vanhustenhuollon säästöt...

"Siihen on olemassa keino. Katala sellainen. "

Vastaus on jo aloituksen sisällä. Ainoa mahdollinen säästökeinoehdotus kunnille.

Kun säästää ei voi mistään vboi saada niin kunnilta voi siirtää pois kustannuksia. Siinä on 2 vaihtoehtoa, toinen nopeampi kuin toinen.
Lähtökohdaksi otetaan se, että kunnallisissa ja ei-kunnallisissa hoitokodeissa on samantasoiset laitoshoidon vanhukset. He eivät pärjää kotonaan enää kotiavun turvinkaan. Ei-kunnallisissa hoitokodeissa he maksavat kaiken itse. Kunnallisissa on toistaiseksi peritty lakisääteinen laitoshoidon omavastuumaksu, 85 % nettotuloista.

Nopea säästöratkaisu.
Kunnallisissa hoitodeissa yhtä huonossa kunnossa olevat vanhukset velvoitetaan maksamaan kaiken hoitonsa kokonaan.
Siihen voidaan tehdä lakimuutos ja joita hallitus on epämääräisesti esitellyt joihinkin leikkauksiin.
Lakimuutosta ei välttämättä tarvitse. Vedotaan siihen että koska ei-kunnallisissa hoidokit maksavat kaiken niin yhtäläistetään hoitomaksut.
Sote kuntayhtymän edeltäjä Kainuun maakuntayhtymän sotelautakunnalla on päätätetty valmiiksi: Kaikki hoitokodit (myös kunnalliset) ovat avohoidon yksikköjä ja kotihoitoon rinnastettavia palveluasumisyksiköitä ja jossa vanhus maksaa kaikki kulunsa itse. Päätöstä ei vain ole kunnallisissa hoitokodeissa (vanhainkoti) laitettu toimeen. Oletan että samoin on toimittu kaikessa hiljaisuudessa läpi maan.
Hallitus antaa sos. ja terv, ministeriön kautta ohjeen: Laittakaa kunnallisten vanhainkotien potilaat samalle maksuviivalle kuin yksityisten laitosten vanhukset ja säästöä ropisee 300 milj. euroa. Vanhukset maksavat.

Hitaampi vaihtoehto.
Edellinen laitetaan voimaa jostain päivämäärästä alkavaksi ja maksut siirrtetään heti potilaille.
Hitaampi keino on säätää jokin päivämää, jonka jälkeen kunnalliseen hoitokotiin sijoitettu joutuu maksamaan kaiken ja ennen päivämäärää sijoitetut saavat olla lakisääteisellä omavastuumaksulla.
Kainuun maakuntakuntayhtymä käytti jälkimmäistä keinoa. 1..1.2005 alkaen Samaa keinoa Suomussalmen kunta käytti ennen kuntayhtymää 1998 jälkeen.

Hallituksen säästöehdotus ei voi perustua muuhun kuin maksurasituksen siirtämisessä kaikkineen vanhuksille itselleen.
Kaikki vanhukset maksaisivat toiseen kertaan oman hoitonsa kun nyt vain reile enemmistö tekee niin.

Miksi näin? Nimelläni pari vuotta sitten kerroin lain koukistamisesta mutkalle. Nyt se on helppo murtaa roskakoriin muuttamatta laista pilkkuakaan.
Voinen kertoa historian lyhyesti vieläkin!!!!!!!

Huom. Vasta säädetty Vanhuspalvelulaki ei kumonnut laitoshoidon käsitettä. Se selvensi sitä erottamalla sen eläkeläistaloissa omillaan pärjäävistä (tai vain vähän apua tarvitsevista).

Suomalaiset ovat liian lässyä kansaa käymään kunnon kapinaan kelvottomia vallapitäjiä vastaan. Ranskassa kun ihmiset hurjistuvat, pääministerille tulee lähtö.

EU-pelleilyn loppu on lähempänä kuin luullaankaan...

