Palstalla on tämän tästä moitittu taiteilijoiden edunvalvontaa ja jopa sanottu, ettei sellaista edes ole. Tähän loaheittoon syyllistyneet eivät kyllä tiedä mistä puhuvat, vaikka väittävät olevansa itse taiteilijoita. Heihin sopii hyvin sanat "oman pesänsä likaajat". En mallta olla ottamatta tähän Helsingin Sanomista Seppo Heiskasen Taidemaalariliiton pääsihteerin Terhi Aaltosen nekrologia:
"Pääsihteeri, yhteiskuntatieteiden tohtori ja oikeustieteen kandidaatti Terhi Aaltonen kuoli pitkään sairastettuaan Helsingissä 53 vuoden ikäisenä 15. marraskuuta 2013. Hän oli syntynyt Helsingissä 14. heinäkuuta 1960.
Aaltonen omisti koko neljännesvuosisadan mittaisen työuransa kuvataiteilijoiden taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantamiseen ja puolustamiseen. Vielä pari kuukautta ennen kuolemaansa hän toimi asiantuntijana sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joka kehitti luovilla aloilla työskentelevien sosiaaliturvaa.
Aaltonen valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1985. Samana vuonna hän aloitti työnsä Taidemaalariliiton pääsihteerinä ja toimi siinä kuolemaansa saakka. Hänen työnsä ei rajoittunut ainoastaan taidemaalareiden etujen ajamiseen, hänen kenttänään oli koko laaja taiteilijakunta.
Taiteilijoiden verotus, taiteen ensimyynnin arvonlisävero, sosiaaliset ja ammatilliset kysymykset olivat keskeisiä Aaltosen työssä. Hän laati muun ohella vero-oppaita, sopimusmalleja eri tilanteisiin sekä ohjeita arvonlisäverovelvollisille taiteilijoille. Hän osallistui myös Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamissa eri työryhmissä taidehallinnon lainvalmisteluun.
Työnsä ohella Aaltonen jatkoi myös opintojaan. Hän suoritti taidehallinnon ylemmän tutkinnon Dublinin yliopistossa Irlannissa ja väitteli Jyväskylässä yhteiskuntatieteiden tohtoriksi aiheenaan vanhenevat taiteilijat.
Aaltosen työura sattui aikaan, jolloin maamme kuvataiteilijakunta kasvoi huomattavasti. Samalla kasvoivat myös ongelmat ja neuvonnan tarve. Aaltonen kirjoitti oppaita, mutta hän piti myös henkilökohtaista "vastaanottoa" taiteilijoille.
Taiteilijoiden luottamuksen Aaltonen sai ihailtavalla tavalla.
Kuvantekijät aina pohjoisinta Suomea myöten luottivat hänen neuvoihinsa ja ohjeisiinsa. Hän oli ystävällinen ja pitkämielinen kaikkia apua tarvitsevia taiteilijoita kohtaan. Vastapuoleen neuvotteluissa hän sen sijaan suhtautui tarpeen tullen hyvinkin määrätietoisesti ja tiukasti.
Aaltonen oli auttavainen myös kollegoitaan kohtaan. Omakohtaisesti koin tämän työskennellessäni vastaavassa toimessa Suomen Taidegraafikoissa. Juridisissa ja muissakin kysymyksissä hän oli aina valmis opastamaan myös sellaista toimittajataustaista esteetikkoa kuin minua."
"Pääsihteeri, yhteiskuntatieteiden tohtori ja oikeustieteen kandidaatti Terhi Aaltonen kuoli pitkään sairastettuaan Helsingissä 53 vuoden ikäisenä 15. marraskuuta 2013. Hän oli syntynyt Helsingissä 14. heinäkuuta 1960.
Aaltonen omisti koko neljännesvuosisadan mittaisen työuransa kuvataiteilijoiden taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantamiseen ja puolustamiseen. Vielä pari kuukautta ennen kuolemaansa hän toimi asiantuntijana sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joka kehitti luovilla aloilla työskentelevien sosiaaliturvaa.
Aaltonen valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1985. Samana vuonna hän aloitti työnsä Taidemaalariliiton pääsihteerinä ja toimi siinä kuolemaansa saakka. Hänen työnsä ei rajoittunut ainoastaan taidemaalareiden etujen ajamiseen, hänen kenttänään oli koko laaja taiteilijakunta.
