitten on bueno! Snif!
Aamulla ajattelin, että olen sanonut tällä palstalla lähes kaiken, mikä päässäni on pyörinyt. Loppu on vanhan kertausta. Kuka sitä enää jaksaa lukea? Samalla lailla, kun puolisostaan, jonka kanssa on pitkään samoilla pitkospuilla vaappunut, tietää, että kun sanon näin, ukko vastaa noin. Sanottavan arvaa äänenpainoja myöten. Toisaalta se on kotoista, ja säästää energiaa.
Semmoinen voisi olla terapiaa, kun joku avaisi ketjun, jossa saisi kertoa, mitä inhoaa...
tuolla 60 tämän aiheen.
Älä vain loukkaannu ,kun vein ideasi sinne, pyytelee pioni*(tähti piti laittaa perään,kun joku rekisteröi pionin.)
Tuttu tunne tosin mullekin: Kun maailma ei riitä.
Toista puhuisit jos näkisit mun peukkutempun.
Pystyn sekunnin murto-osassa hävittämään peukalon kämmenestäni, ja palauttamaan sen siihen kuin taikaiskusta takaisin.
Luettuani uudelleen aamun viestisi meinas sydän pysähtyä. Kuinka saatoin sen niin väärin ymmärtää.
Aamut eivät ole parasta aikaani, tosin eivät muutkaan vuorokaudenajat.
Tuolla toisaalla kirjoittamasi viesti tosissaan olemisesta olisi voinut myös olla kirjoittamani.
Näyttää olevan nyt neljä kirjoittamaani viestiä tässä peräkkäin. Kun en ole Miss Runoilija, kertoo se, että olen liikaa äänessä.
Vielä sorryt
*siirtyy nolona tauolle opettelemaan luetun ymmärtämistä*
En ymmärtänyt ensimmäistä viestiäsi; toista vielä vähemmän. Joten: lepo vaan, Rainer. Tästä jatketaan kuin mitään aamua ei olisi ollutkaan. Näin vennonvieraalle sitä on varaa olla suurpiirteinen. Oman miehen ei tartte kuin väärä ilme ottaa, niin johan saa raasu selittää. On se vaan niin väärin.
Saattoi olla vaikea ymmärtää tietämättä mistä ajatuksista ne olivat lähtöisin.. Hups.
Suurpiirteiset naiset ovat pelastukseni.;)
"Semmoinen voisi olla terapiaa, kun joku avaisi ketjun, jossa saisi kertoa, mitä inhoaa... "
Sitä saa mitä tilaa, rasisteja ja kukka-kakkajutskia, tuolla ylhäällä.
Tulis EskoH ja lopettais tämän jumalattoman menon.
Mutta Esko ei ymmärrä tulla, koska Esko on oikeasti pieni musta kirjoituskone.
Anna nyt edes yks analyysi mulle että saan nukuttua illalla. :)