EPS-harkkotalo

Onko Lammi jotain mämmiä vai? Pyysin
asiallisia kommentteja.
Kiinnitys eps-harkon läpi pitkillä ruuveilla
ennen valua koolauksille tai vanerille. Levytys
ilman ruuveja saneerauslaastilla. Tarkoitin
oikeita miinuksia...
Jas halutaan verrata betoni tai kevytsoraharkkoja
eps- harkkoon, niin termistö kuntoon, vai käytetäänkö
teillä sängyssä superlonia?
Onkohan sähkörasioiden oikeaan korkoon saaminen
hankalaa? Jos putket on valutilassa ja putki rasiassa
kiinni, niin tarvitaanko jotakin jigiä, että rasia pysyy
betonin kuivumisen ajan paikoillaan?

Pakko oikaista kun näitä tietämättömiä häröilee täällä. Valutuet oltava mutta metallitelineet toimivat passiivikivitalot lainaa näitä) myös valutukina kun niillä reivataan seinä täysin suoraksi ennen valua. Kummasti vain talo valmistuu nopeammin kun lähelle rakennettava pienempi lammitalo vaikka meillä on vähemmän työmiehiä töissä. Mietipä tätä...

Sama myyjä täälläkin. Ei siis kauppa käy

Totta puhut. On täysin järjetöntä nostella 30 kg painavia lammiharkkoja kun paremman rakenteen saa 4 kg painavilla eps- harkoilla huomattavasti nopeammin. Betoni ja teräs kantavat, eps on vain eriste ja kun eps on molemmin puolin betonia niin saadaan paras u- arvo. Eps-harkkojen helppo tuöstettävyys on myös merkittävä etu !

EPS:n totuus... lammilta löytyy vastaavia painajaisia 50 kertainen määrä. Puutaloista varmaan 500 kertaisesti. Jos rakentaja sössii, niin miten se voi olla materiaalin vika.

höpö kirjoitti:

EPS:n totuus... lammilta löytyy vastaavia painajaisia 50 kertainen määrä. Puutaloista varmaan 500 kertaisesti. Jos rakentaja sössii, niin miten se voi olla materiaalin vika.

Lue lisää

Olisi ollut mielenkiintoista jos joku puolueeton olisi tutkinut vähän mitä kaikkea tuossa villapainajaisessa oikein kävi.

VIlla painajaisen totuus on siinä, että tekijät olivat täysin kuutamolla. EPS-harkoissa on kaksi asiaa mitkä pitää erityisesti muistaa. Toinen on harkkotoimittajan valinta ja toinen on asennustyön laatu. Toiset harkot eivät pysy millään paikoillaan valun aikana. Valmistajat "suosittelevat" että pitää liimata toisiinsa. Näitä harkkoja en suosittele. Kannattaa käyttää niitä, jotka pysyvät tiukasti paikoillaan nappuloilla. Toinen tärkeä ominaisuus on muovivälikkeet. EPS-välikkeet on pelkkää ilmaa ja ne kelluvat valun aikana pois paikoiltaan. Yksi mikä on myös erittäin tarkeää on betonin oikea koostumus. Liian juokseva kura on huono, samaten liian jämäkkä. Kaikki betoniasemat eivät osaa tehdä hyvää kuraa tähän käyttöön.

Kun vastaava osaa hommansa ja valmistaja tukee, niin ongelmia ei ole eikä tule

eps-taloja tehnyt kirjoitti:

VIlla painajaisen totuus on siinä, että tekijät olivat täysin kuutamolla. EPS-harkoissa on kaksi asiaa mitkä pitää erityisesti muistaa. Toinen on harkkotoimittajan valinta ja toinen on asennustyön laatu. Toiset harkot eivät pysy millään paikoillaan valun aikana. Valmistajat "suosittelevat" että pitää liimata toisiinsa. Näitä harkkoja en suosittele. Kannattaa käyttää niitä, jotka pysyvät tiukasti paikoillaan nappuloilla. Toinen tärkeä ominaisuus on muovivälikkeet. EPS-välikkeet on pelkkää ilmaa ja ne kelluvat valun aikana pois paikoiltaan. Yksi mikä on myös erittäin tarkeää on betonin oikea koostumus. Liian juokseva kura on huono, samaten liian jämäkkä. Kaikki betoniasemat eivät osaa tehdä hyvää kuraa tähän käyttöön.

Kun vastaava osaa hommansa ja valmistaja tukee, niin ongelmia ei ole eikä tule

Lue lisää

Kuulostaapa haastavalta. En taida ruveta

Ei juma... Joutuuko noi eps-harkkotalot tosiaan levyttämään sisäpuolelta EK kipsilevyllä... What. Miksi ei sitten samantien tee puurunkoista taloa. Eihän tuossa ole betonivahvuutta kuin jotain 15 senttiä. Hä... Mitä järkee?. Jos haluaa kivirunkoisen talon, niin eiköhän edes puolet runkomateriaalista tulisi olla kivimateriaalia. Näissä se on muovia. Ja sitten yks juttu... Tasainen sisälämpötila on kivitaloasumisen suurin etu. Se vaatii seinärakenteelta varauskykyä, eli massaa. Sitä ei tuolla typerällä argumentoinnilla kannata yrittää kääntää muuksi varsinkin jos edes nimellisesi myy kivitaloja.

> kesällä kämppä jäähtyy yöllä näppärästi kun ikkunat jättää
> auki. ei turhaan "varaa lämpöä" "massaan". Tuota... Varaava massa tasoittaa niitä lämpötilaeroja. Ei tarvitse pitää ikkunaa auki, kun on koko ajan samassa lämpötilassa.

Varaavan massan puutos on yksi EPS:n heikoimmista puolista. Lisäksi kylmäsillat kiinnikkeiden kohdilla, mutta ehkä se ei ole iso ongelma.

The_Rat kirjoitti:

> kesällä kämppä jäähtyy yöllä näppärästi kun ikkunat jättää
> auki. ei turhaan "varaa lämpöä" "massaan". Tuota... Varaava massa tasoittaa niitä lämpötilaeroja. Ei tarvitse pitää ikkunaa auki, kun on koko ajan samassa lämpötilassa.

Varaavan massan puutos on yksi EPS:n heikoimmista puolista. Lisäksi kylmäsillat kiinnikkeiden kohdilla, mutta ehkä se ei ole iso ongelma.

Lue lisää

kiinnikkeet eivät muodosta kylmäsiltoja, kun käytetään oikeita kiinnikkeitä, aivan kuten passiivi.fi sivustolla mainittiin.

varaavasta massasta on usein myös haittaa, toki varaavaa massaa saa eps-taloonkin valamalle 15cm lattiakakun. Joten oikealla toteutuksella eps-talossa saa varaavan massa hyvät/huonot puolet halutessaan. Harva vain tuntuu haluavan!

The_Rat kirjoitti:

> kesällä kämppä jäähtyy yöllä näppärästi kun ikkunat jättää
> auki. ei turhaan "varaa lämpöä" "massaan". Tuota... Varaava massa tasoittaa niitä lämpötilaeroja. Ei tarvitse pitää ikkunaa auki, kun on koko ajan samassa lämpötilassa.

Varaavan massan puutos on yksi EPS:n heikoimmista puolista. Lisäksi kylmäsillat kiinnikkeiden kohdilla, mutta ehkä se ei ole iso ongelma.

Lue lisää

Havaintoni tuuletuksesta koski oikeastaan lähinnä yläkertaa, johon kesällä aurinko toistaiseksi pääsee isoista ikkunoista paistamaan suoraan sisään. Olohuone lämpenee 30 asteeseen, mutta tuulettuu yön aikana takaisin 20:een. Yläkerran lattiasta ylöspäin varaavaa massaa on vähän. Tilanne on toki hieman eri, jos tarkastellaan taloa kokonaisuutena. Alakerrassa on tasainen 20 astetta kesällä, kun aurinko ei paista sisään niin pahasti.

Tein kevyen laskelman asiasta. Eli vertailu siitä, että tämän saman talon olisi tehnyt Lammi LL400 harkosta. Ainoa ero tulisi varaavuudessa ulkoseinästä. Tässä huomioitu massat eristeen sisäpuolelta eli LL400:sta puolet painosta.
* alapohja,betonilaatta 14cm * 115m2 = 39t
* välipohja, P20 ontelot *110m2 = 29t
* välipohja, betonilaatta 8cm * 110m2 = 21t
* betoniportaat = 3t
* kantavat seinät, 200mm valuharkko * 30m2 = 16t
* väliseinät, 88-harkko * 75m2 = 7t
Yhteensä 115 tonnia muovitalossa siis. Jos olisi tehty LL400:sta, eristeen sisäpuolella olisi lisäksi ulkoseinän sisäpuolen osuus 210m2*225kg/m2 harkkoa/betonia = 47t.
Eli EPS-talossa 115 tonnia massaa, LL400:ssa 162 tonnia. Ei niin suurensuuri ero kuitenkaan loppujenlopuksi. Puutalona vastaava massa olisi pääosin alapohja.
Talon rungon kokonaispaino ilman anturaa EPS:inä on 190 tonnia, LL400:sta olisi 247 tonnia.
Ei toki voi yleistää, mutta tämän talon osalta näin, jos en pahasti laskenut väärin.

epsimies kirjoitti:

Havaintoni tuuletuksesta koski oikeastaan lähinnä yläkertaa, johon kesällä aurinko toistaiseksi pääsee isoista ikkunoista paistamaan suoraan sisään. Olohuone lämpenee 30 asteeseen, mutta tuulettuu yön aikana takaisin 20:een. Yläkerran lattiasta ylöspäin varaavaa massaa on vähän. Tilanne on toki hieman eri, jos tarkastellaan taloa kokonaisuutena. Alakerrassa on tasainen 20 astetta kesällä, kun aurinko ei paista sisään niin pahasti.

Tein kevyen laskelman asiasta. Eli vertailu siitä, että tämän saman talon olisi tehnyt Lammi LL400 harkosta. Ainoa ero tulisi varaavuudessa ulkoseinästä. Tässä huomioitu massat eristeen sisäpuolelta eli LL400:sta puolet painosta.
* alapohja,betonilaatta 14cm * 115m2 = 39t
* välipohja, P20 ontelot *110m2 = 29t
* välipohja, betonilaatta 8cm * 110m2 = 21t
* betoniportaat = 3t
* kantavat seinät, 200mm valuharkko * 30m2 = 16t
* väliseinät, 88-harkko * 75m2 = 7t
Yhteensä 115 tonnia muovitalossa siis. Jos olisi tehty LL400:sta, eristeen sisäpuolella olisi lisäksi ulkoseinän sisäpuolen osuus 210m2*225kg/m2 harkkoa/betonia = 47t.
Eli EPS-talossa 115 tonnia massaa, LL400:ssa 162 tonnia. Ei niin suurensuuri ero kuitenkaan loppujenlopuksi. Puutalona vastaava massa olisi pääosin alapohja.
Talon rungon kokonaispaino ilman anturaa EPS:inä on 190 tonnia, LL400:sta olisi 247 tonnia.
Ei toki voi yleistää, mutta tämän talon osalta näin, jos en pahasti laskenut väärin.

Lue lisää

Ainiin, sori unohdin että suomikakseneljään on turha kirjoittaa mitään edes puoliksi järkevää. tämä on avohoidon pelikenttä.

epsimies kirjoitti:

Havaintoni tuuletuksesta koski oikeastaan lähinnä yläkertaa, johon kesällä aurinko toistaiseksi pääsee isoista ikkunoista paistamaan suoraan sisään. Olohuone lämpenee 30 asteeseen, mutta tuulettuu yön aikana takaisin 20:een. Yläkerran lattiasta ylöspäin varaavaa massaa on vähän. Tilanne on toki hieman eri, jos tarkastellaan taloa kokonaisuutena. Alakerrassa on tasainen 20 astetta kesällä, kun aurinko ei paista sisään niin pahasti.