Taiteilijoiden verotus, taiteen ensimyynnin arvonlisävero, sosiaaliset ja ammatilliset kysymykset olivat keskeisiä Aaltosen työssä. Hän laati muun ohella vero-oppaita, sopimusmalleja eri tilanteisiin sekä ohjeita arvonlisäverovelvollisille taiteilijoille. Hän osallistui myös Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamissa eri työryhmissä taidehallinnon lainvalmisteluun.
Työnsä ohella Aaltonen jatkoi myös opintojaan. Hän suoritti taidehallinnon ylemmän tutkinnon Dublinin yliopistossa Irlannissa ja väitteli Jyväskylässä yhteiskuntatieteiden tohtoriksi aiheenaan vanhenevat taiteilijat.
Aaltosen työura sattui aikaan, jolloin maamme kuvataiteilijakunta kasvoi huomattavasti. Samalla kasvoivat myös ongelmat ja neuvonnan tarve. Aaltonen kirjoitti oppaita, mutta hän piti myös henkilökohtaista "vastaanottoa" taiteilijoille.
Taiteilijoiden luottamuksen Aaltonen sai ihailtavalla tavalla.
Kuvantekijät aina pohjoisinta Suomea myöten luottivat hänen neuvoihinsa ja ohjeisiinsa. Hän oli ystävällinen ja pitkämielinen kaikkia apua tarvitsevia taiteilijoita kohtaan. Vastapuoleen neuvotteluissa hän sen sijaan suhtautui tarpeen tullen hyvinkin määrätietoisesti ja tiukasti.
Aaltonen oli auttavainen myös kollegoitaan kohtaan. Omakohtaisesti koin tämän työskennellessäni vastaavassa toimessa Suomen Taidegraafikoissa. Juridisissa ja muissakin kysymyksissä hän oli aina valmis opastamaan myös sellaista toimittajataustaista esteetikkoa kuin minua."
Vastaukset 43
Vanhimmat
...vaikkapa kerran mainita tuosta "ihmis- ja perusoikeus- jutusta" kun ei oikein tullut selväksi. XD Olet hassun hauska!! hihi
"oikeudeton" heh heh
hehheh!
-hakijalle pupu pöksyyn? Niin aina niin aina XDXD!
M***** poistelee viestejään kun jäi kiinni :D Dorka kaljupäinen ukko
...kertoa ihan nimeltä mainiten kuka poistelee ja mitä viestejä? Ja olisiko sinusta kertomaan se omalla nimelläsi?
Vai oletko taas syyttelemässä kateutesi kohdetta turhaan nimimerkin suojasta kuten raukkiskaverisikin palstalla? Ja montako vuotta kuvittelet vielä voivasi jatkaa kateutesi kohteen vainoamista, lyön meinaan vetoa että kohta loppuu vainoamisesi ja tulet aivan varmasti asian huomaamaan itsekin!
XDXD
Yritys hyvä 10. :D
Eiköhän palstan pitäjä poistanut ensimmäiseksi tulleen viestin ja se oli aivan oikein. Viesti oli sillä tavalla todella törkeä ja lain rajojen pitävyyttä koetteleva, suorastaan sairas, että joku roti palstan pitäjän on voitava täällä pitää.
...usko palstan pitäjän poistaneen hyvin asianmukaista ensimmäistä vastauskirjoitusta, vaan sen poistivat taantumukselliset voimat, jotka aloituksen virallista totuutta tunnustuksellisesti vahvistaen, peittelevät oikeaa totuutta ja poistattavat asian- ja totuudenmukaiset vastamielipiteet.
Taantumukselliset voimat jylläävät ja jyräävät alleen asianmukaiset kriittiset mielipiteet, virallista totuutta pyritään tunnustuksellisesti vaalimaan, koska asianmukainen kritiikki osuu totena liian syvälle järjestelmän "virallisiin perustotuuksiin", kumoten ne kokonaan ja tottakai tällaisten mielipiteiden julkilausuminen pitää kieltää!
Pahimmasta ihmisoikeusrikollisestakin pestään putipuhdas valtion virallisen koneiston valkopyykkiohjelmalla, vahvemman valtaoikeuksilla poljetaan surutta heikomman oikeuksia. Mutta tällaiset psyko- ja sosiopaatit meillä nostetaan virallisiin arvostuksiin.
...olevan sinulle elämääkin suurempi merkitys haha. Sinä teet pienestä hiekanjyväsestä suuren kallion =D. Relaa nyt vähän!
Kritiikki on aina aiheellista epäkohtien, puutteellisuuksien ja erilaisiten rikkomusten kohdalla, mutta se pitää tehdä asiallisesti ja hyviä tapoja noudattaen, jos toivoo jotakin saavansa muutetuksi. Tuo poistettu kirjoitus oli kaikkea muuta, epäasiallinen, törkeä ja jo vainajaa syvästi loukkaava. Kuten aiemmin totesin, se oli sairaan mielen purkaus, jollaista ei koskaan soisi näkevänsä.
