Olen aika alkutaipaleella ns. kivitaloista, joista eri harkkomalleja verrannut. Nyt kiinnoistaisi betonielementit, joissa ulkopuolella kivivilla. Yksi myyntitykki puhui ns. muovivapaasta rakenteesta betonielementin kohdalla, mikä onkin ihan totta vs. esim valuharkko jollain foameristeellä.
Katsoin VaBen elementtejä, heillä oli jokin foameristeenä ja he myös asensivat elementit. Kyselin vähän täältä Varsinais-Suomesta elementtejä ja kyllähän niitä löytyy. Kyselyn perusteellä halusin elementit asennettuna ja sisä/ulkopuolelle tasoituksen.
En tosin ole selvittänyt mitä esim .rakennekuvat elementteihin maksaa vs. harkot, mutta esim. VaBe lupasi avustaa? Tosin ehkä betoni kivivilla rakenteena kiinnostaisi enemmän.
Kenellä kokemusta betoni elementeistä, hinta ja asennus.
Katsoin VaBen elementtejä, heillä oli jokin foameristeenä ja he myös asensivat elementit. Kyselin vähän täältä Varsinais-Suomesta elementtejä ja kyllähän niitä löytyy. Kyselyn perusteellä halusin elementit asennettuna ja sisä/ulkopuolelle tasoituksen.
En tosin ole selvittänyt mitä esim .rakennekuvat elementteihin maksaa vs. harkot, mutta esim. VaBe lupasi avustaa? Tosin ehkä betoni kivivilla rakenteena kiinnostaisi enemmän.
Kenellä kokemusta betoni elementeistä, hinta ja asennus.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Olen rakentanut n 10 taloa betonielementeistä. Kokemusta vain sandwich rakenteesta, jossa ulkopuolella on 8cm betoni ja sisällä kanta 10-12cm betoni. Välissä eristeenä 170-210mm eps-platina eriste. Ne ainakin kaikki toimineet hyvin ja tiiviitä taloja ovat. Elementit asennettuna anturalta neliöhinta n 200 eur verolla. Tuollainen normitalo 150m2 maksaa elementeistä 50-60 000 eur asennettuna. Siihen sitten päälle 15 tonnia sisätasoitukset ja ulkorappaus. Sitten tietenkin vielä maalaus päälle. Kuvat maksaa n 2000eur. Tuollaisia kivivilla härdellejä ei kukaan järkevä enää 2010 luvulla rakentele.
Se vähän mitä olen kuulostellut, niin neliöhinta 200e verolla osuu aika samaan..jne
Tietenkin keneltä kysyt, mutta rakenne ja julkisivukuvat verollinen oli noin. 5000e.
Ajattelin mennä haastattelemaan yhden elementtitalon rakentajaa
ja kysellä hänen kokemuksia.
Runkorakenteesta mistä mainitsit on aika "yleinen" omakotitaloissa. Miten on jääkö julkisivuun ns. liikuntasauma edellä mainitsemalla tavalla tehtynä. Meillä haluttaisiin suora pinta ulkoseiniin.
En ole vielä kysellyt tarkemmin, mutta tiedän saavani ainakin täällä Varsinais-Suomessa elementtivalmistajilta rakennesuunnittelijoita, joita he käyttävät. Mutta onko palstalla lukijoita, jotka tietävät ammattitaitoisija betonielementti rakennesuunnittelijoita, jotka ovat kiinnostuneita omakotitaloista?
Miten saisin sinuun yhteyden, olisin kiinnostunut talonne suunnittelusta. Olen rakennusinsinööri ja olen itsellenikin tehnyt omakotitalon betonielementeistä. Kokemusta on sekä suunnittelusta että tuotannosta.
Just oli iltalehdessä juttu votkan avulla tietojen siirrosta... Ehkä ratkaisu löytyy votkasta. Samaan aikaan korkkaatte ja rupeatte puhumaan enkelten kielillä ??
Oletko täältä Varsinais-Suomesta, saako sinulta rakennekuvien lisäksi myös julkisivukuvat?
Olen ajankuluksi katsonut betonielementti rakenteita omakotitaloissa ja aika monessa on betoni, joku foam ja betoni.