Pahin mahdollinen skenaario on toteutumassa. Ei mitään väliportaita. Suoraan asiaan. Ei mitään lakimuutoksia vaan puhdasta hokkuspokkusta.
Hallitus aikoo lakkauttaa n. 10.000 vanhusten laitoshoitopaikkaa. Päivän mittaan päälliköt ja sun muut televisiota myöten hehkuttivat "oivaa" ratkaisua.

Lähtökohta.
Yhtään laitoshoidon potilasta ja paikkaa ei voi lakkauttaa. Sekä yksityiset että kunnalliset vanhainkodit ovat täynnä. Ns. yksityisen sektorin palveluasumiskodit ovat samanlaisten vanhusten täyttämiä laitoshoidon yksikköjä kuin Kurimon kaltaiset kunnalliset vanhainkodit.
Hallitus aikoo jättää maksamatta 300 milj. euroa tasausjärjestelmän varoja ja velvoittaa kuntia siirtämään kunnallisten hoitokotien laitoshoidon vanhukset palveluasumisen asiakkaiksi. Vanhusten terveydentilassa ei tapahdu muutosta mutta "palveluasiakkaana" heidät velvoitetaan maksamaan kaikki kulunsa itse.

Hallituksen linja on röyhkeä sosiaali- ja terveydenhuollon lain (1982) romuttaminen lakkauttamatta itse lakia ja sen nojalla säädettyä asiakasmaksulakia. Jos ne lakkautettaisiin ja tilalle säädettäisiin "palveluasumislaki" mentäisiin lain mukaan.

Asiassa on toinenkin puoli.
1982 säädetty em. laki on vanhojen viimeisten vuosien hoidon yhteiskunnallinen vakuutus. Siitä lähtien jokainen maksoi omaa hoitoaan valtion ja kunnan veronkannon yhteydessä omavastuun ylittävältä osalta ja maksaa edelleen. Systeemi oli paras mahdollinen. Suomi on tänään monta vertaa rikkaampi ja pystyisi hoitamaan vanhuksensa vielä helpommin kuin 30 vuotta sitten.
Siispä "palveluasumisen" nimikkeellä on maksatettu jo kymmenillä tuhansilla kansalaisilla kahteen kertaan oma hoitonsa. Hallituksen esitys tarkoittaa että aivan lähitulevaisuudessa kunnallinen laitoshoito muutetaan kokonaan "palveluasumiseksi" seurauksella että laki on kumottu kumoamatta lakia.
Temppu johon joka poika ei pysty.

Miten pelkkä ehdotuskin on mahdollista? Asiaan liittyy muutakin ja aika pahaa.

"Miten pelkkä ehdotuskin on mahdollista? Asiaan liittyy muutakin ja aika pahaa"

Eduskunnassa varmaan politikoidaan nippeliasioiden parissa. Asian liepeillä spekuloidaan ja vannotaan ettei vanhuksia jätetä kadulle jms. Oleellinen jää huomioimatta. Miksi?
Eduskunnassa ei ole oppositiota, joka ottaisi jutun esille lain kumoamisen kannalta.
Siitä joko vaietaan tai hyssytellään. Kainuussa kaikki eduskuntapuolueet ovat myötäkarvaan siirtäneet enemmistön laitoshoidon potilaista "palveluasiakkaiksi".
Luulen että samoin on käynyt maan mitassa.
Hallitus on suojassa. Oppositiopuolueet eivät voi taittaa peistä.

Tässä on mielestäni syy, miksi hallitus uskaltaa vaatia laitoshoidon "vähentämistä" ja sittemmin sen poistamista kokonaan koskematta sotulakeihin.
Hallitus "säästää" eläkeläisten kukkaron kautta lisäämällä sinne heidän hoitomaksunsa toiseen kertaan.

Asian sisältö on totta. Kunnalla on velvoite hoitaa vanhukset viimeisinä vuosina.
Se saa hoidattaa omassa tai yksityisessä laitoksessa. Omavastuu kustannuksista on 85 % nettotuloista.
Molemmissa laitoksissa on yhtä huonokuntoiset loppuun saakka.