Voidaan aina yrittää esittää törkeäksi tai loukkaavaksi, jopa sairaan mielen purkaukseksi, mutta totuutta se ei muuta, eikä sitä että totuuden peittelijällä on joko omat motiivinsa asiaan tai sitten hän on jymähtänyt omaan taantumuksellisuuteensa. Aloituskirjoituksessa paistavat molemmat.
Eikä kauniilla muistopuheilla poisteta ihmisoikeusrikollisia tekoja, joilla on haitattu toisen ihmisen elämää kohtuuttomasti. Eikä ihmis- ja perusoikeuksien vastaisella systeemillä ole mitään legitimiteettiä pyytää siltä joka vaatii näitä oikeuksia, muuttamaan tyyliään, koska kyseessä on ihmis- ja perusoikeurikollinen järjestelmä, jonka pitäisi itse muuttua ajan vaatimusten mukaiseksi.
Se että tällaiset henkilöt poistuvat ennenaikaisesti, on alalle vain piristysruiske kohti oikeudenmukaisempaa, yhdenvertaisempaa ja tasa-arvoisempaa taiteen virallista kenttää! Ja sen sijaan että näitä taidealan laittomasti toimivia jarruja nostetaan esille, heidät pitäisi haudata mahdollisimman syvälle tai jos nostetaan esille, niin häpeäpaaluun!
Kuvataiteen tekijöitä edustaa Sakari Topeliuksen perustama Suomen taiteilija seura. Tuo seura täyttää ensi vuonna 150 vuotta.Tuolle seuralle valittiin edellisellä viikolla uusi puheenjohtaja, mutta mediamme on ollut hyvin vaitonainen asiasta. Mistähän tämä vaitonaisuus mahtaakaan johtua? Tämä suuri mediavaitonaisuus kuvastaa juuri sitä asemaa, missä kuvataiteen tekijämme yhteiskunnassamme ovat. Yleensä kun jollekin ammattiyhdistysliikkeelle, siivoojille, raksatyömiehille ym. valitaan uutta puheenjohtajaa media on hyvin ärhäkkäänä on perässä ruotimassa valitun henkilön persoonaa.
Suomen taitelijaseura neuvottelee muiden ammattiyhdistysjohtajien kanssa taiteilijoiden eläkkeistä sun muista asioista ja sillinhan tuon seuran pitäisi silloin olla tasa-arvoinen neuvottelukumppani muiden liittojen kanssa. Näin ei vaan ole ollut ja tämän takia taitelijoidemme asema Suomessa on päässyt rapautumaan. Voihan olla syy myös itse taiteen tekijöissämme, taitelijoita on koulutettu melkein jokaisessa kylässä ja ei voi valittaa Suomi taitaa olla ylikoulutettu taiteilijoiden suhteen. Ehkäpä tämä ylikoulutus on suurin syy siihen, että kuvataiteen tekijöitä ei arvosteta? Valtion ei tarvitse uhrata miljooonia, kuin antamalla muutamalle niukimmista niukimpaa apurahaa? Kuvataidetta ja vallankin kuvanveistoa pitää tehdä Suomessa sivutyönä ja ansaita rahaa, että pystyy rahoittamaan teoksensa näyttelyjä varten kaikkine sivukuluineen. Kyllä verottaja on skarppina ottamassa tästäkin osansa, jos myytävää taiteilija on saanut.
...vuotta olen nauttinut taiteilijaeläkettä ja Taiteilijaseura ei ole missään vaiheessa ole ollut mukana tuossa prosessissa. Sinulla on ihan käsittämättömät luulot taiteilijaseuran kaikkivoipaisuudesta! Se ei ole meidän "ammattiyhdistys" vastoin sinun luulojasi! Itse olen tuon seuran jäsen ollut jo 32- vuotta ja todellakin tunnen nämä asiat. Älä tee itsestäsi narria tuon tietämättömyytesi kanssa!
Eikös tuo valtio myönnä niitä taiteilijaeläkkeitä ja niissä nyt ei katsota oletko hyvä taitelija vai et? Kunhan olet ollut julkisuudessa ja negatiivisessa julkisuudessa on plussaa valtion myöntämälle taiteilijaeläkkeelle. Kovin tuo taitelijaseuran monien vuosien jäsenyyskin ja seuran periaatteiden tunteminen on jäänyt ohueksi?