Tein kevyen laskelman asiasta. Eli vertailu siitä, että tämän saman talon olisi tehnyt Lammi LL400 harkosta. Ainoa ero tulisi varaavuudessa ulkoseinästä. Tässä huomioitu massat eristeen sisäpuolelta eli LL400:sta puolet painosta.
* alapohja,betonilaatta 14cm * 115m2 = 39t
* välipohja, P20 ontelot *110m2 = 29t
* välipohja, betonilaatta 8cm * 110m2 = 21t
* betoniportaat = 3t
* kantavat seinät, 200mm valuharkko * 30m2 = 16t
* väliseinät, 88-harkko * 75m2 = 7t
Yhteensä 115 tonnia muovitalossa siis. Jos olisi tehty LL400:sta, eristeen sisäpuolella olisi lisäksi ulkoseinän sisäpuolen osuus 210m2*225kg/m2 harkkoa/betonia = 47t.
Eli EPS-talossa 115 tonnia massaa, LL400:ssa 162 tonnia. Ei niin suurensuuri ero kuitenkaan loppujenlopuksi. Puutalona vastaava massa olisi pääosin alapohja.
Talon rungon kokonaispaino ilman anturaa EPS:inä on 190 tonnia, LL400:sta olisi 247 tonnia.
Ei toki voi yleistää, mutta tämän talon osalta näin, jos en pahasti laskenut väärin.

Lue lisää

Massan määrä ei ole ratkaiseva, vaan miten se tulee rakenteeseen (kantamalla / letkulla pumppaamalla).

epsimies kirjoitti:

Havaintoni tuuletuksesta koski oikeastaan lähinnä yläkertaa, johon kesällä aurinko toistaiseksi pääsee isoista ikkunoista paistamaan suoraan sisään. Olohuone lämpenee 30 asteeseen, mutta tuulettuu yön aikana takaisin 20:een. Yläkerran lattiasta ylöspäin varaavaa massaa on vähän. Tilanne on toki hieman eri, jos tarkastellaan taloa kokonaisuutena. Alakerrassa on tasainen 20 astetta kesällä, kun aurinko ei paista sisään niin pahasti.

Tein kevyen laskelman asiasta. Eli vertailu siitä, että tämän saman talon olisi tehnyt Lammi LL400 harkosta. Ainoa ero tulisi varaavuudessa ulkoseinästä. Tässä huomioitu massat eristeen sisäpuolelta eli LL400:sta puolet painosta.
* alapohja,betonilaatta 14cm * 115m2 = 39t
* välipohja, P20 ontelot *110m2 = 29t
* välipohja, betonilaatta 8cm * 110m2 = 21t
* betoniportaat = 3t
* kantavat seinät, 200mm valuharkko * 30m2 = 16t
* väliseinät, 88-harkko * 75m2 = 7t
Yhteensä 115 tonnia muovitalossa siis. Jos olisi tehty LL400:sta, eristeen sisäpuolella olisi lisäksi ulkoseinän sisäpuolen osuus 210m2*225kg/m2 harkkoa/betonia = 47t.
Eli EPS-talossa 115 tonnia massaa, LL400:ssa 162 tonnia. Ei niin suurensuuri ero kuitenkaan loppujenlopuksi. Puutalona vastaava massa olisi pääosin alapohja.
Talon rungon kokonaispaino ilman anturaa EPS:inä on 190 tonnia, LL400:sta olisi 247 tonnia.
Ei toki voi yleistää, mutta tämän talon osalta näin, jos en pahasti laskenut väärin.

Lue lisää

Itselläni on lattialämmitys. Siinä mielessä lattian lämpötilaeroja tasaava vaikutus ei (ainakaan talviaikaan) toteudu. Eli pitkän kovan pakkasputken perään kun lämpenee nopeasti, niin teoriassa kämppä voisi alkaa ylikuumenemaan, mitä vastustaa sitten kaikki muu varaava massa.

Mutta kyllähän betoni on hyvää kaikkialla. Noin varaavuuden kannalta. Hyvä että sinulla on noin.

The_Rat kirjoitti:

Itselläni on lattialämmitys. Siinä mielessä lattian lämpötilaeroja tasaava vaikutus ei (ainakaan talviaikaan) toteudu. Eli pitkän kovan pakkasputken perään kun lämpenee nopeasti, niin teoriassa kämppä voisi alkaa ylikuumenemaan, mitä vastustaa sitten kaikki muu varaava massa.

Mutta kyllähän betoni on hyvää kaikkialla. Noin varaavuuden kannalta. Hyvä että sinulla on noin.

Lue lisää

Tarkennuksena, että "varaava lattia" tässä on eri asia kuin perinteisesti yösähköllä. Termostaatit ohjaavat vain lattian pinnan lämpötilaa (kalibroitu), joka on max 22. Eli ei sen puolesta mene lämpö yli, vaikka mitä tapahtuisi.

10 vuotta ollaan asuttu Eps-harkkotalossa, rappauksessa ei halkeaman halkeamaa, eikä muutakaan virhettä. Rakennettaessa kyllä epäilijöitä riitti ja monenmoista mutua.
Pientä kulumista alkaa tulla ja parista huoneesta on tapetit uusittu, hyvin on tosiaankin kestänyt. 0.17 oli sen ajan U-arvona kova juttu, nyt ovat harkot jo alle yhden U-arvolla.
Edelisiä lukiessa ihmettelin miksi sähköjä oli laitettu valutilaan, meillä ne uritettiin seiniin kuumalankaleikkurilla, joka oli nopea ja pölytön homma. Samoin asennettiin kuuma- ja kylmävesiputkistot, ovat samalla hyvin eristetty.
Eps seinän voi aivan hyvin hoitaa myös tasoitteilla, saneerauslaastilla kiinnitettyyn Gybrockkiin päädyttiin kustannuksia säästettäessä. Gybrock EK oli hyvä valinta ja siihen on helppo tapetoida tai maalata. Gybrock laasti yhdistelmään kiertyy kätevästi myös ruuvi taulujen ym. kiinnityksiin. Ainakin 10 vuotta ovat kaapit ja taulut pysyneet moitteetta seinissä, joten tuo kiinnittämisen vaikeus on kyllä pelkkää mutua.
Pienehkön talon lämmitysmuodoksi valittiin aikoinaan sähkövastus kaapelit lattiaan, joka oli edullinen valinta muistaakseni koko järjestelmä 2500 mk. Kertaakaan ei ole ollut mitään ongelmaa, aina tasainen lämpö. Päivän sähkökatkoskaan ei vaikuta käytännössä mitään, kun hyvä eristys ja ilmatiiveys pitävät lämmön sisällä.
Alkuunsa harkon eristyksen sijaintia ihmeteltiin ja oudoksuttiin, mutta näin monen vuoden käytön jälkeen alan vakuuttaa yhä enemmän eristeen oikeasta sijainnista. Asumisen aikana ei ole kysytty kertaakaan mistä kivestä talo on tehty, ainoastaan kehuttu, että onpas teillä kaunis kivitalo. Itse olen varmaankin joskus kehaissut, että talo on tehty betonista.
Harkon työstö oli todella jouhevaa, eikä yksikerroksisessa talossa tarvittu rungon kokoamiseen lainkaan nosturia tai timanttilaikkaa, joka oli mielestäni melkoinen etu.
Joitain asioita tekisin toisin, jos vielä talon tekisin, mutta materiaali olisi varmasti sama ja myös toimittaja. Eristystä laittaisin enemmän kauttaaltaan ja avattavat ikkunat minimoisin, koska irtoilevat tiivisteet ovat hankala riesa.
Eristeet ovat todellisuudessa hyvinkin halpoja ja myös harkot, tekniikkaan en rahaa tunkisi nytkään enemmän. Huolellisuutta parantaisin rakentamisessa erityisesti ikkunoiden ja ovien asennuksessa. Yksi jota silloin epäilin oli Fuktisol eristys, josta olen tyytyväinen, etten jättänyt ottamatta. Harkitsin patolevyä, mutta sen nappuloiden uppoaminen harkkoon arvelutti ja myyntimies sai pääni käännettyä.
Yksi etu tuli vielä mieleeni, talo kun on paalutettu saviseen järven rantaan, niin harkorunko voitiin terästää palkiksi ja betonia säästyi painon ohella.

Tätä palstaa vaivaa juuri tuollainen kirjoittelu, jos yksikin asiallinen kirjoitus tulee, niin joku jauholakki heti heittää muka vitsikkään kommentin. Onneksi ihminen kyllä normaalisti on sen verran älykäs , että erottaa heti tuollaiset ala-arvoiset typerät kommentit.
Itse kyllä mielelläni lukisin jo Eps-harkkotaloissa asuvien ja todellisten rakentajien kommentteja. Ei taida miinuksia aivan äkkiä Eps-harkkotaloista löytyä, sen verran väkisin tekaistulta vaikuttavat nuo niinsanotut huumoripitoiset heitotkin.
Eiköhän talo joka nopeasti lämpenee myös jäähdytyskoneella nopeasti viilene. Ei taideta retkilaukkujakaan aivan turhaan eristää, niissä kun tarvittaessa pysyy tuotteet lämpiminä tai kylminä tuntikausia melko ohuella eristekerroksella.
Teräsbetoni taas on tunnetusti lujaa ja pitkäikäistä, mitä muuta sitä sitten enää tarvitaan.

Kysyy Asko kirjoitti:

Tätä palstaa vaivaa juuri tuollainen kirjoittelu, jos yksikin asiallinen kirjoitus tulee, niin joku jauholakki heti heittää muka vitsikkään kommentin. Onneksi ihminen kyllä normaalisti on sen verran älykäs , että erottaa heti tuollaiset ala-arvoiset typerät kommentit.
Itse kyllä mielelläni lukisin jo Eps-harkkotaloissa asuvien ja todellisten rakentajien kommentteja. Ei taida miinuksia aivan äkkiä Eps-harkkotaloista löytyä, sen verran väkisin tekaistulta vaikuttavat nuo niinsanotut huumoripitoiset heitotkin.
Eiköhän talo joka nopeasti lämpenee myös jäähdytyskoneella nopeasti viilene. Ei taideta retkilaukkujakaan aivan turhaan eristää, niissä kun tarvittaessa pysyy tuotteet lämpiminä tai kylminä tuntikausia melko ohuella eristekerroksella.
Teräsbetoni taas on tunnetusti lujaa ja pitkäikäistä, mitä muuta sitä sitten enää tarvitaan.

Lue lisää

Onko sinusta tekaistu miinuspuoli, jos kivitalon lämmönvarauskyky on huono, vai onko se todellakin tavoiteltava ominaisuus?

Pysyyhän ne eväskahvit lämpiminä, kun ne ovat siinä laukussa termospullossa, jonka ominaisuus on lämmön säilytyskyky. Sama ominaisuus johon taloissa pyritään. Paitsi tietysti tuolla ESP-harkolla, jonka hyvä ominaisuus on makuuhuoneen jäähtyminen nopeasti. Teltassa on muuten sama ominaisuus, ja hinnaltaan se on todella edullinen asumismuoto.

Askoko kysyy? kirjoitti:

Onko sinusta tekaistu miinuspuoli, jos kivitalon lämmönvarauskyky on huono, vai onko se todellakin tavoiteltava ominaisuus?

Pysyyhän ne eväskahvit lämpiminä, kun ne ovat siinä laukussa termospullossa, jonka ominaisuus on lämmön säilytyskyky. Sama ominaisuus johon taloissa pyritään. Paitsi tietysti tuolla ESP-harkolla, jonka hyvä ominaisuus on makuuhuoneen jäähtyminen nopeasti. Teltassa on muuten sama ominaisuus, ja hinnaltaan se on todella edullinen asumismuoto.

Lue lisää

Oletko sitä mieltä, ettei 150 mm paksu betonirunko varaa lämpöä Eps-harkkotalossa ? Varaakohan lattia, kun sitä yleisesti on vielä enemmän kuin seinää ?
Kuinka olisi lämmön varaaminen takan kanssa tai huonekalujen ?
Mielestäni lämmön varaamisen väittely on kyllä lillukanvarsia, paljon tärkeämpää on eristyskyky ettei lämpöä karkaa. Alle yhden oleva U-arvo ja ilmatiiveys rakenne voittaa energian säästössä pienet varaavuuden erot.
Passiivitalo lämpiää suurelta osin hukkalämmöllä, valaistuksesta ja kodinkoneista, olkoon materiaali mitä tahansa.
Lämmön sisällä pysyminen johtuu eristävästä materiaalista, niin termospulossa, lämpölaukussa, kuin kivitalossakin.

Eristäminen OK kirjoitti:

Oletko sitä mieltä, ettei 150 mm paksu betonirunko varaa lämpöä Eps-harkkotalossa ? Varaakohan lattia, kun sitä yleisesti on vielä enemmän kuin seinää ?
Kuinka olisi lämmön varaaminen takan kanssa tai huonekalujen ?
Mielestäni lämmön varaamisen väittely on kyllä lillukanvarsia, paljon tärkeämpää on eristyskyky ettei lämpöä karkaa. Alle yhden oleva U-arvo ja ilmatiiveys rakenne voittaa energian säästössä pienet varaavuuden erot.
Passiivitalo lämpiää suurelta osin hukkalämmöllä, valaistuksesta ja kodinkoneista, olkoon materiaali mitä tahansa.
Lämmön sisällä pysyminen johtuu eristävästä materiaalista, niin termospulossa, lämpölaukussa, kuin kivitalossakin.