Ei näytä kovin valoisalta tulla vanhaksi ja raihnaiseksi. Meneeköhän kuntien hommat entisaikojen malliin, jossa huutokaupattiin ruotiukkoja ja -muoreja sekä muita vähäosaisia syysmarkkinoilla niille, jotka halvimman tarjouksen tekivät.

onhan nuita tyhjiä tiloja kylä täynnä tehkää niistä uusi kurimo

Kotihoitoa ei voi paljon edistää. Siellä piilee vaaralisia näköaloja.
Yksin asuva kunnon heiketessä on altis kaikenlaisille onnettomuuksille. Ambulanssiralli pitkin maata merkitsee sitä, että vanhus viedään aamulla terveyskeskukseen ja illalla kärrätään takaisin kotiin.
Säästöjen lisääntyessä paineita sysätään kotihoidon henkilöstölle. Heidän tulisi hyvissä ajoin kun näkevät vanhuksen kunnon huononevan, ilmoittaa virkaportaassa eteenpäin. Luotettavavsti ja kirjata ilmoituksensa muistiin. Mikäli epämääräiset ennenaikaiset kuolemantapaukset lisääntyvät, syy helposti lykätään hoitohenkilöille. Hoitajien ei tule ottaa vastuulleen hoidon heikkouksia kun ne johtuvat resurssien heikontamisesta.

Näin on asia. Poliitikot ovat paniikissa tehneet sellaisia päätöksiä, mitä kansa ei hyväksy.

Suomussalmen tapahan on hoidattaa vanhukset juopoilla aikamiespojilla. Sitten syksyllä mummot ja papat laitetaan hillasuolle tai puolukkaan ämpärin kanssa.
Luovaa ajattelua kunnan sosiaali ja terveystoimen taholta!

Eduskunnassa on parhaillaan menossa hallituksen rakenneuudistuskeskustelu televisioituna. Aloituksessa esitetty analyysi pitää. Laitoshoidon nimikettä supistetaan ja sen seurauksena tulevat laitoshoidon (kunnalliset hoitokodit) potilaat rahoittavat hoitoaan 300 milj. enemmän kuin tällä hetkellä.
Kaappaus on valtiokaappaukseen verrattava.

Ne ketkä hallituspuoluiden ryhmäpuheenvuoroissa puhuivat asiasta, vahvistivat hallituksen ajatuksen.
Jouni Backman (sdp) kertoi palveluasumisen nimikkeen käyttönoton tuovan kunnille 300 milj. e säästön ja se summa jää valtiolta kuntien valtionavusta pois. Kunnat muuttavat laitoshoidon potilaita palveluasiakkaiksi.
Risto Kalliorinne (vas.) vannoi ettei yksikään vanhus jää hoidotta. Siihen varmaan hallitus ei uskalla. Säästötavoite toteutuu maksuosuuden siirtyessä vanhuksille itselleen toiseen kertaan.
Kristillisten edustaja näki hyvänä laitoshoidon vähentämisen. Hän luultavasti ei edes ymmärtänyt mistä puhui.

Oppositiosta Timo Soini ei käsitellyt aihetta. Hänen puolueensa hyväksyy tämän leikkauksen mutisematta.
Juha Sipilä (kesk.) hehkutti hallituksen esitystä loistavana säästönä, jossa laitoshoidon nimike korvataan palveluasumisena (tiedämme että viimeisten vuosien potilas on lähes vuodepotilas nimíkkeestä riippumatta/vk).

Yleiskeskustelussa kansanedustajat joko tietoisesti hämäsivät tai eivät ymmärtäneet asiaa alkuunkaan.
Hallitus ei ole ajamassa vanhuksena kadulle, se on väärä väitös.
Palveluasuminen laitoshoidon sijaan ei ole kodinomaista asumista. Betania/yksityiset hoitokodit ovat yhtä laitosmaisia kuin kunnan hoitokodit. Yksityisissä vanhusten "purkittaminen" pieneen huoneeseen on pahempi kuin kunnan 3 - 6 hengen huoneet. Ryhmähuone on potilaalle seurallisempi ja hoitajille helpompi.