Enempää ei Suomen taiteilijaseura voi vaikuttaa, annetaanko valtion taitelijaeläkettä vai ei, kuin antamalla kieltävän tai puoltavan lausunnon. Tavallisen duunarin eläkekkään ei tule, kuin Manulle illallinen, lausuntoja sekin vaatiin.
Mitäs se sitten tekee, kerropa tietämyksesi, kun olet ollut niin kauan jäsenenä? Eiköhän tuo eläkkeesikin liene Suomen taiteilijaseuran neuvottelema? Mikäs taho se sitten noista neuvottelisi? Voihan olla, että jäseninä on kaikenlaista huuhaaporukkaa, jotka eivät tiedä edes sitä, kuka on heidän edunvalvojansa.
Eläkettäni minulle ei ole taiteilijaseura neuvotellut. Se on tullut minulle anomuksen ja siihen liittyvien liitteiden sekä historiani perusteella. Taiteilijaeläkkeenihän on "ylimääräinen eläke" minun kansaneläketuloni lisäksi
"Taiteen keskustoimikunta" sen sijaan antoi asiasta lausuntonsa tuon hakuprosessin aikan, mutta Taiteilijaseuralleni asia ei kuulu tippaakaan eikä pidä kuuluakaan. Sen tehtävänä ovat ihan muut asiat, eli tukea taiteilijaa eri asioissa työskentelyaikoina. Mutta, Suomen taiteilijaseura niinkuin taidemaalari liittokaan ei ole mikään ammattiyhdistys! Paina se jo sinne löyhään kalloosi!
Minun edunvalvojani on aina ollut- ja tulee aina olemaankin "Taiteen keskustoimikunta" ja "Kuvasto".
Riittääkö tämä vai pitääkö tosiaan vääntää ihan rautalangasta!?
....tää jankuttaja vihdoinkin ymmärtää asian koska ei ole kyhännyt tähän postaukseen "vastinettaan" "No vastaus sitten"- nimimerkille. :D Niin tai hänen panospussinsa tyhjentyi ihan kertaheitolla! Eli ällintälli loppui!
Niin kuin tiedämme alkuvaiheessaan Suomen taiteilijaseura oli yhteinen kaikille taiteenaloille, kuten monet taiteilijaseurat. Vähitellen muut taiteenalat perustivat omia liittojaan, joten Suomen taiteilijaseurasta tuli kuvataiteilijoiden yhdistys. Se muutettiin vuonna 1952 valtakunnalliseksi keskusjärjestöksi, johon kuuluvat Suomen Kuvanveistäjäliitto, Taidemaalariliitto, Suomen Taidegraafikot, Suomen Kuvataidejärjestöjen liitto,Valokuvataiteilijoiden liitto ja Muu ry.
Niin kuin tiedämme tuon seuran tehtävänä on suomalaisen kuvataiteen edistäminen. Tarkoitustaan varten seura osallistuu taidepolitiikkaan, järjestää näyttelyitä, harjoittaa julkaisutoimintaa ja toimii jäsentensä edunvalvojana. Eli samalla tavalla, kuin muutkin ammattiyhdistysjohtajat.
Muun muassa Helsingin Taidehalli rakennettiin seuran aloitteesta. Seura on perustanut Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiön, joka hankkii ja vuokraa työtiloja ja huoneistoja taiteilijoille. Säätiöllä on noin 30 asuntoa ja parisataa erilaista työtilaa Suomessa ja ulkomailla.
Suomen taiteilijaseuran julkaisutoiminta on keskitetty seuran Kustannus Oy Taide -kustantamon ympärille. Kustantamo julkaisee muun muassa Taide-aikakauslehteä. Aiemmin ilmestynyt seuran sisäinen lehti Taiteilija keskittyi taiteilijapolitiikkaan. Seura julkaisee myös eräiden muiden kulttuurijärjestöjen kanssa Kulttuuri.net-portaalia.
Tiedoksesi, että taiteilijaSEURAT eivät ole ammattiLIITTOJA, eivätkä neuvottele taiteilijoiden palkoista tai työolosuhteista tai muistakaan ammattiliitoille kuuluvista tehtävistä. Ammattiliittoihin kuuluvat ovat yritysten palkkalistoilla olevia työntekijöitä, kun taas taiteilijat ovat yksityisyrittäjiin verrattavissa olevia itsenäisiä toimijoita. Siten heidän olisi itse hoidettava eläkeasiansa muiden yrittäjien tapaan. Taiteilijaeläkkeitä, joita valtiovalta joillekin myöntää, ei pida sotkea eläkelaitosten työntekijöille maksamiin eläkkeisiin, joiden rahoitukseen osallistuvat sekä työntekijät että tyänatajat..
