Valinnoista ja elämästä

Päivittäisiä pieniä valintoja teemme kuitenkin joka päivä. Päätämme niissä puitteissa mitkä meillä kullakin on, niin päivän ohjelmamme kuin ateriammekin. Olkoon se miten vaatimaton tai runsas.

Monessa muusakin elämänasenteessamme olemme useimmat jo tässä iässä valinneet ne arvot, joita olemme oppineet noudattamaan, jopa siirtäneet ajattelumme jälkipolvillemme.

Vuorostaan lapsemme tekevät omat valintansa heille sopivat, ja joskus joutuu jokainen muuttamaan suuntaa, johtuen huonosta valinnasta.
Helpointa on silloin syyttää muita kuin itseään:D vaikka väärästä valinnastahan kuitenkin on ollut kyse.

Nyt lienee aika valita TV:stä kanavansa, jos vaikka illan viihteeksi löytyisi jotakin mielenkiintoista, ellemme sitten joudu vaihtelemaan kanavia, se vapaushan meillä aina on!

PS.
Tein valinnan ja vastasin ynnämuun aloitukseen:D

Tuossa pari viikkoa sitte naapuri katseli pihalla autoaan ja ilimineerasi kilometrejä tulevan kyllä vähä, mutta "se on valinta". Kiinnitin oikein huomiota tuohon ilimasuun, että hyvin tyhjentävät on nuo sanat. Joku toinen olisi pitäny laajat selvitykset ja todistelut.

Minähän äkkäsin sen kokonaisuuessaan mitä tämä nuorempi eläkellänen niillä sanoillaan tarkotti.
Nyt minä syennyn kielen kehitykseen ylleesä, ilmasut lyhenee ja se on tämän sos.median syytä. Onko se sitten köyhyyttä jos tuommosia alkaa enenevässä määrin tulemaan muotiin. No, se on valinta.

Vielä on valinnan vapautta, olemme itsenäisiä kohtalaisen terveitä ja ajattelu- päättelykykyisiä.
Hallitsemme kohtalaisesti elämäämme, menemisiä ja tulemisia en minä ainakaan vapaasta tahdostani ala järjestelemään mitään suuria tapaamisia enkä juhlia.

Elelen tyytyväisenä, lapset ja lasten lapset tässä lähituntumassa, vielä ainakin saan pyytämällä apua , en paljon ole vielä tarvinnut, koskaan ei tiedä mitä tapahtuu ja voimat pikkuhiljaa loppuu.

Mielestäni tein hyvän ratkaisun muuttamalla ympäristöä, täällä hankalat asiat ovat saaneet uuden näkökulman ja voin naurahtaa kiireille.
Lapsilleni olen ilmaissut ajatukseni että tähän teidänkin on pyrittävä vuosien saatossa.

Näinhän se menee kuten sini-sirkku kirjoittaa. Pieniä valintoja virtaa yhtenään ohitsemme ja valinnat tulevat hetkessä.
Minulla ainakin suuret merkitykselliset valinnat ovat voineet kestää vuosia. Niissä joutuu harkitsemaan, mitä päätöksestä seuraa. Olen tehnyt huonojakin valintoja ja myös onnekkaita ratkaisuja. Sellaisiakin, joita myöhemmin ajatellen ei olisi ollut järkevää tehdä. Eipä mennyttä huoli märehtiä, ne päätökset on vain tehty sen hetkisellä järjellä ja ymmärryksellä, sekä sen hetkisessä tilanteessa. Voihan kaikesta oppiakin jäädä.
Onhan sinulla joutavoinen, persoonallinen tapa kirjoittaa, eikös se niin mene hyvin?

Joutavoisen kertoma auton valinta on minullekin tuttu. Autoni on, suurelta osin tarpeeton. Se palvelee lähinnä metsä- ja korpimatkoillani. Eipä ne marjat halpoja ole, jos auton kustannukset mukaan liittää. Pidän toistaiseksi autoni, se on valintani. Jos se vähänkään "syöppönä" alkaa elämääni rajoittaa, auto lähtee.

Perintönähän paljon elämänasennetta tulee mukaan. Kyllä nuorena on ollut kapinamieltäkin, myöhemmin se tasaantuu kiitoksen puolelle, vaikka ei kaikessa vanhempiensa jälkiä seuraakaan. Tuleehan se tehtyä myös elämänsä raamitus, ohjeistaminen, mitä tekee ja mitä ei.

Työkaveritkin ovat paljon pahoissa paikoissa jelppineet. Kyllä sen muistaa ja ainakin yrittää jatkossa korvata sen "perästä tulleille" jos ei suoraan avittajaa voikaan autella.

Valintoja ovat myös täällä mitä teemme mihin vastaamme, ja mitä.
Kaikkea ei voi edes huomioida, vaan valitsee klikata ohi ketjun.