Tilanne on kehno. Hallituksen esityksen takana oppositio seisoo yksimielisenä.
Eläkeläisiltä otetaan 300 milj nätisti sanoen vaivihkaa rahakukkarosta.

Rakenneuudistus ei ole vielä lakeina. Eläkeläisten säästöjen kaappaus tulenee kevään mittaan esille. Yksistään kuntien hoitokotien rakentamatta jättäminen ja yksityisen sektorin tilalle tuleminen toteuttaa rahakaappausta.

Eilisiltaisessa eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tentissä TV:ssä oli surkuhupainen näytelmä vanhusten viimeisten kuukausien hoidosta ja käsiterykelmästä laitoshoito-palveluasuminen-terveyskeskuksen vuodeosasto.

Puoluejohtajat puhuivat sinänsä yhtä nätisti kuin kansalaisetkin vanhojen huolehtimisesta ja vuolaat adjektiivit virtasivat katsojan suuntaan. Lämpimän käden lisäksi tietoisuus vanhusten viimeisten aikojen hoidosta näytti olevan rahvaan tietämyksen alapuolella.
Koetan keskittyä olennaiseen.

Keskustelu johti täydellisesti katsojan harhaan kotihoidon, hyväkuntoisten eläkeläistalojen asukkaiden ja laitoshoidon suhteissa.
Jutta Urpilainen väitti että terveyskeskuksen vuodeosasto on laitoshoitoa ja siitä pyritään eroon ja samalla laitoshoito olisi kumoutunut ja kustannukset alentuvat. Kukaan ei kiistänyt väitettä. Väite on mieletön.
Urpilaisen ja puoluejohtajien mukaan Suomussalmella ei olisi laitoshoitoa kun vuodeosasto on aikoja sitten lakkautettu. Kuitenkin toistaiseksi sekä Kurimon ja Välskärinkujan kunnalliset hoitokodit ovat laitoshoidon yksikköjä, potilaat ovat samankuntoisia kuin entisen vuodeosaston ja potilasmaksu on 85 % nettotuloista.
Toiseksi; Betanian, Palvelutalon ja Materon ei-kunnallisten hoitokotien potilaat ovat yhtä huonokuntoisia kuin Kurimossa/Välskärinkujalla tai entisessä vuodeosastossa mutta luokitellaan kaiken itsemaksaviksi palveluasiakkaiksi.
Sama on tilanne kaikissa Kainuun ei-kunnallisissa mutta Aluehallintoviraston hyväksymissä tehostetun hoidon hoitokodeissa ja ilmeisesti koko maassa.

Juha Sipilä esitti näkemyksen jossa vanhus ollessaan yksin asumaan kykenemätön kotiavun turvinkaan menee ensin palveluasumisyksikköön ja sitten laitoshoitoon. Sipilä puhui tuntemamme Kainuun järjestelmän vastaisesti, jonka luojana hänen puolueensa on ollut.
Yksityiseen hoitokotiin sijoitettua ei siirretä minnekään. Vanhus elää siellä aikansa ja kuolee sinne ja on sotekuntayhtymän sääntöjen mukaan kaiken itsemaksava palveluasiakas. Sotevirkamiesten mukaan kerran sijoitettu itsemaksava palveluasiakas on sitä kuolemaansa saakka.