Onhan noilla yrittäjilläkin omat järjestönsä ja kovin paljon mediassa heidän puheenjohtajat saavat vielä tilaa ja heidän sanaa myös kuunnellaan tarkalla korvalla ainakin nykypäivänä. Yrittäjät työllistävät ja niin myös taitelijat, vallankin kuvanveistäjät.
Ainakin Suomen valtio pyytää taitelijaseuralta lausuntoa kenelle taitelijaeläkettä valtio voi myöntää. Suomen taitelijaseuralla on tärkeä rooli tässä eläkeasiassa.
Mutta Taiteilijaseura ei "neuvottele" kenenkään taiteilijaeläkkeistä. Sen sijaan Taiteen keskustoimikunnalta tulee hakuprosessin aikana se kaikkein ratkaisevin ja tärkein lausunto. Vaikka henkilö ei edes ole taiteilijaseuran jäsen, voi hän silti päästä taiteilijaeläkkeelle oman "työhistoriansa" mukaan. Taiteilijaseuralla ei ole välttämättä mitään jakoa tuossa prosessissa.
Jos esimerkiksi kuvataiteilija on ansioitunut ihan omin neuvoin eikä ole taidemaalariliiton eikä kuvataideseuran jäsen, voi hän silti päästä taiteilijaeläkkeelle.
Tarkoittaa sitä että hän on todellakin ansioitunut ihan omilla taidoillaan ja on ollut paljon esillä esimerkiksi medioissa ja on saanut "jalansijaa" jopa ulkomailla kuvataiteilijana.
Lopettakaa helvetissä jo toi tyhjän jauhaminen kun ette näköjään ymmärrä edes luettua tekstiä!
Kiitos kannanotosta! Juuri näin on näreet! Sinä väänsit sen ihan rautalangasta! ;) Jokohan menee turvat tukkoon jankuttajilla?
Omassa taiteilijaeläkkeessäni on kysymys juuri tuosta! Ansioni on näin myös tunnustettu ja noteerattu.
Koko taiteilijaurani ajan olen ollut taidemaalariliiton jäsen. Se tavallaan on ammattijärjestö mutta ei toimi niinkuin ammattiliitot toimivat ja sama koskee myös Taiteilijaseuroja. Taiteilijaseura esimerkiksi minulle oli suurena apuna urani alussa silloin kun touhusin itselleni näyttelyjä ulkomailla. Vuosikausiin enää en ole tarvinnut senkään palveluksia. Unohtaa tietenkään ei sovi että Suomen taiteilijaseuran ansiosta olen ollut- ja olen edelleenkin hyvin "saavutettavissa" mm. sen verkkomatrikkelin ansiosta.
Mutta kaikista tärkein taho minun edunvalvojanani koko "ammattilaisurani" aikana on luonnollisestikin ollut "Kuvasto". Minun töitäni esimerkiksi on paljon käytetty mm. monenlaisten kirjojen kansikuvituksissa ja Kuvaston avulla olen aina neuvotellut niiden käyttölupien sopimukset ja siihen liittyvät raha-asiat. Vaikka olen nyt eläkkeellä, Kuvasto tilittää minulle säännöllisesti "tekijänoikeusmaksuja" myytävien kirjojen perusteella joissa minun teoksiani on. Niitä kuvia pyydetään edelleenkin.
Kuvasto on erinomaisena apuna minulle myös ns. riitatilanteissa väsymättömänä etujeni valvojana.
Vahinko vain, Kuvastoonkaan ei niin vain päästä niinkuin ei taidemaalariliittoonkaan, siihenkin on täytettävä tietyt tiukat kriteerit niin osaamisessa kuin muissakin taiteeseen liittyvissä asioissa.
Kyllähän nuo "loanheittäjä" ovat juurikin niitä jotka eivät ole mitään mainittavaa saavuttaneet taiteessa. Ehkä se pettymys ajaa heidät tekemään tuollaista.
Kyllähän se tietysti on turhauttavaa kun ns. "oma väki" kehuu hänen taiteensa ja ylistää häntä lahjakkaaksi. Kuitenkaan esimerkiksi "suuri yleisö" ei edes tiedä että tällainen "lahjakkuus" yleensä on olemassa, puhumattakaan hakukoneosumista jonka avulla hänet löytäisi.