Lue lisää

Kyse on siitä, että kehutaan kaikki ESP:n ominaisuudet hyviksi.

Kun kehutaan seinien olevan hyviä, koska ne ei varaa lämpöä, niin se alkaa olla jo naurettavaa.

Kun kehut seinän eristyskykyä hyväksi, jos sen U-arvo on alle yhden, on se jo todella naurettavaa.

Kävin huvikseni katsomassa noiden Saksalaisten valmistalojen seinien U-arvoja, koska niiden eristyskykyä on epäilty Suomen pakkasissa. Jopa se heidän puuseinänsä U-arvo on 0,14!!!! Heidän betoniseinässä on eristeen alla yli kaksi kertaa paksumpi betonirunko, eli 333mm.!!!

Lammin Betonin 40 cm. paksun esp harkon u-arvokin on vain 0,19

Olet toki oikeassa lämmöneristyksen suhteen, mutta tuo esp-talo on kuitenkin kaikin ominaisuuksiensa puolesta lähempänä tuota telttatasoa. Toki esp:stä voi tehdä passiivitalonkin, kun pintaan lyö 30cm. uretaania, mutta silloin pitäisi puhua pikeminkin uretaanitalosta, jossa on 150mm. betonirunko.

Eristäminenkö OK? kirjoitti:

Kyse on siitä, että kehutaan kaikki ESP:n ominaisuudet hyviksi.

Kun kehutaan seinien olevan hyviä, koska ne ei varaa lämpöä, niin se alkaa olla jo naurettavaa.

Kun kehut seinän eristyskykyä hyväksi, jos sen U-arvo on alle yhden, on se jo todella naurettavaa.

Kävin huvikseni katsomassa noiden Saksalaisten valmistalojen seinien U-arvoja, koska niiden eristyskykyä on epäilty Suomen pakkasissa. Jopa se heidän puuseinänsä U-arvo on 0,14!!!! Heidän betoniseinässä on eristeen alla yli kaksi kertaa paksumpi betonirunko, eli 333mm.!!!

Lammin Betonin 40 cm. paksun esp harkon u-arvokin on vain 0,19

Olet toki oikeassa lämmöneristyksen suhteen, mutta tuo esp-talo on kuitenkin kaikin ominaisuuksiensa puolesta lähempänä tuota telttatasoa. Toki esp:stä voi tehdä passiivitalonkin, kun pintaan lyö 30cm. uretaania, mutta silloin pitäisi puhua pikeminkin uretaanitalosta, jossa on 150mm. betonirunko.

Lue lisää

En ole EPS-myyjä, Vahasen kirjoitukset ovat eri asia, erottuvat kyllä. En edes koita väittää että olisi "kivi"rakenteisista mitenkään ylivoimainen tapa. Puhtaasti kiveä ei tosin taida olla enää oikein mikään.

Asun perheeni kanssa tyytyväisenä EPS-talossa. Tämä tuli ennakkoluulottomasti valittua eikä harmita yhtään.

Mitäpäs jos jokainen kommentoija tästä lähtien kertoo montako mitäkin taloa on rakentanut/rakennuttanut ja mihin vahva osaaminen perustuu, niin saadaan vähän persektiiviä kommentteihin.

Palstalle syljetty katkeruus ja oma pahamieli kannattaisi yrittää hyödyntää energiana omaksi hyväksi. Tehkää puolestani sellainen talo, joka miellyttää - vaikka rantakivistä tai niistä oljista.
Ei tarvitse uskoa mitään, tosin mutu:llakaan ei ole kovin paljon painoarvoa.

Melua eps-välikeseinä ei eristä niin hyvin kuin täysbetoni, se on selkeä ero ja huomioitava jos ympäristö on meluisa. Ja kiinnitykset pitää miettiä etukäteen. (Papuharkko ei ole sen kummempi). Muuten ei ole huonoja ominaisuuksia tullut vastaan. Ei epsi toki mitenkään mahdollista huonoa suunnittelua tai toteutusta, eikä varmaan yhtään enempää anna anteeksi sähläämistä.

Jos osaatte yhtään lukea, kommentoin että auringon ylimäärälämmön saa tuuletettua ikkunat auki, koska auringolle alttiissa tilassa ei meillä lämpene turhaan betonimassa. Tämä on pelkästään hyvä tilanne riippumatta itsetunnoistanne. Olen asunut n vuotta kerrostaloissa, joissa ei 2 kuukauteen pysty nukkumaan sietämättömän lämpötilan takia.

Tässä kioskissa on eristeen ulkopinnasta laskettuna muistaakseni >950 kuutiota lämmintä tilaa ja suorasähköllä kokonaiskulutus on liukuvalta vuodelta 18000 kWh, mistä lämmitykseen menee noin 11000 kWh. Menisi tuosta varmaan vain 60% muuten, mutta kun taivaalle antavaa ikkunaa on reilusti. Eli pelkällä "hukkalämmöllä" tämä kämppä ei tosiaan lämpene talvella, mutta kaikki käytetty energia muuttuu lämmöksi. Heinäkuussa oli mennyt 460kWh kokonaissähköä.

Varaavalla massalla lienee suurempi merkitys, jos talosta tuulee läpi. Meillä on huonekohtaisesti säädettävä lämpötila, joka pysyy asteen sisällä ulkolämpötilasta huolimatta. Lattiassa (sitä massaa) on peruslämpö ja lopun hoitaa ilmanvaihtolämmitys.
Enemmän merkitystä on sillä, miten lämpö karkaa rungosta. 22 astetta on EPS-talossa "kuuma", kun vetoa ei ole. Laitoin pari päivää sitten langattomat lämpömittarit eri puolille kämppää; lämpötilaero on max 0,5 astetta.
Koko kioski on lämpökameralla -25 pakkasella kuvattu; ulkoseinä oli tasaisen sininen. Ei ole kylmäsiltoja. Ikkunat sen sijaan loistavat em. kuvissa keltaisina, koska niiden U-arvo on ~10 kertaa huonompi joka tapauksessa. Yläpohjalla on muutenkin enemmän merkitystä kuin seinillä.
Alapohjan nurkissa lämpötila on asteen verran vähemmän kuin keskellä huonetta.

Telttavertaus on sen verran huvittava, että en jaksa edes kommentoida.

epsimies kirjoitti:

En ole EPS-myyjä, Vahasen kirjoitukset ovat eri asia, erottuvat kyllä. En edes koita väittää että olisi "kivi"rakenteisista mitenkään ylivoimainen tapa. Puhtaasti kiveä ei tosin taida olla enää oikein mikään.

Asun perheeni kanssa tyytyväisenä EPS-talossa. Tämä tuli ennakkoluulottomasti valittua eikä harmita yhtään.

Mitäpäs jos jokainen kommentoija tästä lähtien kertoo montako mitäkin taloa on rakentanut/rakennuttanut ja mihin vahva osaaminen perustuu, niin saadaan vähän persektiiviä kommentteihin.

Palstalle syljetty katkeruus ja oma pahamieli kannattaisi yrittää hyödyntää energiana omaksi hyväksi. Tehkää puolestani sellainen talo, joka miellyttää - vaikka rantakivistä tai niistä oljista.
Ei tarvitse uskoa mitään, tosin mutu:llakaan ei ole kovin paljon painoarvoa.

Melua eps-välikeseinä ei eristä niin hyvin kuin täysbetoni, se on selkeä ero ja huomioitava jos ympäristö on meluisa. Ja kiinnitykset pitää miettiä etukäteen. (Papuharkko ei ole sen kummempi). Muuten ei ole huonoja ominaisuuksia tullut vastaan. Ei epsi toki mitenkään mahdollista huonoa suunnittelua tai toteutusta, eikä varmaan yhtään enempää anna anteeksi sähläämistä.

Jos osaatte yhtään lukea, kommentoin että auringon ylimäärälämmön saa tuuletettua ikkunat auki, koska auringolle alttiissa tilassa ei meillä lämpene turhaan betonimassa. Tämä on pelkästään hyvä tilanne riippumatta itsetunnoistanne. Olen asunut n vuotta kerrostaloissa, joissa ei 2 kuukauteen pysty nukkumaan sietämättömän lämpötilan takia.

Tässä kioskissa on eristeen ulkopinnasta laskettuna muistaakseni >950 kuutiota lämmintä tilaa ja suorasähköllä kokonaiskulutus on liukuvalta vuodelta 18000 kWh, mistä lämmitykseen menee noin 11000 kWh. Menisi tuosta varmaan vain 60% muuten, mutta kun taivaalle antavaa ikkunaa on reilusti. Eli pelkällä "hukkalämmöllä" tämä kämppä ei tosiaan lämpene talvella, mutta kaikki käytetty energia muuttuu lämmöksi. Heinäkuussa oli mennyt 460kWh kokonaissähköä.

Varaavalla massalla lienee suurempi merkitys, jos talosta tuulee läpi. Meillä on huonekohtaisesti säädettävä lämpötila, joka pysyy asteen sisällä ulkolämpötilasta huolimatta. Lattiassa (sitä massaa) on peruslämpö ja lopun hoitaa ilmanvaihtolämmitys.
Enemmän merkitystä on sillä, miten lämpö karkaa rungosta. 22 astetta on EPS-talossa "kuuma", kun vetoa ei ole. Laitoin pari päivää sitten langattomat lämpömittarit eri puolille kämppää; lämpötilaero on max 0,5 astetta.
Koko kioski on lämpökameralla -25 pakkasella kuvattu; ulkoseinä oli tasaisen sininen. Ei ole kylmäsiltoja. Ikkunat sen sijaan loistavat em. kuvissa keltaisina, koska niiden U-arvo on ~10 kertaa huonompi joka tapauksessa. Yläpohjalla on muutenkin enemmän merkitystä kuin seinillä.
Alapohjan nurkissa lämpötila on asteen verran vähemmän kuin keskellä huonetta.

Telttavertaus on sen verran huvittava, että en jaksa edes kommentoida.

Lue lisää

Nykymääräysten mukaisessa tehokkaalla koneellisella ilmanvaihdolla varustetussa talossa ei ikkunoita ole tarkoitus pitää auki, sotkee ilmanvaihdon. Mm. Sen takia meillä on vain pari pakollista (hätäpoistumistie) pikkuikkunaa avattavina. Kaikki loput kiinteinä ikkunoina. Eikä nuo avattavat mökki-ikkunat myöskään kovin hyvältä näytä modernissa kivitalossa plus että en tiedä miten saranoinnit ym mekanismit edes kestäisi yli 200kg painoisen lasituselementin availun. Isot kiinteät ikkunat/lasipinnat mielestäni enemmän tai vähemmän kuuluu kivitalorakentamiseen. Tietysti näkeehän noita uusiakin taloja jossa se energiapiheys ja "passiivisuus" on johtanut ampuma-aukkokokoisiin räppänöihin.

Viilennys tapahtuu muilla keinoin kuin ilmanvaihtoa sotkemalla. Ja mitä hyötyä on suodattimista koneessasi jos otat kaiken saastaisen ilman talosi sisälle joka yö?

Slldsmsmls kirjoitti:

Nykymääräysten mukaisessa tehokkaalla koneellisella ilmanvaihdolla varustetussa talossa ei ikkunoita ole tarkoitus pitää auki, sotkee ilmanvaihdon. Mm. Sen takia meillä on vain pari pakollista (hätäpoistumistie) pikkuikkunaa avattavina. Kaikki loput kiinteinä ikkunoina. Eikä nuo avattavat mökki-ikkunat myöskään kovin hyvältä näytä modernissa kivitalossa plus että en tiedä miten saranoinnit ym mekanismit edes kestäisi yli 200kg painoisen lasituselementin availun. Isot kiinteät ikkunat/lasipinnat mielestäni enemmän tai vähemmän kuuluu kivitalorakentamiseen. Tietysti näkeehän noita uusiakin taloja jossa se energiapiheys ja "passiivisuus" on johtanut ampuma-aukkokokoisiin räppänöihin.

Viilennys tapahtuu muilla keinoin kuin ilmanvaihtoa sotkemalla. Ja mitä hyötyä on suodattimista koneessasi jos otat kaiken saastaisen ilman talosi sisälle joka yö?