Onko joku törmännyt omakotitalon seinärakenteena betoni, villaeriste, julkisivupinnoite? Jos on miten kallis, katselin parocin esimerkkejä ja silmiini otti rakenne:
Asennus tehtaalla:
Kantava rakenne: betoni/betonielementti
Lämmön- ja rappausaluseriste: PAROC FAL 1 -eristelamelli, joka on kiinnitetty betoniin valun yhteydessä
Pohjalaasti muovipinnoitteinen, lasikuituvahvisteinen verkko
Tasoitekerros
Asennus rakennustyömaalla
Viimeistelykerros ja saumaus
http://www.paroc.fi/ratkaisut-tuotteet/ratkaisut/ulko-ja-valiseinat/rapattu-ulkoseina-ohutrappaus
Jep jep... Heh heh. Se on kylläkin itseenäisyyspäivä eikä vappu
Mikä on höpöä kirjoituksessa? Nyt rakennan yhden kohteen kantava 15cm sisäbetoni ja ulkopuolelle pelkästään eps-platina rappari. Kivijalka on sandwich rakenne.
Tämä nyt rakennettava taloa, jossa 15cm kantava sisäpuoli valetaan yhteen rapparin kanssa tulee hieman halvemmaksi kuin sandwich rakenne. Toisaalta sitten rappaus on kalliimpi n 50 eur/m2 verolla maksaa tuollaisen platina rapparin pinnoitus. Valmis betoniseinä taas rappaus maksaa n 20 eur verolla/m2.
Miten voi parempaa seinää tehdä kuin eps platinalla oli se sitten betonien välissä tai ulkopinnalla suoraan? Tietenkin uretaanieriste on kaikkein paras, mutta erittäin kallis.
Onko ne antanut sulle siellä laitoksessa tietokoneen käyttöön. Pysy vielä pari kuukautta suosiolla sisällä, jooko?
Eiks näin oo just suurin osa homekouluista ja päiväkodeista rakennettu. Eikö niistä opita mitään?
homerakennuksissa on seinissä villaa eikä epsiä.
Miksi kallista Platina nimistä merkkiä, eristyskykyä ei ole juurikaan perus Eps eristettä enempää. Sekoitettu hiilipöly vaan tekee jo muutenkin hauraasta kevyestä eristeessä entistäkin hauraampaa.
Tuote on ylimainostettua Eps tehtaan rahasampo, laskeskeleppa hieman hintoja.
Muuten ei rakennettaisi vastaan mitään, kuitenkin Eps-harkoilla paljon helpompi rakentaa ja tulee perustuukin samoilla harkoilla.
"Olen aika alkutaipaleella ns. kivitaloista, joista eri harkkomalleja verrannut."
Koska asia on noin, niin pykää talo itse lammiharkoista. Ei kuse kukaan sua silmään ja saat nukkua yösi rauhassa. Rakennusala on melko villiä ja kirjavaa, tasalaatuiset tekijät harvassa.
Jos päädyt elementteihin, niin yhtään suunnitelu ja toteusvirhettä ei sallita. Lammiharkoilla rakennettaessa on enemmän pelivaraa korjata suunnittelun kukkasia.
Tosin korppooseen on varmaan hankalaa saada ajoissa betonipumppuautolla betonia. Sinne olisi yksinkertaisinta rakentaa älsbytalo tai vastaava, varsinkin ensikertalaisen.
Moi,
tein itselleni talon betonielementeistä. Ulkopinnassa on tiililaatta, sisäpuolelle normaaliin tapaan tasoitus ja maalaus.
Betonielementtien suunnitteluun kannattaa ottaa suunnittelija, joka on aiemminkin suunnitellut niitä. Rakennesuunnitelmien kustannus (elementtisuunnitelmineen) ei ole paljon suurempi kuin harkkotalossakaan.
Eristeenä rapattavassa elementissä voidaan käyttää eps- tai uretaanieristeitä, myös tietyt villaeristeet on kehitelty tähän tarkoitukseen.
tieksä missa on korppoo, kahden lauttayhteyden takana mantereesta. Aikapaljon saa maksaa rahedeista,vaikka olisikin betonielementtitalo. Fiksumpaan on roudata puinen moudlitalo kerralla paikalle.
Pointti ei ole nimimerkki, olen joskus kyllä käynyt Korppoossa, Nauvossa...jne
Aloitin tämän ketjun elementeistä, joista olen yrittänyt ottaa selvää. Ihan hyvä, että tälläisiakin palstoja on joista voi itse valita mitä lukee ja muutaman ihan samoilla ajatuksilla omaavan vastauksen olenkin saanut.