Todellisuus, jota puoluejohtajat eivät ymmärrä tai eivät halua tunnustaa säästövimmassaan on seuraava.
Laitoshoitoa on se, kun vanhus ei pärjää yksin enää kotiavun turvinkaan. Kunnan velvollisuus on järjestää hoito viimeisinä elinaikoina. Kunta saa hoitaa vanhuksen omassa hoitokodissa tai ei-kunnallisessa hoitokodissa. Molemmissa laitoksissa potilasomavastuu tulee olla 85 % nettotuloista.
Kaikki kansalaiset maksavat hoitoaan omavastuun ylittävältä osalta valtion ja kunnan veronkannon yhteydessä. Se on yhteiskunnallinen vakuutus.

ps. Omaishoito on oma erillinen hoitomuoto ja siitä on tietty hoitoraha. Yleensä parempikuntoinen puoliso hoitaa toista. Jos puoliso ei jaksa enää hoitaa eikä kunnan kotihoito pysty turvaamaan vanhuksen terveyttä, hänestä tulee laitoshoidon potilas. Laitoshoidon käsitteestä erillinen juttu on taas hoidon sisältö ja puitteet.

Kainuun sotealueella on n. 60 vanhuksen hoitopaikan vaje. Osa saa paikan vasta 3 kuukauden odotuksen jälkeen.
Sanni Väisänen ehdotti hankittavaksi lisää osto (yksityisiin hoitokoteihin) tai omia vanhusten palveluasumisen hoitopaikkoja 28.11.2011 entisen kuntayhtymän sotelautakunnassa.
Asia siirrettiin 18.12.2012 uudelle sote kuntayhtymälle.
Kainuun sote kuntayhtymä merkitsi asian tiedoksi 11.2.2013.

Asioilla ei näy olevan kiire.
Huomiota kiinnitti nimenomaan palveluasumispaikkojen lisääminen eikä suinkaan laitoshoitopaikkojen.
Asuipa vanhus kunnan tai yksityisessä hoitokodissa, hän on laitoksessa. Molemmissa hän saa palveluja jos sana "hoito" halutaan häivyttää. Samanlaista hoitoa tai palvelua; syötetään, annetaan lääkkeet, vaihdetaan vaipat, pestään ym.
Työ on hoivatyötä molemmissa. Ansiokasta ja korkeaa ammattitaitoa vaativaa.

Onko sitten niin että palveluasuminen ja hoivatyö ovat sama asia tai palveluasumistalo ja laitoshoidon yksikkö yhteneviä?

"Onko sitten niin että palveluasuminen ja hoivatyö ovat sama asia tai palveluasumistalo ja laitoshoidon yksikkö yhteneviä? "

Ovat. Saahan vanhuspotilasta nimittää vaikkapa "kukkaistalon nautintokuluttajaksi".
Asian sisältö laitoshoidosta ei muutu. Eikä saisi muuttua myöskään potilasomavastuumaksu, koska molempiin tulee raihnaita ja he lähtevät sieltä arkussa.

Asumme 1800-luvun Siperiassa. Nykykäytäntö on tänään sitä.

Jospa vanhukset saavat jouluna iloa ja lämpöä.

Ohessa Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kapunkien säännöt vanhustenhoidossa ja joka viimeisinä elinkuukausina on hoitokodissa laitoshoitoa omavastuumaksuineen riippumatta hoitokodin omistuspohjasta. Kunta maksaa veroilla kerätyistä varoista yksityisille hoitokodeille erotuksen omavastuun ja todellisen kustannuksen välillä.
Kainuun kuntayhtymän ja sotekuntayhtymän säännöt ovat lainvastaiset.

Laitoshoitoa annetaan
• kaupunkien vanhainkodeissa
• kaupunkien hoivakodeissa
• yksityisissä hoitokodeissa.

Vanhainkodeissa ja hoivakodeissa on paikalla henkilökuntaa ympäri vuorokauden.
Kotona asuva ikäihminen pääsee lyhytaikaiseen laitoshoitoon esimerkiksi silloin, kun hänen omaishoitajansa on lomalla.

Laitoshoidossa asukas saa
• apua päivittäisissä toiminnoissa
• hoitoa ja kuntoutusta
• tukea toimintakyvyn ylläpitämiseen.

Laitoshoidon tavoitteena on turvata asukkaalle hyvä olo ja toimintakyky.