Lue lisää

Toki pääosan (95%?) vuotta kaikki ikkunat ovat aina kiinni, kun ei ole ylimäärälämpöä. Mutta kuten sanoit, avattavia ikkunoita on pakko olla mm. makuuhuoneissa. Suurin osa ikkunapinta-alasta on meilläkin kiinteitä 2-2,5 metriä korkeita elementtejä, joista lämpö karkaa n kertaa tehokkaammin kuin seinän läpi. Lasia on 70-90m2, en muista tarkemmin. Valoa kuitenkin piisaa.
Talo on rinteessä, alamäen puolen ikkunat tietyillä keleillä vetävät ulkopinnan jäähän niin että ulos ei kunnolla näe. Muihin suuntiin samaa ongelmaa ei ole, kun vastassa ei ole pelkkää taivasta.
Olemme täällä PK-seudun kehyskunnassa, joten ilmanlaatu lienee ihan ok. Samaa likaista ilmaa sitä pihallakin hengittää.

Ihan koko ilmankierto ei tässä tapauksessa mene sekaisin, koska talo on jaettu "ilmanvaihtovyöhykkeisiin", jotta oviaukoista voitiin tehdä tiivistetyt (ovet siis eristävät ääntä oikeasti) eikä tarvita ovirakoja. Vyöhykkeillä on siis omat tulot/poistot. Toki paine-erot sotkevat jonkin verran ilmavirtojen määriä, jos jossakin ei ole alipainetta avoimen ikkunan takia.

Aurinko posottaa kesällä sellaisella teholla, että ilmalämpöpumppu olisi ainoa millä lämpöä saisi tehokkaasti pois. Käsittääkseni pelkän ilmanvaihdon kautta niin tehokas jäähdytys ei onnistu jo kondenssivaarankin takia. IV-tulopuolella on meillä valmiiksi asennettuna erillinen lämmönvaihdin ja maassa 200 metriä PE-putkea. Rakentelen siihen joskus etulämmityksen/"maakylmän" kunhan saan inspiraation.

Eristäminenkö OK? kirjoitti:

Kyse on siitä, että kehutaan kaikki ESP:n ominaisuudet hyviksi.

Kun kehutaan seinien olevan hyviä, koska ne ei varaa lämpöä, niin se alkaa olla jo naurettavaa.

Kun kehut seinän eristyskykyä hyväksi, jos sen U-arvo on alle yhden, on se jo todella naurettavaa.

Kävin huvikseni katsomassa noiden Saksalaisten valmistalojen seinien U-arvoja, koska niiden eristyskykyä on epäilty Suomen pakkasissa. Jopa se heidän puuseinänsä U-arvo on 0,14!!!! Heidän betoniseinässä on eristeen alla yli kaksi kertaa paksumpi betonirunko, eli 333mm.!!!

Lammin Betonin 40 cm. paksun esp harkon u-arvokin on vain 0,19

Olet toki oikeassa lämmöneristyksen suhteen, mutta tuo esp-talo on kuitenkin kaikin ominaisuuksiensa puolesta lähempänä tuota telttatasoa. Toki esp:stä voi tehdä passiivitalonkin, kun pintaan lyö 30cm. uretaania, mutta silloin pitäisi puhua pikeminkin uretaanitalosta, jossa on 150mm. betonirunko.

Lue lisää

Armeijan telttahan on hyvä, ei lainkaan eristystä silti lämmin 25 asteen pakkasellakin. Kevyt ja helppo pystyttää ja halpa hankkia.
Eps harkkoja voi verrata myös Igluun, ovat eskimoiden mielestä myös erinomaisia, värikin on sama.
Sitten niitä voi verrata Legoihin, nekin ovat muovia, sekä käteviä rakentaa.
Mielestäni Eps-harkot ovat varsin oiva keksintö ja veikkaan, että niillä tehdään tulevaisuudessa paljon taloja Suomessakin.

Hyvä, hyvä, mies kirjoitti:

Armeijan telttahan on hyvä, ei lainkaan eristystä silti lämmin 25 asteen pakkasellakin. Kevyt ja helppo pystyttää ja halpa hankkia.
Eps harkkoja voi verrata myös Igluun, ovat eskimoiden mielestä myös erinomaisia, värikin on sama.
Sitten niitä voi verrata Legoihin, nekin ovat muovia, sekä käteviä rakentaa.
Mielestäni Eps-harkot ovat varsin oiva keksintö ja veikkaan, että niillä tehdään tulevaisuudessa paljon taloja Suomessakin.

Lue lisää

Eps harkot tullaan todellisuudessa kieltämään jossain vaiheessa, kuten joissain keski-euroopan maissa on jo tehtykin

Eristäminenkö OK? kirjoitti:

Kyse on siitä, että kehutaan kaikki ESP:n ominaisuudet hyviksi.

Kun kehutaan seinien olevan hyviä, koska ne ei varaa lämpöä, niin se alkaa olla jo naurettavaa.

Kun kehut seinän eristyskykyä hyväksi, jos sen U-arvo on alle yhden, on se jo todella naurettavaa.

Kävin huvikseni katsomassa noiden Saksalaisten valmistalojen seinien U-arvoja, koska niiden eristyskykyä on epäilty Suomen pakkasissa. Jopa se heidän puuseinänsä U-arvo on 0,14!!!! Heidän betoniseinässä on eristeen alla yli kaksi kertaa paksumpi betonirunko, eli 333mm.!!!

Lammin Betonin 40 cm. paksun esp harkon u-arvokin on vain 0,19

Olet toki oikeassa lämmöneristyksen suhteen, mutta tuo esp-talo on kuitenkin kaikin ominaisuuksiensa puolesta lähempänä tuota telttatasoa. Toki esp:stä voi tehdä passiivitalonkin, kun pintaan lyö 30cm. uretaania, mutta silloin pitäisi puhua pikeminkin uretaanitalosta, jossa on 150mm. betonirunko.

Lue lisää

Aika vahva epä-älyllisyys paistaa tästä kirjoittajasta läpi. Ethän sano villoilla eristettyä puutaloakaan villataloksi jossa on hieman puuta joukossa ? Harkot on vain valumuotti ja eriste ja silloin kaksi asiaa on tärkeitä: paino ja eristyskyky. Kivitalot on teräsbetonia joissa valumuotit jätetty paikalleen.

Nimenomaan kosteusteknisesti kevytbetoni on hyvä. Kevytbetoniharkot taitaa olla suosituin esim. sauna ja pesutilojen saneerausmateriaali, myös puupuolella. Joka rautakaupassa on väliseinälaattaa isot pinot. Lisäksi esim ulkoseinissä massiivirakenne takaa sen että harkko taatusti saadaan kuivaksi kunhan sisällä saadaan lämmitys päälle. Eli voi vaikka saavista kaataa vettä, kuivuu ulkopintaan saakka. Toisin kuin sandwichrakenteet, jossa muoviklöntti keskellä katkona.

Betoni ei jäädy Eps-harkon sisällä, mutta valettavassa kiviharkossa kyllä. Sillä ei kyllä ole isompaa merkitystä.
Eiköhän se päätykolmio valeta aivan samoin tavoin, vaan hieman jäykemmällä betonilla. Eps-harkko ei ime laisinkaan kosteutta ja se ei holvaa, sekä vibraakin kestää moitteetta.

Seniori kirjoitti:

Betoni ei jäädy Eps-harkon sisällä, mutta valettavassa kiviharkossa kyllä. Sillä ei kyllä ole isompaa merkitystä.
Eiköhän se päätykolmio valeta aivan samoin tavoin, vaan hieman jäykemmällä betonilla. Eps-harkko ei ime laisinkaan kosteutta ja se ei holvaa, sekä vibraakin kestää moitteetta.

Lue lisää

Keskustelua Eps-harkoista on käyty jo pitkään ja hyvä näin. Asiallisiakin kommentteja on kertynyt ja jo rakentaneita on mukana mielipiteineen, hyvä näin.
Aloittajan toivomus oli hyviä ja huonoja puolia. Huonoja puolia on kovin vaikea löytää edes näin yli 10 vuoden asumisen jälkeen. Porukasta kyllä huomaa että osa heittää aivan mutulla mielipiteitään.
Kiinnittämisen ongelmat ovat juuri yksi näistä mutuista ja ne onkin käsitelty niitä ei ole, hyvin pysyy kaapit seinillä ja ikkunat paikoillaan.
Koska kansa janoaa huonoja puolia, niin rakennettaessa vähän energiaa kuluttavia taloja on talon liika lämpiäminen yksi ongelmista. Se joudutaan sitten ratkaisemaan viilentämällä, joka sekin kuluttaa energiaa.
10 vuotta takaperin ilmeisesti jääkaapit ja pakastimet, pesukoneet, sekä kuivausrummut eivät vielä olleet kovin energiapihejä. Hukkalämpöä tulvii taloon niistä melkoisesti, samoin oli valaistuksen kanssa. Nyt kun ne tulevat käyttöikänsä päähän, kannattaa ostaa pihimpiä versioita, joista osa toimii jo lämpöpumppu tekniikalla.
Valaistus led tekniikalla alkaa jo olla hinnaltaan inhimillinen ja lämpökuormaa saadaan laskettua.
Suurempien juhlien aikaan huomaa hyvin kansan lämmittävän vaikutuksen ja viilentävää ilmalämpöpumppua on käytettävä. Normaalilla 3 ihmisen asumisella ei lämpö pahemmin nouse. Termostaatit voi hyvin pitää 20 asteessa ja allekin eikä tunnu mitenkään epämiellyttävältä.
Tuultakin Eps-harkkotalossa pitää hyvin, eikä tuuli vingu nurkissa. Lämpö on hämmästyttävän tasainen ja ulkolämpötilan muutokset joutuu tarkastamaan sääasemasta, niitä ei sisällä huomaa.
Varsinaisessa rakentamisessa ei huonoja puolia juurikaan tule mieleen, joskus tulee vastaan tukemisen arvostelua. Meillä se ei ainakaan ollut minkäänlainen ongelma ja koko kerroskorkeus valettiin kerralla ja siinä istuu liikkumattomana.
Eps-harkon merkittävä etu oli kyllä keveys ja helppo työstettävyys, pelkällä pikaterällä pärjäsi erinomaisesti, vaikka taloon tuli pari erkkeriäkin.
Apunani oli kyllä ammatti kirvesmies joka osasi jo entuudestaan rakentaa ja harjoittelijoiden avulla varmasti on ongelmaa saatavissa vaikka rakentaisi mistä materiaalista tahansa.
Ontelollaatta oli hyvä valinta, eikä kattotuoli rakenteinen tiilikatonkaan kanssa ole ollut minkäänlaista ongelmaa. Talo on äänetön vesisateellakin ja autojen äänet kuuluvat jonkin verran liesituulettimen putkesta.
Vaikea on huonoja puolia löytää edelleen ja Eps-harkotikin ovat ainakin paksentuneet nopeasti. Sitä en osaa sanoa onko tuosta jotakin hyötyä, ehkä kuitenkin rakentamista tukevoittaa ja eristyskykyä parantaa.