Oletko muuten itse betonielementteihin törmännyt/ kiinnostunut?
Tehtiin kans belementeistä 20m2 ja naapurissa 350m2... Tuli myös parvekkeet ja terassit. Tuo aiempi 50-60k pätee yhteen tasoon 150m2. 1 nosturipäivä n. 3k ja pystytysporukka ja tarvikkeet 5-10k. Meillä 3 kerrosta, joten runkoon meni 8pv, joista 4 nosturipäivää ja saumavalut välipäivinä. 130k paloi. Ulkopinnassa tuo platina eps ja kellari sandwichia. Jos teen uuden, niin seuraavaksi yhteen tasoon ja sandwichelementeistä ulkokuori ja valmiilla valkoisella pesubetoni pinnalla. Ei tarvi rapata ja pinta kestää.
"Oletko muuten itse betonielementteihin törmännyt/ kiinnostunut? "
Oletko muuten havainnut, että pientaloja betonielementeistä rakennetaan todella vähän. Ettei vaan olisi turhan kallista ja saman lopputuloksen saa Lammiharkoilla.
Kuten yllä, harkot on puuhamiehille. Jos alkup. kirjoittaja haluaa rakennuttaa kivitalon niin mikään ei puolla harkkoja. Elementeistä tulee 1tasoinen muutamassa päivässä ja siihen timpuri iskee ristikot ja aluskatteen 1-2pv. Lammitalossa venäläiset tai isäntä itse ja tekee harkkopinoja kunnes itku tulee.
betonielementti talossa tehdään tässä vaiheessa jo lattia haluja ja IV mies iskee putkia. 1kk aloituksesta lammissa tehdään edelleen seiniä, kun be talossa on lattiavalut, IV:t, osa sähköistä, alakatot ja tasoitemiehet kävelee sisään. Kuivumista seinien osalta ei tarvitse odotella kun seinän sisään ei ole laskettu tonneittain vettä ja betonia.
Samaa mieltä olen, että jos hartaibankilla ja intoa riittää niin valuharkot materiaalina. Tulee myös massivinen.
Talo joka tehtiin niin lammin kirjallinen tarjous ei ole halvempi mitä meni elementeistä. Tosi on.
Talo on massiivinen ja massa n. 200tn. Kokonaissähkö kulutus ollut kk 500-900kWh välillä fortumilta touko-marras. Katotaan miten pakkasilla toimii. Ei ole maalämpöä, vaan VILP.
Näissä keskusteluissa aina sekoietaan Se että joku pinoaa lammit itse, mutta kaikilla siihen ei ole osaamista tai likaa on niin hyvä muuten että ei kannata/huvita. Silloin nopeus ja laatu ratkaisee, eikä tarvi etelänmiesten kanssa leikkiä lastentarhaa kk tolkulla.
Elementit valmistetaan tehtaissa teollisuuden laadunvalvonnan alla. Seinät on priimaa, ei mitään virityksiä ja radoitusten unohtelua jne..
Betonielementeistä tulee viikossa ilman riskejä todella laadukas kivilinna. Se on varmaa.
>Oletko muuten havainnut, että pientaloja betonielementeistä rakennetaan todella vähän.
>Ettei vaan olisi turhan kallista ja saman lopputuloksen saa Lammiharkoilla.
Vastaus: Olen kyllä havainnut, että todella vähän betonielementeistä tehdään.
Mutta kuten aikaisemmin kerroin, tiedän täälläpäin yhdentalon, joka tehty ns. tavalliselle perheelle ja ajattelin haastatella talon isäntää nimenomaan kustannuksista.
Itse olen törmännyt siihen, että ehkä vähän enemmän vaivaa betonielementeistä, kun hakee tietoa. Rakentajan suorakanavalla on pätkiä Vabe elementtitalosta, vaikuttaa ihan hyvältä. Olen kysellet haarukoiden muiltakin valmistajilta ja ehkä jonkinlainen käsitys on.
En ole tehnyt harkkotaloa, mutta sokkelin lecaharkoista kyllä. Tiedän tellingit, timanttilaikan...jne haasteet, no ei sekään mitään mahdotonta ollut, ehkä haluan päästä ns. helpommalla ja haluaisin valmiit kiviseinät.