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta asukkaalta peritään maksu, joka määräytyy maksukyvyn mukaan. Maksu sisältää asukkaan tarvitseman ylläpidon, hoidon ja palvelut, esimerkiksi lääkkeet.
http://www.helsinginseutu.fi/hki/HS/Selkosivut/Selkosivut/Apua arjessa/Asuminen/Vanhusten laitoshoito

Hämeenlinnan vanhustenhoidosta ja potilasmaksuista.


"HOITOMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN
Pitkäaikaisesta laitoshoidosta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu, jonka perusteena ovat hoidossa olevan henkilön käytettävissä olevat nettotulot. Maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidettavan tuloista (lakimuutos 1.1.10 alkaen)."

Laitoshoito esitetään selkeästi ja siihen liittyvä potilasmaksu
...............

"KÖSSI-SÄÄTIÖN HOITOKOTI
Parolantie 22
13130 Hämeenlinna

Lisätietoja Kössi-Säätiön hoitokodin toiminnasta.
Tehostetun palveluasumisen yksiköt
- ympärivuorokautinen hoiva
Asiakasvalinnat palvelutaloihin tekee Hämeenlinnan kaupungin SAS-ryhmä.
Hämeenlinnan kaupunki on kilpailuttanut yksityiset palveluntuottajat vuonna 2012. Kaupunki ei osta ostopalvelutuottajilta kaikkia yksikön hoitopaikkoja, vaan hoitopaikkoja hankitaan tarpeen mukaan yksitellen. Hämeenlinnan kaupunki tekee päätökset paikkojen käyttämisestä. Hämeenlinnan kaupunki maksaa hoivapalvelutuottajalle kilpailutuksen perusteella sovitun hinnan. Asiakkaalta perittävät asiakasmaksut määritellään asiakaskohtaisesti."
http://www.hameenlinna.fi/Ikaihmisten_palvelut/Asuminen/Vanhainkodit/Hoitomaksun-maaraytyminen/

Ulkoistettu (yksityinen) hoitokoti, tehostettu palveluasuminen = laitoshoidon yksikkö. Vanhus maksaa omavastuuna 85 % nettotuloista. Kunta sijoittaa, perii omavastuun ja maksaa Kössi-säätiölle sovitun hinnan.
Hämeenlinna pitää vanhuksia yhdenvertaisina omissa ja ulkoistetuissa hoitokodeissa.

Hämeenlinna ei tunne "tavallista palveluasumista". Sen sijaan siellä on hyväkuntoisten eläkeläisten heitä varten rakennettuja asuintaloja ja joissa kotiapu toimii samoin kuin muun väesön sisällä asuvia vanhuksia kohtaan.
Kotiavun kustannukset ovat tulosidonnaisia eivätkä saa ylittää nettotuloa miinus omarahavara.

Aloituksen väitteet viestiketjussa eivät näytä olevan tuulesta temmattuja. Kuntayhtymä ja sotekuntayhtymä toimivat ilmeisen omavaltaisesti.
Miten se voi olla mahdollista?

Keskustalaiset ent. ministerit Vehviläinen, Tölli ja Kiviniemi ovat arvostelleet viimeisen vuoden aikana mm. eduskunnan kyselytunnilla Helsingin keskiarvoa korkeampia vanhushoitokustannuksia.
Tuskin siellä byrokratia sen kummempi on kuin täälläkään. Ero voi hyvinkin johtua siitä että Helsingissä noudatetaan laitoshoidon määräyksiä lain mukaisesti omissa ja ulkoistetuissa hoitokodeissa (kaupungin hyväksymät).
Mainitut ministerit ovat voineet verrata omalla valta-alueellaan Pohjois-Suomessa noudatettua käytäntöä, jossa mm. Kainuussa ulkoistetun hoidon vanhuseläkeläiset on laitettu maksamaan kahteen kertaan hoitokulunsa.

Aloittajan aikaisemmissa viestiketjuissa aiheesta on todellisen tiedon makua. Olisiko syytä tutkia asiat perin pohjin!