Edelleen Eps kirjoitti:

Keskustelua Eps-harkoista on käyty jo pitkään ja hyvä näin. Asiallisiakin kommentteja on kertynyt ja jo rakentaneita on mukana mielipiteineen, hyvä näin.
Aloittajan toivomus oli hyviä ja huonoja puolia. Huonoja puolia on kovin vaikea löytää edes näin yli 10 vuoden asumisen jälkeen. Porukasta kyllä huomaa että osa heittää aivan mutulla mielipiteitään.
Kiinnittämisen ongelmat ovat juuri yksi näistä mutuista ja ne onkin käsitelty niitä ei ole, hyvin pysyy kaapit seinillä ja ikkunat paikoillaan.
Koska kansa janoaa huonoja puolia, niin rakennettaessa vähän energiaa kuluttavia taloja on talon liika lämpiäminen yksi ongelmista. Se joudutaan sitten ratkaisemaan viilentämällä, joka sekin kuluttaa energiaa.
10 vuotta takaperin ilmeisesti jääkaapit ja pakastimet, pesukoneet, sekä kuivausrummut eivät vielä olleet kovin energiapihejä. Hukkalämpöä tulvii taloon niistä melkoisesti, samoin oli valaistuksen kanssa. Nyt kun ne tulevat käyttöikänsä päähän, kannattaa ostaa pihimpiä versioita, joista osa toimii jo lämpöpumppu tekniikalla.
Valaistus led tekniikalla alkaa jo olla hinnaltaan inhimillinen ja lämpökuormaa saadaan laskettua.
Suurempien juhlien aikaan huomaa hyvin kansan lämmittävän vaikutuksen ja viilentävää ilmalämpöpumppua on käytettävä. Normaalilla 3 ihmisen asumisella ei lämpö pahemmin nouse. Termostaatit voi hyvin pitää 20 asteessa ja allekin eikä tunnu mitenkään epämiellyttävältä.
Tuultakin Eps-harkkotalossa pitää hyvin, eikä tuuli vingu nurkissa. Lämpö on hämmästyttävän tasainen ja ulkolämpötilan muutokset joutuu tarkastamaan sääasemasta, niitä ei sisällä huomaa.
Varsinaisessa rakentamisessa ei huonoja puolia juurikaan tule mieleen, joskus tulee vastaan tukemisen arvostelua. Meillä se ei ainakaan ollut minkäänlainen ongelma ja koko kerroskorkeus valettiin kerralla ja siinä istuu liikkumattomana.
Eps-harkon merkittävä etu oli kyllä keveys ja helppo työstettävyys, pelkällä pikaterällä pärjäsi erinomaisesti, vaikka taloon tuli pari erkkeriäkin.
Apunani oli kyllä ammatti kirvesmies joka osasi jo entuudestaan rakentaa ja harjoittelijoiden avulla varmasti on ongelmaa saatavissa vaikka rakentaisi mistä materiaalista tahansa.
Ontelollaatta oli hyvä valinta, eikä kattotuoli rakenteinen tiilikatonkaan kanssa ole ollut minkäänlaista ongelmaa. Talo on äänetön vesisateellakin ja autojen äänet kuuluvat jonkin verran liesituulettimen putkesta.
Vaikea on huonoja puolia löytää edelleen ja Eps-harkotikin ovat ainakin paksentuneet nopeasti. Sitä en osaa sanoa onko tuosta jotakin hyötyä, ehkä kuitenkin rakentamista tukevoittaa ja eristyskykyä parantaa.

Lue lisää

Kun niitä huonoja puolia ei näytä löytyvän, niin listataan sitten hyviä:

- erittäin keveitä rakentaa
- helppoja työstää
- mittatarkkoja
- kylmäsillattomia
- kevyet telineet riittää
- urittaminen pölytöntä
- ikkunapalkit samoilla harkoilla
- betoni ei holvaa valettaessa
- erinomainen eristyskyky
- nostokoneiden tarve hyvin pieni
- eivät ime kosteutta
- heti rapattavissa ilman odottelua
- ilmatiivis rakenne
- varma kiinnitys teräsbetoniin
- hyvä maanpaineen kesto
- itse kantava runko
- voi tapetoida tai maalata
- klinkkerit suoraan Eps kerrokseen
- erinomainen valupaineen kesto
- valukorkeus vähintään 3 metriä
- päätyharkoilla suorat nurkat
- talvivalu ongelmatonta ei jäädy
- saatavana Suomessa valmistettuja
- monia harkkovaihtoehtoja
- lopputulos luja teräsbetonirakenne
- kestää hurikaanit ja maanjäristykset
- pitkä kokemus valmistuksesta jo 60 luvulta
- kaikki verhoiluvaihtoehdot
- kaikki sisustusvaihtoehdot
- routimattomat perustukset
- pitkät jännevälit paalutettaessa
- betoni hyvin suojattuna rakenteessa
- lämpöä varaava betonisydän
- ohut seinä verrattuna eristyskykyyn
- anturan ja seinän valu samalla kertaa
- betonimenekki pieni perustuksissa
- ei halkeamia rappauspinnoissa
- rakenne ei painu, eikä liiku
- hyvä eristys, hyvä sisäilma
- halpa hankkia ja asua
- jne...

Itä-Suomen tykki kirjoitti:

Kun niitä huonoja puolia ei näytä löytyvän, niin listataan sitten hyviä:

- erittäin keveitä rakentaa
- helppoja työstää
- mittatarkkoja
- kylmäsillattomia
- kevyet telineet riittää
- urittaminen pölytöntä
- ikkunapalkit samoilla harkoilla
- betoni ei holvaa valettaessa
- erinomainen eristyskyky
- nostokoneiden tarve hyvin pieni
- eivät ime kosteutta
- heti rapattavissa ilman odottelua
- ilmatiivis rakenne
- varma kiinnitys teräsbetoniin
- hyvä maanpaineen kesto
- itse kantava runko
- voi tapetoida tai maalata
- klinkkerit suoraan Eps kerrokseen
- erinomainen valupaineen kesto
- valukorkeus vähintään 3 metriä
- päätyharkoilla suorat nurkat
- talvivalu ongelmatonta ei jäädy
- saatavana Suomessa valmistettuja
- monia harkkovaihtoehtoja
- lopputulos luja teräsbetonirakenne
- kestää hurikaanit ja maanjäristykset
- pitkä kokemus valmistuksesta jo 60 luvulta
- kaikki verhoiluvaihtoehdot
- kaikki sisustusvaihtoehdot
- routimattomat perustukset
- pitkät jännevälit paalutettaessa
- betoni hyvin suojattuna rakenteessa
- lämpöä varaava betonisydän
- ohut seinä verrattuna eristyskykyyn
- anturan ja seinän valu samalla kertaa
- betonimenekki pieni perustuksissa
- ei halkeamia rappauspinnoissa
- rakenne ei painu, eikä liiku
- hyvä eristys, hyvä sisäilma
- halpa hankkia ja asua
- jne...

Lue lisää

Voihan tuota samaa asiaa kirjoittaa sadalla eri tavalla. Huonoa on: ei massiivirakenne, ei saada samasta materiaalista tehtyä koko runkoa, yläpohjat järjestään muovipussiversioita. Nää asiat oli mulle tärkeämpiä runkomateriaalin valinnassa joten päädyin kevytbetoniin, koko runko yläpohjaa myöten samaa materiaalia, sekä taatusti tiivis talo. Nyt on mukava maksella alle tonnia vuodessa sähkölaskua kun kokonaiskulutus on reilut 9000kWh ja ala 246m2.

Mdmddmmd kirjoitti:

Voihan tuota samaa asiaa kirjoittaa sadalla eri tavalla. Huonoa on: ei massiivirakenne, ei saada samasta materiaalista tehtyä koko runkoa, yläpohjat järjestään muovipussiversioita. Nää asiat oli mulle tärkeämpiä runkomateriaalin valinnassa joten päädyin kevytbetoniin, koko runko yläpohjaa myöten samaa materiaalia, sekä taatusti tiivis talo. Nyt on mukava maksella alle tonnia vuodessa sähkölaskua kun kokonaiskulutus on reilut 9000kWh ja ala 246m2.

Lue lisää

Ei kai sitä mikään estä tekemästä myös betonista kattoa, seinien ja lattian lisäksi.
Kantaahan tuo paksu betonirunko miltei mitä tahansa, vaikka viisi kerrosta päällekkäin.
Kokonaissähkönkulutus varmaankin johtuu eniten käyttötottumuksista tai maalämmösstä.
Passiivitalona energian kulutus lämmittämiseen on tuon kokoisessa talossa 4800 kWh vuodessa.
Sinulla taitaa puita kulua reilusti lisäksi ja ovat tietysti ilmaisia omasta metsästä.
Maalämmön voi rakentaa kaikkiin taloihin myös puutaloihin.
Minkään kivitalon kanssa ei ole ongelmia ilmatiiveyden kanssa, jos talo tehdään huolellisesti ja osaavasti.
Onnittelen viisaasta valinnasta, johon näytät olevan itse tyytyväinen, kuten minäkin.

Eps-harkon asukas kirjoitti:

Ei kai sitä mikään estä tekemästä myös betonista kattoa, seinien ja lattian lisäksi.
Kantaahan tuo paksu betonirunko miltei mitä tahansa, vaikka viisi kerrosta päällekkäin.
Kokonaissähkönkulutus varmaankin johtuu eniten käyttötottumuksista tai maalämmösstä.
Passiivitalona energian kulutus lämmittämiseen on tuon kokoisessa talossa 4800 kWh vuodessa.
Sinulla taitaa puita kulua reilusti lisäksi ja ovat tietysti ilmaisia omasta metsästä.
Maalämmön voi rakentaa kaikkiin taloihin myös puutaloihin.
Minkään kivitalon kanssa ei ole ongelmia ilmatiiveyden kanssa, jos talo tehdään huolellisesti ja osaavasti.
Onnittelen viisaasta valinnasta, johon näytät olevan itse tyytyväinen, kuten minäkin.

Lue lisää

Onko kokemusta esim. muurahaisista ulkopuolen
eristeessä, eli onko sellaisia näkynyt?.Jos
peittää pressulla standardi eristelevyjä, niin
sinne muuttaa asukkaita.

pähkäilevä kirjoitti:

Onko kokemusta esim. muurahaisista ulkopuolen
eristeessä, eli onko sellaisia näkynyt?.Jos
peittää pressulla standardi eristelevyjä, niin
sinne muuttaa asukkaita.

Lue lisää

Perusstyroksista tykkäävät. Tiiviimpiin aineisiin eivät koske.

The_Rat kirjoitti:

Perusstyroksista tykkäävät. Tiiviimpiin aineisiin eivät koske.

Muurahaiset ovat merkki kosteudesta, silloin on jotain vinossa. Ovat juuri niitä pieniä mustia, joita löytyy kiviä käännelessä.
Eps-harkko on yleensä pinnoitettu, suoraa Eps-pintaa ei ole missään näkyvissä.
Eps-harkkotaloon kun tekee kunnolliset salaojitukset ja eristykset, pysyy kyllä hyvin kuivana. Eikä muutenkaan kovinkaan helposti kastu.

Tietoa on kirjoitti:

Muurahaiset ovat merkki kosteudesta, silloin on jotain vinossa. Ovat juuri niitä pieniä mustia, joita löytyy kiviä käännelessä.
Eps-harkko on yleensä pinnoitettu, suoraa Eps-pintaa ei ole missään näkyvissä.
Eps-harkkotaloon kun tekee kunnolliset salaojitukset ja eristykset, pysyy kyllä hyvin kuivana. Eikä muutenkaan kovinkaan helposti kastu.

Lue lisää

>>EPS harkkotaloon kun tekee kunnolliset salaojitukset ja eristykset, pysyy kyllä hyvin kuivana.

(-; (-; (-; kirjoitti:

>>EPS harkkotaloon kun tekee kunnolliset salaojitukset ja eristykset, pysyy kyllä hyvin kuivana.

Eps harkkotalojen paras puoli on kuitenkin itämeren kalakannan pelastuminen. Enää ei riitä kalanruotolaatikoita niiden todelliseen käyttötarkoitukseen

pähkäilevä kirjoitti:

Onko kokemusta esim. muurahaisista ulkopuolen
eristeessä, eli onko sellaisia näkynyt?.Jos
peittää pressulla standardi eristelevyjä, niin
sinne muuttaa asukkaita.

Lue lisää

On. rakennusvaiheessa pelmahti työmaalle miljoona lentovaiheessa olevaa muurahaista, tykkäsivät laskeutua valkoiselle muottiseinälle. Hävisivät seuraavana päivänä. Sisällä on kesäisin muutama eksynyt metsämuurahainen näkynyt. Niitä mustia pieniä kusiaisia ei ole näkynyt.

Seniori kirjoitti:

Betoni ei jäädy Eps-harkon sisällä, mutta valettavassa kiviharkossa kyllä. Sillä ei kyllä ole isompaa merkitystä.
Eiköhän se päätykolmio valeta aivan samoin tavoin, vaan hieman jäykemmällä betonilla. Eps-harkko ei ime laisinkaan kosteutta ja se ei holvaa, sekä vibraakin kestää moitteetta.

Lue lisää

Päätykolmiota ei meillä valettu, vaan tehtiin puurunko johon ruuvattiin eps-harkon sisäkuori kiinni. Päälle rappaus normaalisti.

fiksueakentaja kirjoitti:

Päätykolmiota ei meillä valettu, vaan tehtiin puurunko johon ruuvattiin eps-harkon sisäkuori kiinni. Päälle rappaus normaalisti.

Helpommalta ainakin. Mietin just tuota samaa. Kestääkö kolmio sitten siten ettei näe saumaa rappingissa vuosien kuluttua?

PA rakentaja kirjoitti:

Helpommalta ainakin. Mietin just tuota samaa. Kestääkö kolmio sitten siten ettei näe saumaa rappingissa vuosien kuluttua?