Heh heh. Ompa jumalattoman kallis runko. Harkoista tekee kolmanneksen edullisemmin ja tulee parempi... Elementit rajoittavat liikaa myös arkkitehtia. Nelinurkkainen perusratkaisu (vrt. Älvärit) on varmaan ok tehdä elementeistä.
Elementeistä saa halvalla peruskerrostaloja köyhälle kansalle. Miksei tuo soveltuisi myös okt-rakentamiseen.
Miten talo toimi talvella? VILP ja betonielementit ovat vaihtoehtoina tulevalle talollemme.
Elementit rajoittavat suunnittelua melko paljon. Lisäksi niiden valmiusaste siinä vaiheessa kun asentajat lähtevät työmaalta on paljon pienempi kuin harkkotaloissa. Toimitettuna ja asennettuna ne ovat kalliimpiakin... En pidä betonielementtirakenteita ratkaisuna pientaloissa. Rivi- ja kerrostalot on sitten eri juttu. Niissä ei olekaan mitään tyyliä tai henkeä.
Silloin ei ole vaihtoehtona, kuin sandwich-elementti. Toimii 100 varmasti ja pinnat tulee suht edullisesti.
Näin on, betonitaloista nopein..ja helpoin rakennuttajan kannalta. Pienin riski. Eli Korppoo miehelle saneich elementit luonnonkivilaatta julkisivulla.
http://jalokivitalo.fi/
Saksalaiset tekee tuolla tavoin.
Kuten varmasti moni muukin on huomannut talon tehtyään oli rungon hinta varsin mitätön kustannus kaikkeen muuhun verrattuna.
Elementti on aina elementti saumoineen ja vaatii erillisen perustuksen. Takavuosina meilläkin yritettiin väsätä omakotitaloja kerrostalo elementeistä ja kyllä olivat tosi rumia laatikoita.
Aika moni talo vaatii perustukset. Elementtitaloihin tulee saumat nurkkiin. Harkkotaloissa jokaisen harkon väliin... ja alle... ja päälle.
Takavuosina meilläkin tehtiin pillifarkkuihin leveät lahkeet, ja ne oli tosi rumia housuja.
Nuo sakujen elementit tehdään asiakkaan kuvista.
> Elementtitaloihin tulee saumat nurkkiin.
> Harkkotaloissa jokaisen harkon väliin... ja alle... ja päälle.
Valuharkoissa ei tule saumoja. Mihinkään väliin.
Sakut tekee mitä tekee, me rakennellaan Suomessa.
Elementtien saumat tuskin voivat olla pelkästään nurkissa, tulee elementeistä niin valtavan kokoisia ja painavia, että hirvittää.
Sauma kulmassa on yleisesti pahin kylmäsilta, mutta Saksassahan ei näi kylmää olekkaan kuin meillä.
Betonia saa Suomessa muutaman kilometrin säteellä, sen rahtaaminen Saksasta ei ole edes ekologisesti kannatettavaa. Suomalaisen tulisi käyttää rahansa Suomessa, niin meille kaikille riittää paremmin töitä.
Eikös tuo saksalaisten elementti ole kuin yksi iso valuharkko?
Sisäseinä ja ulkoseinä ja väliin ihan suomalainen betoni. Nurkat täyttyy samalla kuin seinienkin välit.
Erona taitaa olla, ettei tuota tarvitse valaa osissa, vaan elementti kestää kerralla koko valun. Väliin saa sähköjohdot yms. ennen betonin valamista. Ja kun seinät on valettu teräksen päällä, niin ei tarvitse tasoitella yms. vaan suoraan lateksit pintaan.
Jaa, olis vissiin pitänyt katsoa ensin koko video?
Näkyy olevan seinien lisäksi myös kellarin katto elementti, jolle voi asentaa lattialämmityksen putket ja kattovalojen johdot, ja jotka valetaan piiloon samalla kuin seinät.
Eihän siinä siis ole yhtään saumaa koko kellarissa, vaan kaikki on yhtä kiveä, lattiasta kattoon.
Jos luit tekniikasta:
> Betonirungon kuorielementti on valettu muotoonsa teräslevyn päällä
Eli tuo on valettu jo tehtaalla. Siis perinteinen elementti.