Katkeruus ja vielä narsismi on paha yhdistelmä. =D
Kuvasto ei ole mikään etujen valvontaelin vaan taitelijoiden tekijänoikeusyhdistys, joka valvoo taiteilijoiden tuotantoa samalla tavalla, kuin musiikkipuolella on omansa Teosto. Suomen taiteilijaseura on enemmän taiteilijoiden etuja ajava yhdistys riippuen siitä, miten tehokas ja asiansa osaava puheenjohtaja seuralla aina valittuna on. Eli taiteilijoiden oma valinnasta on kysymys, minkälaisen tyypin ja miten heidän asioitaan yhteiskunnassamme hoidetaan. Taitaa olla kovin riitaista ja reviiriajatteluporukkaa tuo taitelijakenttä? Eli Suomen taitelijaseuran puheenjohtajalla on aivan samanlainen rooli, kuin jollakin muulla ammattiyhdistysjohtajalla Suomessa. Eli siitä vaan rohkeasti taitelijatkin työmarkkinapöytiin neuvottelemaan, koska nyt taiteilijoiden arvostus on nollanluokaa. Tämä huono arvostus johtuu siitä, että Suomessa on ylikoulutettu taiteilijoita ja melkeinpä jokaisessa pitäjässä. Ainakin yliopistotutkinnon eli Kuvataideakatemian suorittaneilla taiteilijoilla pitäisi olla suurempi asema Suomessa. Ruotsissa noille yliopistotaidetutkinnon suorittaneille maksetaan olikohan se n. 1500 euroa/kuukausi valtion pussista?
Kuvaston tehtävänä on valvoa ja edistää visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeuslain mukaisia oikeuksia sekä edistää visuaalisen taiteen tekemisen edellytyksiä. Kuvasto myöntää käyttölupia kuvataiteen teosten käyttäjille sekä valvoo tekijänoikeuksien noudattamista. Lisäksi Kuvasto tarjoaa tekijänoikeudellista neuvontaa, tiedottaa visuaalisen alan taiteilijoiden oikeuksista sekä vaikuttaa tekijänoikeuslainsäädännön kansalliseen ja kansainväliseen kehittymiseen.
Kuvaston yhteydessä toimii visuaalisen taiteen edistämiskeskus VISEK, joka myöntää vuosittain apurahoja käytettäväksi audiovisuaalista kuvataidetta käsittelevän tuotannon edistämiseen ja digitaalisen kuvataiteen ja digitaalisten interaktiivisten teosten tukeen. Apurahat myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön Kuvastolle osoittamista hyvitysmaksuvaroista.
Kirjoitat: "Kuvasto ei ole mikään etujen valvontaelin vaan taitelijoiden tekijänoikeusyhdistys, joka valvoo taiteilijoiden tuotantoa samalla tavalla, kuin musiikkipuolella on omansa Teosto."
"Kuvasto" nimenomaan on kuvataiteilijoiden etujen valvontaelin. On nimenomaan Teoston kaltainen elin joka valvoo että tekijänoikeudet pysyy taiteilijalla joka esim. teoksen on tehnyt.
Oikeastaan sinä itse ikäänkuin korjaat erheellisen väitteesi viestisi loppuosassa joten hieman ihmettelen intoasi tuohon nimenomaiseen johdantoosi.
Motiiviasi ihmettelen?
Tuo on totta. Itsekin olen saanut kuvastolta tilityksiä "jälleenmyyntikorvauksista"- joista en muuten ole saanut mitään tietoo esimerkiksi myyjiltä. Myöskin olen saanut tilityksiä muutamien kirjojen myynneistä joissa olen ollut kuvittajana.
Kuvastosta ei ole mitään hyötyä jos ei tee ilmoitusta kuvastolle tekemistään-ja myymistään teoksista. Toimii käytännössä ihan samoin kuin teostollakin jonka jäsen sattumoisin myös olen.
Nuo korvakset eivät nouse tähtitieteellisiin summiin mutta on aina mukava lisä- ja lämmittää kivasti silloin kun niitä saa.
Tosin teostolta tiedän jo odottaa ensi vuodelta ihan mukavia korvauksia kun satuin saamaan sävellyksiäni artistille joka melkein päivittäin esittää biisejäni ylellä- tai joissain paikallisradioissa.
Kyllä nuo Teosto ja Kuvasto ovat minun "isoveljiäni" jotka valvoo minun puolestani. Mitä kumman virkaa niillä muutoin olisi!? :D
Kannattaa vaan ilmoitella niihin kun jotain saa valmiiksi.
Hyvää joulua sinulle kolleega! Myös teille palstaan osallistujille!