Eiköhän Se kestä. Rappauslevynkin voi laittaa. Eps-talo on vasta tekeillä, mitään ongelmia ei ole ollut.

Koska kusettajia ja pask..n myyjiä ei siedä kukaan. Tuote on vitsi ja kapitalismin luoma keinotekoinen tuote, jolla pilataan aitojen kivitalojen maine.

Ilmeisesti se koetaan jotenkin uhkaksi. Onhan se monelta osin niin ylivoimainen kilpailijoihin nähden että asia-argumenteilla sitä on vaikea alas ampua. Lisäksi eps-harkko on tosi hyvä hartiapankkilaisen projektiin joten on uhka myös urakoitsijoille, tai ainakin jotkut heistä näin kokevat.

lusikkamuurahainen kirjoitti:

Ilmeisesti se koetaan jotenkin uhkaksi. Onhan se monelta osin niin ylivoimainen kilpailijoihin nähden että asia-argumenteilla sitä on vaikea alas ampua. Lisäksi eps-harkko on tosi hyvä hartiapankkilaisen projektiin joten on uhka myös urakoitsijoille, tai ainakin jotkut heistä näin kokevat.

Lue lisää

Asia juuri näin, tuote on liian hyvä ollakseen totta ja taantuman syleilyssä kivitalokauppiaat alkavat hermostumaan.
Kokonaisia harkkotehtaita seisoo jo Suomessa ja puutalokauppiaillakin menee hyvin huonosti.
Verotus on kohottanut hinnat pilviin ja kansa etsii edullisempia vaihtoehtoja säästää energiaa.
Perusteltuja huonoja puolia ei tahdo Eps-harkkoja vastaan löytyä, joten muutama rääväsuu laittaa kaiken lekkeriksi.
Palikka oli aikanaan edellä kävijä Suomessa Eps-harkoilla, mutta käsittämättömän markkinoinnin seurauksena ei menestynyt. Eikö siitä jo kilpailevien kivitalokauppiaidenkin kannattaisi ottaa opiksi, verta nenästä kaivamalla ei varmasti onnistu.
Kukaan pätevä kauppias ei syyllisty kilpailijan haukkumiseen, vaan pitää turpansa kiinni, vaikka häviäisi kuinka monta kauppaa tahansa.

Kehu omasi kirjoitti:

Asia juuri näin, tuote on liian hyvä ollakseen totta ja taantuman syleilyssä kivitalokauppiaat alkavat hermostumaan.
Kokonaisia harkkotehtaita seisoo jo Suomessa ja puutalokauppiaillakin menee hyvin huonosti.
Verotus on kohottanut hinnat pilviin ja kansa etsii edullisempia vaihtoehtoja säästää energiaa.
Perusteltuja huonoja puolia ei tahdo Eps-harkkoja vastaan löytyä, joten muutama rääväsuu laittaa kaiken lekkeriksi.
Palikka oli aikanaan edellä kävijä Suomessa Eps-harkoilla, mutta käsittämättömän markkinoinnin seurauksena ei menestynyt. Eikö siitä jo kilpailevien kivitalokauppiaidenkin kannattaisi ottaa opiksi, verta nenästä kaivamalla ei varmasti onnistu.
Kukaan pätevä kauppias ei syyllisty kilpailijan haukkumiseen, vaan pitää turpansa kiinni, vaikka häviäisi kuinka monta kauppaa tahansa.

Lue lisää

Jepjep ;) ylivoimainen tuote... Joo, paperilla ehkä. Käytäntö... No sama kuin mielikuva koko tuotteesta: muovinen ja hutera. Vähän niinkuin italialaiset autot ja miehet. Kaunis päältä, musta sisältä.

Kivitalojen Fiat kirjoitti:

Jepjep ;) ylivoimainen tuote... Joo, paperilla ehkä. Käytäntö... No sama kuin mielikuva koko tuotteesta: muovinen ja hutera. Vähän niinkuin italialaiset autot ja miehet. Kaunis päältä, musta sisältä.

Lue lisää

Vertaus oli sinänsä hyvä, talojahan pyritään myymään kansalle vähän kuin autoja. Mielikuvamyynti kukoistaa: Markkinoden massiivisin, hengittävä rakenne, pieni kulutus, äänetön voittaja jne...
Autotkin piirretään ensin paperille ja suunnitellaan, niin Suomessa kuin Italiassakin. Talo- ja autokauppa eroaa joskus toisistaan siitä, että talon on oltava aina halpa ja auto mielummin kallis.
Vertaus Italilaiseen autoon oli sinänsä huono, kun oikein mikään Eps-harkkotalossa samaistu niihin. Ferrarikin on autona kallis romu.
Eps-harkkotalo on talojen BMW. Kevyt ja luja itsekantava kori, erittäin pieni kulutus ja lämmin. Kestää käyttöä ei halkeile eikä vety. Äänetön ja edustava, jota muut kauppiaat kadehtii.

Varmaan sen takia, kun muut materiaalit pelkäävät oman liiketoimintansa takia. Tuotetta on helppo vähätellä, mutta uskon, että on tulevaisuuden tapa rakentaa.

En rakenna EPSistä kirjoitti:

Koska kusettajia ja pask..n myyjiä ei siedä kukaan. Tuote on vitsi ja kapitalismin luoma keinotekoinen tuote, jolla pilataan aitojen kivitalojen maine.

Katsokaa tämä linkki, niin ymmärrätte!!!

http://www.quadlock.com/images/insulated_concrete_forms/residential/ICF_Home_withstands_hurricane_Katrina.jpg

Kertokaa mikä muu talo kestää hurrikaanin. Vapaita tontteja näyttää olevan aika paljon ympärillä... niille taidettiin aikoinaan rakentaa lammi- ja siporex-taloja, puhumattakaan puutaloista.

http://www.rewardwalls.com/wp-content/uploads/2011/05/Wisconsin-EF4-Tornado-ICF.jpg

Kuinka typerä pitää ihmisen olla vai mikä on se motiivi, että perustaa kirjoittelunsa aivan perättömiin huhuihin ja arvailuihin. Yksi motiivi on tietenkin se, että yrittää itse saada kaupaksi muita materiaaleja.... vaikkapa selän murskaavaa betoniharkkoa

En rakenna EPSistä kirjoitti:

Koska kusettajia ja pask..n myyjiä ei siedä kukaan. Tuote on vitsi ja kapitalismin luoma keinotekoinen tuote, jolla pilataan aitojen kivitalojen maine.

Ole rakentamatta... tuote ei ole vitsi.. itse olet!

Ei oo eps mersuu tai bemarii nähnytkään. Peugeot tai citroen kuvaa lähinnä paremmin tuota eps taloa.

Mitä parempi eristys ja mitä vähemmän ilmavuotoja, sitä paremmin ilmanvaihtokone toimii. Passiivitalossa olosuhteet sisällä ovat vedottomat, eikä seinäpinnoissa ole kylmiä kohtia.
Eps-harkko on nerokas keksintö ja siihen vähän huolellisuutta, niin hyvä tulee.

Yksinkertaisen helppo kirjoitti:

Mitä parempi eristys ja mitä vähemmän ilmavuotoja, sitä paremmin ilmanvaihtokone toimii. Passiivitalossa olosuhteet sisällä ovat vedottomat, eikä seinäpinnoissa ole kylmiä kohtia.
Eps-harkko on nerokas keksintö ja siihen vähän huolellisuutta, niin hyvä tulee.

Lue lisää

Omakotitalon hinta ei muodostu rungosta yleensäkään, vaan käytettävästä tekniikasta ja sisustuksesta.
Kustannuksia saa nostettua suurilla maisemaikkunoilla myös helposti.
Välillä tuntuu siltä että kustannukset karkaavat käsistä juuri niiltä, jotka eniten uhoavat säästävänsä. Nihilistiä sitten kaikki tasapuolisesti laskuttavat enemmän. Voi olla vaikeaa saada edes ketään töihin ja aikataulutkin prakaavat.
Meni hieman ohi aiheen ja takaisin Eps-harkkoon. Kävin tuossa kaverin työmaalla ja huomasin että Eps-harkon kyljessä oli kätevä mittaviivasto 5 sentin välein. Kätevä keksintö joka helpottaa mittaamista ja sahaamista suoraan. Muutenkin harkkoja pinottiin, kuin Legoja uskomattoman nopeasti.
Toinen kerros oli kolmekerroksisesta sanoisinko ökytalosta rakenteilla. Työtä voisi verrata pitkästä tavarasta rakentamiseen, työvälineinä oli saha ja liimapistooli.
Jos hyvä rantatontti löytyisi, niin saattaisin vielä alkaa rakentamaan, vähitellen oma 5 vuoden takainen projekti alkaa unohtumaan. Ilmeisesti aika kultaa muistot. Nyt tekisin kyllä yhteen kerrokseen, korkeintaan kellarin alle , jos rinne olisi jyrkkä.
Kivitalo olisi selviö toisenkin kerran ja Eps-harkoilla voisi hieman säästää selkäänsä. Mitään isompaa negatiivista en ole tuotteessa huomannut, jos jotain huonoa löytyisi, niin nykyisellä nettiaikakaudella olisi jo tiedossa.
Betoni on aina hyvä ja tuskin sitä kukaan epäileekään, saa susi hukka puhaltaa vapaasti. Eristystäkin ilmastossamme tarvitaan aina vaan enenevässä määrin.
Puulämmitystä en enää tekisi, valitsisin varmaankin maalämmön. On niin roskastavaista puuhaa, no onhan se nyt hyvää kuntoilua. Aika näyttää ja tontin etsintä jatkuu ja varmaan täytyy vaimolekin ensin puuhasta kertoa. Etenen ainakin harkitsevammin, kuin ensi kerralla tuli tehtyä ja tuo turha hosuminen pois.

Jyskän ajattelija kirjoitti:

Omakotitalon hinta ei muodostu rungosta yleensäkään, vaan käytettävästä tekniikasta ja sisustuksesta.
Kustannuksia saa nostettua suurilla maisemaikkunoilla myös helposti.
Välillä tuntuu siltä että kustannukset karkaavat käsistä juuri niiltä, jotka eniten uhoavat säästävänsä. Nihilistiä sitten kaikki tasapuolisesti laskuttavat enemmän. Voi olla vaikeaa saada edes ketään töihin ja aikataulutkin prakaavat.
Meni hieman ohi aiheen ja takaisin Eps-harkkoon. Kävin tuossa kaverin työmaalla ja huomasin että Eps-harkon kyljessä oli kätevä mittaviivasto 5 sentin välein. Kätevä keksintö joka helpottaa mittaamista ja sahaamista suoraan. Muutenkin harkkoja pinottiin, kuin Legoja uskomattoman nopeasti.
Toinen kerros oli kolmekerroksisesta sanoisinko ökytalosta rakenteilla. Työtä voisi verrata pitkästä tavarasta rakentamiseen, työvälineinä oli saha ja liimapistooli.
Jos hyvä rantatontti löytyisi, niin saattaisin vielä alkaa rakentamaan, vähitellen oma 5 vuoden takainen projekti alkaa unohtumaan. Ilmeisesti aika kultaa muistot. Nyt tekisin kyllä yhteen kerrokseen, korkeintaan kellarin alle , jos rinne olisi jyrkkä.
Kivitalo olisi selviö toisenkin kerran ja Eps-harkoilla voisi hieman säästää selkäänsä. Mitään isompaa negatiivista en ole tuotteessa huomannut, jos jotain huonoa löytyisi, niin nykyisellä nettiaikakaudella olisi jo tiedossa.
Betoni on aina hyvä ja tuskin sitä kukaan epäileekään, saa susi hukka puhaltaa vapaasti. Eristystäkin ilmastossamme tarvitaan aina vaan enenevässä määrin.
Puulämmitystä en enää tekisi, valitsisin varmaankin maalämmön. On niin roskastavaista puuhaa, no onhan se nyt hyvää kuntoilua. Aika näyttää ja tontin etsintä jatkuu ja varmaan täytyy vaimolekin ensin puuhasta kertoa. Etenen ainakin harkitsevammin, kuin ensi kerralla tuli tehtyä ja tuo turha hosuminen pois.