Tuo kuvaamasi "elementtiharkko" olisi ihan kiva idea, mutta kannattaako tuollaista lähteä Saksasta raahaamaan?
Kannattaako tuollaisia roudata Saksasta Suomeen?
Täytyy tunnustaa, etten osaa sanoa. Ihmettelin oikeastaan vain et miksi täällä Suomessa ei tehdä moisia?
Vaikuttaisi ihan järkevältä tekniikalta, ja varmasti onnistuisi suomalaisiltakin.
Mikä noissa sakujen taloissa mättää? Kun harkot ja muurarit tulee Eestistä niin se ei tunnu haittaavan ketään. Kun Ruotsista tulee kokonaisia taloja, niin sekin on ok. Mutta jos elementit tulee Saksasta, pystytetään suomalaisin voimin, täytetään suomalaisella betonilla, pistetään suomalaiset eristeet niin sepä vasta onkin maanpetturuutta jne.
Eiköhän parasta ole kun tehdään vaan Suomalaisin voimin mahdollisimman paljon ja ostetaan Suomalaista tavaraa. Saku lapinpolttaja tai Hurri ovat molemmat huonompi vaihtoehto.
Niillä Ruotsalaisilla on tehdas jo Suomessa, se on oikeampi suunta, kuin että viedään tehdas Viroon. Mutta niin kauan kuin oikeaa avainlipputuotetta on saatavana , niin mitään järkeä ei ole rahaa huvikseen maasta ulos ajaa.
Aitoa Suomalaista taloa on hyvin saatavilla, niin miksi pitäisi rahaa tunkea Suomalaiselle Jobbarille. Suomi on niin pieni markkina, etteivät Sakut itse niitä tänne tule myymään.
Jokainen tietysti itse päättää rahoistaan, mutta varmasti oman työpaikan säilymiseen auttaa Suomalaisen suosiminen.
Tuo Haas-konserni on levinnyt ympäri EU:ta aina tuomalla ensin taloja, ja sitten perustamalla tehtaan. Viimeksi tehdas perustettiin Tsekkeihin. Työntekijät ovat aina kyseisen maan kansalaisia.
Jos nyt oikein ymmärsin, nin tehtaita on jo 15. Seuraavaksi siis tehdas tulee joko Suomeen tai Ruotsiin ja koska näiden maiden markkinat ovat rajalliset, hoituvat ne yhdellä tehtaalla. Kyse on siis vain siitä, tuodaanko maahamme noita taloja Ruotsista, vai tehdäänkö niitä täällä ja viedään meiltä Ruotsiin.
Pahoin pelkään, että epäisänmaalliset hurrit vie sen tehtaan ja ne työpaikat. Sillä aikaa kun täällä ollaan hyvin isänmaallisia.
Sandwich elementti (eriste keskellä, betonia sisällä ja ulkona) on kalliimpi kuin kuorielementti jossa siis vaikka neopor eriste ulkona ja betonia vain sisäpuolella. Ei tossa sänkkärissä juuri mitään parempaa ole kuin kalliimpi hinta. Sänkkärin myyntihinta on joku 180e neliö ja kuorielementin noin 140e. Jos seiniä on vaikka sen 300 neliötä niin ero on 12k.
Onko muilla samoja hintoja?
neoporista vaan tippuu rappaukset... en ostaisi
Missä ajassa. Onko kokemuksia? Esim potius tehny noita paljon ja on rappaukset pysyny. Ja EN todellakaan ole potiuksella töissä. Kallis firma!
Odota 10 v ja kerro sitten. Viralliset pinnoittajien rasitustestit eivät ole menneet läpi.
Sisäkuoressa ja sänkkärissähän toki on se ero, että sänkkärissä hinnassa on mukana jo eriste. Sänkkäri maksaa tosiaan tuon 180 euroa neliöltä. Sisäkuoreen kun asennat vielä työmaalla eristeen, niin ei sekään ilmaista ole (eriste esristeen asennus).
toi kuorielementin hinta 140e sisältää sen ulkopuolelle tulevan eristeen. Ei siis tarvitse työmaalla mitään eristeitä asennella.
Itse sain parhaan tarjouksen elementeistä asennettuna täältä: http://vuokkokivitalot.fi/
Rappaukset on pysyneet rintamamiestaloissakin paljon elävän puunkin päällä jo 70 vuotta moitteetta, älkää kirjoitelko mitä sattuu mutua.