Elämä tekee suurimmat valinnat puolestamme, minne ja minkälaisiin oloihin synnymme., jopa sukupuoli voi merkitä kohtalokkaan paljon. Siksi tyttöjen hyväksi tehtävä työ kehitysmaissa ansaitsee kunnioitukseni ja kannan korteni kekoon näissä avustusprojekteissa. Kodin arvopohjakaan ei sinällään enää määrää suuntaa, jo 60-luvulla moni varakkaan suvun vesa valitsi radikaalit arvot konservatiivisten sijaan. Vaikka kuinka valitetaan ankeita aikoja Suomessa, täällä on nykyisin melko tasapuoliset valinnanmahdollisuudet esimerkiksi koulutuksen suhteen. Ynnämuun kanssa olen samaa mieltä, ei läheskään kaikilla ole valinnanvaraa läheskään kaikissa asioissa. Siksi valinnanvapaus ja sillä lyöminen tuntuu tekopyhältä ja osoittaa ylemmyydentunnetta.

Pienistä valinnoista puhutaan paljon esimerkiksi elämäntapojen suhteen. Mitä ruokaa ostat, miten sen valmistat, mitä suuhusi laitat, miten liikut. Laihdutusta ei suositellakaan, vaan kestäviä valintoja , elämäntaparemonttia. Valinnasta on tullut tosiaan muotisanakin. Se on sun valintas, saatetaan tokaista, kun näkee että toisella menee vähän pieleen.

Lapset ja nuoret voivat joutua joskus heikoinkin eväin tekemään suuria valintoja . Kun tarjotaan ensimmäistä tupakkaa tai alkoholia, huumesätkää tai seksiä, voi kaveripiirin painostus ja oma epävarmuus ohjata valitsemaan väärin. Lapsia pitäisikin opettaa kunnioittamaan sekä mielensä että kehonsa koskemattomuutta ja sanomaan ei . Jokaisellahan on jälkeenpäin katsottuna ollut valintoja, joita katuu. Mutta ilman niitä emme olisi niitä persoonallisuuksia , joita nyt olemme, ja voihan suuntia aina tarkistaa. Turhaa dramatisoida yhden isonkaan "väärän" valinnan kohtalokkuutta.

Juhlallisesti on valinnasta sanonut Dag Hammarskjöld :

Itke jos voit,
itke mutta älä valita.
Tie valitsi sinut -
ja sinun osasi on kiittää.
~ Dag Hammarskjöld

Palaan vielä, kun mieleen tuli nykyisin paljonpuhutut vastuulliset valinnat. Miten maa tuottaa energiansa, mitä lämmitysmuotoa kuluttaja suosii, millä kulkuneuvolla liikkuu. Ostammeko halvinta välittämättä, onko se vaikkapa lapsityövoimalla tuotettu tai sademetsiä tuhoamalla. Ollaanko valmiita maksamaan luomusta enemmän kuin tehotuotetusta.

Nyt valitsen ulkoilun telkkarin katsomisen sijaan, on raikas pikkupakkanen ja taivas vaalennut, huurretta joka oksaa ja ruohonkortta kaunistamassa. Valitsen kumppanikseni koiran ja jalkineiksi tukevat vaelluskengät, niissä on erikoispitävä pohja.

Tämän ketjun valitsin nyt. Kun Kalle Päätalolla oli väärä turpakerroin suomen kielen opettajalle teknillisessä koulussa. Kalle yritti parhaansa mutta aina huomautettiin käsialasta ja kun kerran sattumalta oli Kallen lempiaihe "Lontoon olympialaisten opetus."

Kalle luuli olevansa kerrankin paras kirjoittaja. Opettaja luki kuitenkin aineen ja sanoi sen olevan kaikkein huonoin, 'pituuden takia, viisi ja puoli sivuinen aine, arvosanaksi 6 miinus.

Opiskelukaverit ei ymmärtäneet ollenkaan opettajan menettelyä kun tiesivät Kallen lahjakkuuden kirjoittajana vaikka Kalle ei kirjailija vielä ollutkaan.
En nyt ollenkaan näitä kirjoitteluja niihin aikoihin vertaa vaikka väärää turpakerrointa on täälläkin ja ehkä just llian lahjakkuuden takia.

Sanotaanko että kateus siinä opettajassa oli kaikessa Kallea kohtaan, hänen ollessa ainoa aikuinen luokassa, piti osoittaa ettei muu kuin hän kuitenkaan pysty antamaan arvosanaa.
Sama se viihtyy tälläkin sivulla, on kuninkaita ja kuningattaria, joiden valta on säilytettävä ja piiri pieni pyörii.
Samahan se missä kukin pätee, jokaiselle on jo näillä vuosilla kehittynyt suojamuuri,muutamat sen näyttää päivittäin loput elävät ja kirjoittavat varmalla opitulla tavalla.
Kaikkeen turhailuun ei kannata paneutua, joten jatketaan kateet ja vähemmän kateet.

Toisten aivoilla ajattelu ohjaa hämmästyttävässä määrin ihmisten valintoja.
Tuo ajattelu on myös syynä tyytymättömyyteen kun "toisten aivot" herättävät tarpeita joihin itsellä ei ole resursseja.

Työelämässä ja sosiaalisissa suhteissa on "toisten aivot" otettava huomioon ajatellen omia tavoitteita mutta kuitenkaan myymättä minuuttaan!