Lue lisää

Jep, kaivoin kirjanpitoa projektista. EPS-palikat maksoivat ulkoseiniin 12000e (vuonna 2010) ja betonit pumpattuna 4 valukertaan (36m pumppuauto lisäkustannuksena) 6500e. Kokonaiskustannuksesta luokkaa 5%, joten ei paljon ole merkitystä kokonaisuuden kannalta.
Työt ja kustannukset alkavat, kun runko on sateelta suojassa, vaikka "talo on jo pystyssä". Varsinkin, jos tekee rungon itse, jolloin pystytysurakan hinta on kirjanpidossa nolla.

epsimies kirjoitti:

Jep, kaivoin kirjanpitoa projektista. EPS-palikat maksoivat ulkoseiniin 12000e (vuonna 2010) ja betonit pumpattuna 4 valukertaan (36m pumppuauto lisäkustannuksena) 6500e. Kokonaiskustannuksesta luokkaa 5%, joten ei paljon ole merkitystä kokonaisuuden kannalta.
Työt ja kustannukset alkavat, kun runko on sateelta suojassa, vaikka "talo on jo pystyssä". Varsinkin, jos tekee rungon itse, jolloin pystytysurakan hinta on kirjanpidossa nolla.

Lue lisää

Niin, toki harjaterästä parilla tonnilla. Rakennesuunnittelija pani varman päälle..

Vaan se niin huono ja epävarma rakentaa tuo EPS, että en kyllä lähtisi leikkimään. Kiviaineksista tehdyillä harkoilla saa vaan paremman ja edullisemman kokonaisuuden. Miksi siis riskeerata. Siksikö, että joku innovaattori on päättänyt luoda tällaisen muovimuotin johon voi valaa betonia? Ei riitä minulle syyksi.

valitettavasti kirjoitti:

Vaan se niin huono ja epävarma rakentaa tuo EPS, että en kyllä lähtisi leikkimään. Kiviaineksista tehdyillä harkoilla saa vaan paremman ja edullisemman kokonaisuuden. Miksi siis riskeerata. Siksikö, että joku innovaattori on päättänyt luoda tällaisen muovimuotin johon voi valaa betonia? Ei riitä minulle syyksi.

Lue lisää

Kyseesähän on 15 cm paksu teräsbetonitalo, loput ovat eristettä ja niin paljon kuin asiakas haluaa.
Keksijänähän rakenteella ei nyt ole joku, vaan monia ja jo kymmeniä vuosia sitten.
Googletappa Eps forms, niin saat runsaasti lisätietoa aiheesta. Ei hullumpi keksintö, miksiei raskasta betonityötä olisi järkevää suorittaa mielummin betonipumpulla.
15 cm teräsbetonia on julmetun vahva rakenne, joka varmasti kestää isältä pojalle ja vielä pojanpojalekin.
Betonia parempaa rakennusainetta saa etsiä.

Betonia ja terästä kirjoitti:

Kyseesähän on 15 cm paksu teräsbetonitalo, loput ovat eristettä ja niin paljon kuin asiakas haluaa.
Keksijänähän rakenteella ei nyt ole joku, vaan monia ja jo kymmeniä vuosia sitten.
Googletappa Eps forms, niin saat runsaasti lisätietoa aiheesta. Ei hullumpi keksintö, miksiei raskasta betonityötä olisi järkevää suorittaa mielummin betonipumpulla.
15 cm teräsbetonia on julmetun vahva rakenne, joka varmasti kestää isältä pojalle ja vielä pojanpojalekin.
Betonia parempaa rakennusainetta saa etsiä.

Lue lisää

hullu viritys. kyprokkeja sisäseiniin ja rappaukset ropisee irti. Suoraa seinää tosi vaikea tehdä. Rapparit inhoo kun joutuu kieroja seiniä oikomaan. smyygit persiestä tehdä. tuntuu lasten muovilelulta. teräsbetoni ei muovin sisällä saavuta ikinä todellista kovuuttaan. on totta että kivitalon määritys on se, että kantava runko on betonia. tämä vaaksan paksu kivirunko ei kuitenkaan tee näistä taloista asenteeltaan kivitaloja. paremminkin muovitaloja. oma palsta teille siis!

omalle palstalle hus kirjoitti:

hullu viritys. kyprokkeja sisäseiniin ja rappaukset ropisee irti. Suoraa seinää tosi vaikea tehdä. Rapparit inhoo kun joutuu kieroja seiniä oikomaan. smyygit persiestä tehdä. tuntuu lasten muovilelulta. teräsbetoni ei muovin sisällä saavuta ikinä todellista kovuuttaan. on totta että kivitalon määritys on se, että kantava runko on betonia. tämä vaaksan paksu kivirunko ei kuitenkaan tee näistä taloista asenteeltaan kivitaloja. paremminkin muovitaloja. oma palsta teille siis!

Lue lisää

Miten helvetissä olette voineet saada Eps-harkkotalon seinät kieroiksi, puhut jaskaa. Nehän ovat viivasuoria ja suorat seinät ovat juuri yksi niiden etuja.
Itse tein kuultorappauksena sisäpuolelta ja juuri helppoa siksi kun seinät ovat suoria heti eikä tarvitse oikoa.
Gybrockia käyttävät vain säästääkseen kustannuksia. Mitä ihmeen ongelmia smyygien kanssa, ainahan niissä vähän enemmän on työtä ja rappauksen työmäärä tulee suurelta osilta smyygien sorvaamisesta.
Eiköhän se betoninkin määrä ole suunniteltu järkevän paksuiseksi, eihän siihen ylimääräistä rahaa, joka usein vielä on velkaa kannata turhaan hakata.
Jos 17 metriä kellarin maanpaineseinää kestää 3 metrin syvyydessä ilman tukevia väliseiniä, niin mikä muu harkko pystyy siihen ?
Betonin lujittuminen ja kuivuminen on kaksi eri asiaa, joita ei kannata sotkea.

valitettavasti kirjoitti:

Vaan se niin huono ja epävarma rakentaa tuo EPS, että en kyllä lähtisi leikkimään. Kiviaineksista tehdyillä harkoilla saa vaan paremman ja edullisemman kokonaisuuden. Miksi siis riskeerata. Siksikö, että joku innovaattori on päättänyt luoda tällaisen muovimuotin johon voi valaa betonia? Ei riitä minulle syyksi.

Lue lisää

Jassoo... mitäköhän epävarmaa siinä oikein mahtaa olla???? Homma on kokonaisuudessaan helppoa jopa itse toteutettuna.

Rakenne on teräsbetoni. Harkot tuovat helppouden muottityöhön. Samalla tulee väkisin suorat seinät, jossa on eristeet valmiina. Minä en vaan osaa ymmärtää mikä tässä systeemissä on nyt niin vaikea ymmärtää edes huonommilla hengenlahjoilla siunatuille

ei o huono kirjoitti:

Jassoo... mitäköhän epävarmaa siinä oikein mahtaa olla???? Homma on kokonaisuudessaan helppoa jopa itse toteutettuna.

Rakenne on teräsbetoni. Harkot tuovat helppouden muottityöhön. Samalla tulee väkisin suorat seinät, jossa on eristeet valmiina. Minä en vaan osaa ymmärtää mikä tässä systeemissä on nyt niin vaikea ymmärtää edes huonommilla hengenlahjoilla siunatuille

Lue lisää

Älkää viitsikö eps-tyypit yrittää täällä kusettaa kuluttajia. Mikään rakentaminen ei ole helppoa, eikä varsinkaa muottiharkkojen kanssa työskentely. Virheitä ei saa olla yhtään tai homma kusee totaalisesti ja on usein mahdoton järkevästi korjata. Betonimuottiharkkojen kanssa ei ole niin vaarallista mokata, mutta ei sekään iisiä ole handlata. Paras ja helpoin tapa on rakentaa kivitalo muurattavista harkoista, kuten kevytsora tai -betoniharkoista. Edullisin ja varmin tapa myös...

valitettavasti kirjoitti:

Vaan se niin huono ja epävarma rakentaa tuo EPS, että en kyllä lähtisi leikkimään. Kiviaineksista tehdyillä harkoilla saa vaan paremman ja edullisemman kokonaisuuden. Miksi siis riskeerata. Siksikö, että joku innovaattori on päättänyt luoda tällaisen muovimuotin johon voi valaa betonia? Ei riitä minulle syyksi.

Lue lisää

"Vaan se niin huono ja epävarma rakentaa tuo EPS, että en kyllä lähtisi leikkimään. Kiviaineksista tehdyillä harkoilla saa vaan paremman ja edullisemman kokonaisuuden. Miksi siis riskeerata."
Mitäs riskiä näet ?

En vähättelisi sitä, että eps talot ovat täysin luonnottomia muovimöhkäleitä (Vrt. Taannoinen ufo- asunto). Hyi olkoon!

Tuolla edellä hyvä kysymys, vastatkaapa nyt siihen Siporexit ja Jämerät, sekä muut intoilijat.
17 metriä maanpaineseinää 3 metrin syvyydessä ilman tukevia sisäpuolisia väliseiniä. Mikä muu harkko tai elementti pystyy siihen ?
Ei taida Eps-harkko olla kovinkaan heikko rakenne, vaan päinvastoin.
Tukevat väliseinät tuovat runsaasti kustannuksia, kohottaen työmäärää ja vaikutusta on myös välipohjan rakenteeseen.

Rak.mest. 39 kirjoitti:

Tuolla edellä hyvä kysymys, vastatkaapa nyt siihen Siporexit ja Jämerät, sekä muut intoilijat.
17 metriä maanpaineseinää 3 metrin syvyydessä ilman tukevia sisäpuolisia väliseiniä. Mikä muu harkko tai elementti pystyy siihen ?
Ei taida Eps-harkko olla kovinkaan heikko rakenne, vaan päinvastoin.
Tukevat väliseinät tuovat runsaasti kustannuksia, kohottaen työmäärää ja vaikutusta on myös välipohjan rakenteeseen.

Lue lisää

Itseasiassa taitaa eps harkko ja paikallavalu olla ainoat ratkaisut, joissa kapasiteetti riittää heittämällä maanpainetta vastaan. On nimittäin niin, että kyllä tosi raskaalla riskillä mennään sipolla ja betoniharkoilla. Betoniharkkoihin on nimittäin melkolailla täysin mahdotonta sulloa riittävästi rautaa ja niiden väliin betonia, jotta rakenteellinen kapasitetti olisi riittävä

huolissaan olen kirjoitti:

Itseasiassa taitaa eps harkko ja paikallavalu olla ainoat ratkaisut, joissa kapasiteetti riittää heittämällä maanpainetta vastaan. On nimittäin niin, että kyllä tosi raskaalla riskillä mennään sipolla ja betoniharkoilla. Betoniharkkoihin on nimittäin melkolailla täysin mahdotonta sulloa riittävästi rautaa ja niiden väliin betonia, jotta rakenteellinen kapasitetti olisi riittävä

Lue lisää

Siporakenteissa käytetään erillistä raudoitettua maapaine-elementtiä maapaineseinissä... Helkutin nopea tuote. Parissa päivässä koko kellarikerros. Eli se siitä keskustelusta.

Jotta taloaan voi sanoa kivitaloksi, täytyy myös yläpohjan olla höyrysulutun kivipohjainen ratkaisu kuten kb-elementit/ontelot, ja tällöin ne kantavat väliseinät käytännössä tulee olla kuitenkin joten turha elvistellä maanpaineseinistä ilman kantavia väliseiniä.

Msmsmss kirjoitti:

Jotta taloaan voi sanoa kivitaloksi, täytyy myös yläpohjan olla höyrysulutun kivipohjainen ratkaisu kuten kb-elementit/ontelot, ja tällöin ne kantavat väliseinät käytännössä tulee olla kuitenkin joten turha elvistellä maanpaineseinistä ilman kantavia väliseiniä.