...siis on jäsentensä edunvalvoja sinunkin mielestä lopputulemassasi. ;)
Kuvasto valvoo minunkin tekijänoikeuksiani ja ryhtyy tarvittaviin toimiin jos tekijänoikeuksiani on rikottu. Tälläkin hetkellä on yksi "prosessi" meneillään josta tulen saamaan jopa vahingonkorvauksia tiämmä.
Mieti mitä kirjoitat!
Eli saat jonkun sentin töherryksiesi mukaan ja tottakait tuo Kuvasto vahtikoiran tavoin vahtii tuotantoasi ja siitä sinulle irtoavaa senttiä. Kuitenkin moni taiteilija on ryhtynyt itsenäiseksi elinkeinoharjoittajaksi yrittäjien tavoin ja yrittää tätä reittiä käyttäen pärjätä ja saada kulunsa ja tulonsa tasapainoon ja jos jotain viivanpäälle jää niin tilittää siitä rehellisen kansalaisen tavoin veroja.
Onhan noilla yrittäjilläkin omat järjestönsä, niin miksi sitten ei taiteiljoilla saisi olla. Sellainen järjestö, joka taistelisi taiteilijoiden oikeuksista siinä missä muutkin ammattiyhdistysjohtajat tauluihin tuijottamatta.
Jotenkin on saanut käsityksen taitelijaeläkettä nautiskelevan mielipiteistä, että taiteilijoiden asemaa yhteiskunnassamme ei saisi parantaa, koska onhan heillä tuo Kuvasto, joka hoitaa taiteilijoiden puolesta asiat sutjakasti. Kukaan ei voi kiistää sitä tosiseikkaa, että moni taiteilija tänä päivänä elää köyhyysrajan alapuolella ja kyllä tarttis tehrä jotain asian parantamiseksi. Oikeasti ymmärtää tuon täällä ilmenneen vastarinnan, kun eläke juoksee omaan laariin joka kuukausi ja ei tarvitse välittää muiden ongelmista. Sitä vaan meissä jokaisessa pitäisi asua oman minämme lisäksi sellainen ihminen, joka välittää myös toisista ja haluaa heillekin parempaa. Eikös meidän kuitenkin pitäisi taas kerran ottaa oppia noista fiksummista naapureistamme ruotsalaisista, siellä taiteilijoille maksetaan ehtaa riihikuivaa ihan vaan siitä hyvästä, että tuottaa taidetta tai on tuottamatta?
...kummastelen? Näyttää kuitenkin olevan niin että sinä itse kadehdit meitä taiteilijaeläkeläisiä.
Ne "fiksummat ruotsalaiset" saavatkin apurahoja mutta siinäkin on kriteerinsä ketkä niitä saa- eli aivan samoin kuin täällä suomessakin.
Se kyllä kertoo jostain jos ammattinimikkeellä "taiteilija" eletään köyhyysrajan alapuolella. Mitä itse arvelisit mistä se kertoo?
Oiskoon niin esimerkiksi jotta ne työt ei käy kaupaksi ja tilauksiakaan ei satele kun ei osata tehdä tarpeeksi haluttavaa ja vakuuttavaa jälkeä. Eihän siinä tule edes kertymää tarpeeksi taiteilijaeläkkeeseen!
Ehdotan että ne taiteilijat menevät itseensä ja yrittävät "päivittää" itsensä kysynnän mukaiseksi edellyttäen tietenkin että osaa. Niin yksinkertaista se on! Toinen mietinnän paikka on että tuliko ammatti sittenkin valittua väärin.
Kuvasto valvoo ainoastaan taiteilijoiden tuotantoa eli TEKIJÄNOIKEUKSIA, ei aja taiteilijoiden palkka-, eläke ym. etuja. Tämänhän luulisi olevan itsestään selvä asia. Eikös nyt pitäisi jonkun myös hoitaa näitä tateilijoiden toimeentuloasioitakin, niihin ei todella tuo Kuvasto puutu? Siksipä Suomessa moni taiteilija elääkin köyhyysloukussa, jos ei ole saanut mistään apurahoja edes tehdä sitä mihin on hänet koulutettu.
....kans on yrittää jutella tosta kun et näytä edes ymmärtävän mistä on kysymys. Like: toinen puhuu ilmoista ja toinen elämän filosofiasta......ja vielä tosissaan hehe.
