Onko kellään kokemusta alkoholisti äidistä?
Alkoholisti-äiti
murtunut
111612
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei ole mutta alkoholisti tyttärestä on kokemusta.
itselläni on alkoholisti äiti...eikä se tunnu mitenkään kivalta...aina kun tulee kotia niin saa nähdä äitinsä kännisssä...joka päivä saa kuulla haukut millanen oot...
on..aina kun tulee kotiin niin äiti on kännissä...
Ei sitä ennen tajunnut äidin olevan sairas, mutta nyt kun on muuttanut pois kotoa ja kun tulee viikonlopuksi kotiin on hän aina juovuksissa.. :(
kyllä on. se on juonu koko mun elämäni ajan
oon 15. mä ihmettelen sitä että useammin puhutaan siitä että on alkoholisti isä eikä
äiti ja ajatellaan ettei vanhemmista se äiti voi olla alkoholisti. mä oon nii väsyny siihen se
ei pidä ikinä taukoa se juo joka päivä. vaikka
se on töissä ja tulee kymmeneltä kotiin niin
se alkaa juoda kuitenki. kavereille en oo sanonu
mitään, en jaksa niitten puheita. sisko ei asu kotona enää. yritetään jaksaa kyllä se kaikki muuttuu paremmaksi ajan kanssa;)
ehkä mun sanat ei merkitse mutta ajatelkaa että
on täällä muitaki jotka kärsii samoista asioista,
ja voihan siitä sairaudesta parantuu.
voimia teille;)
Isäni on alkoholisti, mutta äiti ei. Isän kanssa niitä ongelmia aina tuleekin.
Noh,moikka!!!
On kokemusta alkoholisti äidistä ja lisäks narkkari isästä.Asun nyt lastenkodissa niinku mun kolme muuta sisarustakin.Kotona oli vaan niin vaikeeta.Viiltelin ja nyt on jäljet aina muistuttamassa.Rahat meni ja mutsi oli kännis suunnilleen päivästä toiseen.Mutta elämä jatkuu.Ja paistaa se risukasaankin.Jos haluut jutella niin mailaa:[email protected]
Mulla on alkoholisti isä. :/
Mutis alkoi dokata ja lopetti duunit kun olin noin 15 v. Mutsi muutti himasta melkein mun ikäsen jätkän luokse. Ei mua jaksanut kiinostaa, en nähnyt systerin ja faijan tuskaa. Mulla oli kaverit ja kaikki ok. Nyt oon 38 v. 2:den lapsen äiti. Tajuan mistä olen jäänyt paitis. Kaikki se tuki ja miljoonat kysymykset raskausaikana mihin olisin toivonut vastausta. Äitini ei ole ollut kummankaan lapseni ristiäisissä, koska ei ole humalaltaan kyennyt. (Onneksi mulla on ihana faija, joka on hoitanut lapsenlapsiaan). Aluksi tunsin suunnatonta häpeää myöntää kavereille mutsini alkoholismia, ennenkuin iän myötä tajusin ja hyväksyin äitini sellaisena kun hän on.(Äitini esim: meni pesutupaan laulaen mä oon mikä oon ja muuksi en muutu) Suhteeni äitiin on ihan ok, mutta äitini katkeruus:- Äitini suusta kuultuna: te vaan ajattelette aina isäänne ja pidätte isänne puolia. Mitä muuta me voisimmekaan tehdä? Isämme ei ikinään hylännyt meitä alkoholin takia. Vaikka kuinka koitan ymmärtää, että alkoholi on sairaus, mutta 2:den lapsen äitinä voin sanoa, että mikään mahti maailmassa ei ylitä lapsiani ei eden kuningas alkoholi.
Kokemusta on paljon...koita jaksaa..ei oo helppoo elää,ku on jompi kumpi vanhemmist tai kummatki alkoholistei...
No on. Ja mun äiti on yrittäny itsaria, mutta mä pelastin sen. Haluutko mailata tms?
No mailaa [email protected]
oon kohta 12v.