Lue lisää

Kantava väliseinä on eri asia kuin tukeva väliseinä. Tukevalla väliseinällä otetaan vastaan maanpainetta ja tuetaan seinää jotta se ei nyrjähdä sisään.
Kantavalla väliseinällä taas kannatetaan välipohjaa ja tarvittaessa kattoa.
Monet harkkorakenteet tarvitsevat tukevan väliseinän tai pilasterin 5 metrin välein ja näille myös perustukset, jopa lisää paalupisteitä.
Mikäli toteuttaa esim. Kellarin jossa autotalli ja käynti ulkokautta, ei Eps-harkoilla välttämättä tarvita tukevaa, eikä kantavaa väliseinää perustuksineen.
Kivirakenteinen katto on rakenteellisesti painava ja vaatii tietysti erillistä tukea, lisäten kustannuksia. Lopulta kukaan ei edes huomaa, että olet sijoittanut kivirakenteiseen kattoosi 20 - 40 000 tukirakenteineen.
Kaikki tuki- ja kantavat rakenteet sitten taas lisäävät myös painoa, mikä taas lisää perustuksien järeyttä ja kustannuksia.
Puinen kattotuoli on kustannustehokas ja kevyt materiaali, jolla tavanomaiset talot voidaan toteuttaa ilman kalliita kantavia väliseiniä. Mitään kivisiä massiivisia kattorakenteita ei välttämättä tarvita.
Paino ja lujuuskin saattavat olla aivan eri asia, ainoastaan entisessä Neuvostoliitossa insinööri uskoi painon tuovan lujuutta ja niinhän se Belarus sitten peltoon upposikin.
Keskustelun avaaja peräänkuullutti Eps-harkkojen hyviä puolia ja ne ovat selvästi: Betonin lujuus, rakenteiden ja rakentamisen keveys, erinomainen lämmöneristävyys, mittatarkkuus, työvaiheiden vähyys, ei ime kosteutta jne...

Rak. Ins. 47 v. kirjoitti:

Kantava väliseinä on eri asia kuin tukeva väliseinä. Tukevalla väliseinällä otetaan vastaan maanpainetta ja tuetaan seinää jotta se ei nyrjähdä sisään.
Kantavalla väliseinällä taas kannatetaan välipohjaa ja tarvittaessa kattoa.
Monet harkkorakenteet tarvitsevat tukevan väliseinän tai pilasterin 5 metrin välein ja näille myös perustukset, jopa lisää paalupisteitä.
Mikäli toteuttaa esim. Kellarin jossa autotalli ja käynti ulkokautta, ei Eps-harkoilla välttämättä tarvita tukevaa, eikä kantavaa väliseinää perustuksineen.
Kivirakenteinen katto on rakenteellisesti painava ja vaatii tietysti erillistä tukea, lisäten kustannuksia. Lopulta kukaan ei edes huomaa, että olet sijoittanut kivirakenteiseen kattoosi 20 - 40 000 tukirakenteineen.
Kaikki tuki- ja kantavat rakenteet sitten taas lisäävät myös painoa, mikä taas lisää perustuksien järeyttä ja kustannuksia.
Puinen kattotuoli on kustannustehokas ja kevyt materiaali, jolla tavanomaiset talot voidaan toteuttaa ilman kalliita kantavia väliseiniä. Mitään kivisiä massiivisia kattorakenteita ei välttämättä tarvita.
Paino ja lujuuskin saattavat olla aivan eri asia, ainoastaan entisessä Neuvostoliitossa insinööri uskoi painon tuovan lujuutta ja niinhän se Belarus sitten peltoon upposikin.
Keskustelun avaaja peräänkuullutti Eps-harkkojen hyviä puolia ja ne ovat selvästi: Betonin lujuus, rakenteiden ja rakentamisen keveys, erinomainen lämmöneristävyys, mittatarkkuus, työvaiheiden vähyys, ei ime kosteutta jne...

Lue lisää

> Keskustelun avaaja peräänkuullutti Eps-harkkojen hyviä puolia
> ja ne ovat selvästi: Betonin lujuus, rakenteiden ja rakentamisen
> keveys, erinomainen lämmöneristävyys, mittatarkkuus, työvaiheiden
> vähyys, ei ime kosteutta jne...

Mutta entäpä jos listattaisiin niitä hyviä puolia verrattuna muihin valuharkkoratkaisuihin? Keveys jää, mutta...

The_Rat kirjoitti:

> Keskustelun avaaja peräänkuullutti Eps-harkkojen hyviä puolia
> ja ne ovat selvästi: Betonin lujuus, rakenteiden ja rakentamisen
> keveys, erinomainen lämmöneristävyys, mittatarkkuus, työvaiheiden
> vähyys, ei ime kosteutta jne...

Mutta entäpä jos listattaisiin niitä hyviä puolia verrattuna muihin valuharkkoratkaisuihin? Keveys jää, mutta...

Lue lisää

Keveys ja siitä seuraava rakentamisen nopeus. Parempi lämmöneristävyys -->rahaa säästyy ! Nämä riittää mulle !

fiksurakentaja kirjoitti:

Keveys ja siitä seuraava rakentamisen nopeus. Parempi lämmöneristävyys -->rahaa säästyy ! Nämä riittää mulle !

Verrattuna muihin valettaviin raskaisiin harkkoihin:

Nostokoneiden tarve minimissä
Selkä säästyy
Mittatarkka
Puolet pidempi
korkeampi
Suurempi valuaukko, helpompi valaa
Ei holvaa valettaessa, koska ei ime kosteutta
Kapeampi seinä samalla eristysmäärällä
Teräkset helpompi asentaa
Vähemmän teräksen tarvetta
Helpompi työstää
Ei pölytä
Ylityspalkit samalla tuotteella
Vähemmän rakennusosia
Parempi rappauspohja
Pienempi laastin menekki
Kylmäsillattomampi
Nopeampi valukertoja vähemmän
Lujempi rakenne
Itsekantava runko
Halvempi kuljettaa
Vähemmän roskaa
Työturvallisempi
Pitkäikäisempi talo
Talvirakentaminen ongelmatonta
Runko ei johda kylmää
Betonisydämmen lämpötila tasainen
Ei kastu sateessa
Ei tarvitse kastella
Helppo kiinnittää
Voi tapetoida
Helppo muotoilla, pyöreäkin ikkuna hetkessä
Vähemmän betonin tarvetta kokonaisuudessa, kustannussäästö
Voidaan valaa ilman anturapalkkia
Jne...

Eiköhän tuossa noin alkajaisiksi ja hyvää Joulua

Yhden tehnyt kirjoitti:

Verrattuna muihin valettaviin raskaisiin harkkoihin:

Nostokoneiden tarve minimissä
Selkä säästyy
Mittatarkka
Puolet pidempi
korkeampi
Suurempi valuaukko, helpompi valaa
Ei holvaa valettaessa, koska ei ime kosteutta
Kapeampi seinä samalla eristysmäärällä
Teräkset helpompi asentaa
Vähemmän teräksen tarvetta
Helpompi työstää
Ei pölytä
Ylityspalkit samalla tuotteella
Vähemmän rakennusosia
Parempi rappauspohja
Pienempi laastin menekki
Kylmäsillattomampi
Nopeampi valukertoja vähemmän
Lujempi rakenne
Itsekantava runko
Halvempi kuljettaa
Vähemmän roskaa
Työturvallisempi
Pitkäikäisempi talo
Talvirakentaminen ongelmatonta
Runko ei johda kylmää
Betonisydämmen lämpötila tasainen
Ei kastu sateessa
Ei tarvitse kastella
Helppo kiinnittää
Voi tapetoida
Helppo muotoilla, pyöreäkin ikkuna hetkessä
Vähemmän betonin tarvetta kokonaisuudessa, kustannussäästö
Voidaan valaa ilman anturapalkkia
Jne...

Eiköhän tuossa noin alkajaisiksi ja hyvää Joulua

Lue lisää

Kannattaa varmaankin keskittyä asumisenaikaisiin etuihin rakentamisenaikaisten sijasta. Tältä pohjalta sanoisin, että
- lämpöarvot
- ei kaikumista
- rappausjälki
- sähkölämmitys (mielestäni hyvä, koska ikuinen ja nopea reagoimaan)

Yhden tehnyt kirjoitti:

Verrattuna muihin valettaviin raskaisiin harkkoihin:

Nostokoneiden tarve minimissä
Selkä säästyy
Mittatarkka
Puolet pidempi
korkeampi
Suurempi valuaukko, helpompi valaa
Ei holvaa valettaessa, koska ei ime kosteutta
Kapeampi seinä samalla eristysmäärällä
Teräkset helpompi asentaa
Vähemmän teräksen tarvetta
Helpompi työstää
Ei pölytä
Ylityspalkit samalla tuotteella
Vähemmän rakennusosia
Parempi rappauspohja
Pienempi laastin menekki
Kylmäsillattomampi
Nopeampi valukertoja vähemmän
Lujempi rakenne
Itsekantava runko
Halvempi kuljettaa
Vähemmän roskaa
Työturvallisempi
Pitkäikäisempi talo
Talvirakentaminen ongelmatonta
Runko ei johda kylmää
Betonisydämmen lämpötila tasainen
Ei kastu sateessa
Ei tarvitse kastella
Helppo kiinnittää
Voi tapetoida
Helppo muotoilla, pyöreäkin ikkuna hetkessä
Vähemmän betonin tarvetta kokonaisuudessa, kustannussäästö
Voidaan valaa ilman anturapalkkia
Jne...

Eiköhän tuossa noin alkajaisiksi ja hyvää Joulua

Lue lisää

Miten ihmeessä saat tuosta kylmäsillattomamman? Siis verrattuna esimerkiksi Lammiin?

Tuossa kun vedät palotikkaat runkoon kiinni, niin sinulla on kylmäsilta siihen. Ja kun laitat sisälle kiviseinänä, on sisäpuolelta kylmäsilta samaan runkoon valmis.

The_Rat kirjoitti:

Miten ihmeessä saat tuosta kylmäsillattomamman? Siis verrattuna esimerkiksi Lammiin?

Tuossa kun vedät palotikkaat runkoon kiinni, niin sinulla on kylmäsilta siihen. Ja kun laitat sisälle kiviseinänä, on sisäpuolelta kylmäsilta samaan runkoon valmis.

Lue lisää

Kannattaa huomioida, että kylmäsillan vaikutus on vain pinta-alansa verran. Lisäksi Eps-harkossa on eriste molemmin puolin ja vain toisesta puolikkaasta mennään läpi jos mennään.
Väitän että Eps-harkot ovat eristyskyvyltään täysin ylivoimaisia verrattuna seinän paksuuteen ja asuminen tulee olemaan halpaa. Eps-välikkeellinen harkko on eristyskyvyltään vieläkin parempi, mutta muovivälikkeellinen taas aavistuksen parempi ääneneristävyydeltään.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että talo on kokonaisuus, eristettä tarvitaan runsaasti myös katossa ja lattiassa. Energian kulutuksen puolesta ilmatiiveys on ratkaisevassa asemassa, joten ikkunoiden asennuksessa tulee olla huolellinen.
Kaikenkaikkiaan Eps-harkoilla saa edullisesti erinomaisen talon aivan varmasti.

The_Rat kirjoitti:

Miten ihmeessä saat tuosta kylmäsillattomamman? Siis verrattuna esimerkiksi Lammiin?

Tuossa kun vedät palotikkaat runkoon kiinni, niin sinulla on kylmäsilta siihen. Ja kun laitat sisälle kiviseinänä, on sisäpuolelta kylmäsilta samaan runkoon valmis.

Lue lisää

Palotikkaat runkoon, Joo siitä häviää lämpöä euron arvosta vuosisadassa. Mikä Einstein... Kiviväliseinät tulee eristettä vasten.

fiksurakentaja kirjoitti:

Palotikkaat runkoon, Joo siitä häviää lämpöä euron arvosta vuosisadassa. Mikä Einstein... Kiviväliseinät tulee eristettä vasten.

Eli kylmäsilta ei olekaan ongelma, kun muilla ratkaisuilla saa paremman? Mutta piti kuitenkin mainita...

Jos kiviväliseinä tulee eristettä varten, niin siinä häviää sitten nurkasta suurin osa niistä kiviseinän eduista. Äänieristys esimerkiksi on sitten suhteellisen heikko.

The_Rat kirjoitti:

Eli kylmäsilta ei olekaan ongelma, kun muilla ratkaisuilla saa paremman? Mutta piti kuitenkin mainita...

Jos kiviväliseinä tulee eristettä varten, niin siinä häviää sitten nurkasta suurin osa niistä kiviseinän eduista. Äänieristys esimerkiksi on sitten suhteellisen heikko.

Lue lisää

Therat on sitä porukkaa, jota ei pidä päästää rakentamaan! Väkisin tekisi väärin ja saisi takuuvarman homman tehtyä päin mäntyä.

Pelottava ajatus theratista rakentamassa.

Pahin kohta epsitaloissa on ontelolaattojen kohdalla ja siihenkin jää seinään epsiä 15cm. Mutta tosiaan väärin tehtynä epsitalostakin saa huonon, vaatii toki jo selvää tahallisuutta.

Miten sitten?

Talotikkaat kiinnitetään kylmäsillattomasti kiinnityssylintereillä, helppoa ja yksinkertaista. Itse hankin niitä Malanderilta, jolta muutenkin tietoa löytyy mahtavasti.