Taitelijoiden edunvalvonnastahan on kysymys, jos aiotaan edistää tatielijoiden eläketurvaa ja toimeentuloasioita. Taulut on tauluja ja kuvat on kuvia ja Kuvasto hoitaa tuon puolen, mutta onhan taiteilijan saatava särvintäkin leivän päälle .Ainakin tuo vastavalittu taiteilijaseuran puheenjohtaja on luvannut hoitaa jopa seuraavan puolen vuoden sisällä taiteilijoiden eläkeasiaa niin pitkälle, että politiikot vaaliohjelmissaan voivat ottaa asian esille, kun valitsemme seuraavissa vaaleissa päättäjiä Arkadianmäelle.
Eläkkeet kertyvät myydyistä teoksista ja niistä saaduista tuloista, ei siinä sen kummempaa.
...."lapsenuskohan" aina antaa hieman lisäaikaa kohdata se karu todellisuus.
Kaikki on kiinni taiteilijan uskottavuudesta "aktiiviaikanaan". Mitkään eläkeyhtiöt eivät ole silmänkääntäjiä!
On kyllä aika naivia luulla että joku taiteilijaseuran puheenjohtaja voisi olla teidän saamattomien taiteilijoiden uusi messias!!!
Panostakaa helevetissä siihen taiteeseenne jo nyt älkääkä odottako että teidän tuleva eläköitymisenne on ainoa pelastuksenne!!! Ette tule koskaan saamaan taiteilijaeläkettä jos ette myy taidettanne tai ole muuten uskottavia ammatissanne!!!! Tuo jatkuva rähjääminen näillä anonyymipalstoilla ei edistä asiaanne tippaakaan. ja varsinkaan siinä tapauksessa kun nikkinne tunnistaa täällä jokainen tietylle ihmiselle kuuluvaksi. Sanon vain että lapsellista jankuttamista!!!!
Voihan se olla hyväkin asia, että taiteilijat eivät saa rahaa muusta kuin tekemistään töistä, tai sitten paha asia. Tällä tavallahan sitä joidenkin mielestä ei myyvät taitelijat tiputetaan kelkasta, kun heidän työnsä eivä mene kaupaksi. Kuinkas moni suuri taiteilija ei olekkaan elämänsä aikana saanut minkäänlaista arvostusta, mutta kuoleman jälkeen heidän töittensä arvo on noussut arvoon arvaamattomaan?
Mikä erityinen syy olisi kohdella taiteilijoita eri tavalla kuin ketä muuta hyvänsä ammatinharjoittajaa?
Taiteilija on itse valinnut ammattinsa tietäen, että valtaosalla kuvataiteilijoista tulot ammatista ja sen mukana toimeentulo on todella tiukassa ja niukkaa ellei peräti olematonta. On toki harvoja taiteilijoita, jotka tulevat hyvin toimeen taiteellaan, ja sellaisia, jotka jollakin muulla tavalla tuloja täydentäen saavat riittävän toimeentulon. Lisäksi erilaisia apurahoja voi hakea ja hyvällä onnella saada. Niitä on kuitenkin perin vähän verrattuna suureen taiteilijajoukkoon, ja ne ovat joko satunnaisia tai enintään muutaman vuoden mittaisia.
Kun kaikesta edellä sanotusta huolimatta on hakeutunut taiteilijan ammattiin, on kohtuutinta edellyttää, että joku muu kustantaisi taiteilijan toimeentulon tai eläkkeen.
Tuetaanhan muitakin yrityksiä Suomessa jos jonkinmoisilla tukimuodilla ja rahaa niille työntämällä työnnetään työ- ja elinkeinoministeriömme. Esim. nuo kuvanveistäjät työllistävät muitakin kuin itsensä, etenkin nuo ympäristötaidetta tekevät, heidän työnsä ovat yleensä suurikokoisia.
Kyllä taiteilijoitakin tuetaan niin valtiovallan apurahoilla ja eläkkeillä kuin mm. erilaisten säätiöiden apurahoilla. Niitä jaetaan kuitenkin harvoille ja vähän, koska ei olisi mitään mieltä elättää koko tuhatpäistä taiteiljajoukkoa sen paremmin kuin muitakaan kansalaisia. Samoin valikoivaa on myös elinkeinoelämän saama tuki.
Voidaanhan me työllistää vaikka kaikki kansalaiset näiden kuvanveistäjien apureiksi, mutta miten käy kansantalouden? Kysehän on tukityöllistymisestä jota tehdään julkisella rahalla ja joka ei kasvata näin ollen kansantaloutta!
Tässä on eräs kuvataiteen suuri ongelma, taloustaitoja ei opeteta alalla jonka toimijoiden kuitenkin pitäisi edes yrittää elättää itsensä omalla työllään. Koko ala tähtää vain julkiseen rahoitukseen ja veronmaksajien kuppaamiseen koulutuksesta lähtien.