Jokainen TÄYSJÄRKINEN tietää, että kuiva kivi ei homehdu ja pinnoitettuna mitään terveydelle haitallista ainetta kivestä ei varsinkaan pinnoitettuna tule. En missään tapauksessa rakentaisi nykysäännöksillä puutaloa. Ilmaiseksi voisin ostaa ja myydä puutalon, mutta asumaan en sellaiseen menisi. Älkää hyvät ihmiset laittako sellaisiin tikkukasoihin rahoja, koska ette voi tietää mitä ostatte. Totuus asioista nimittäin selviää vasta 20 vuoden kuluessa.
Tässä oikeaa faktaa!
Kivestä parasta
42
460
Vastaukset
- Ei ole kiveä
Mitä kiveä ne muka on....Hah haaa.Puukolla pääsee seinänläpi.Tiedän kun olen asentanut iv putkia,ja puukko oli oiva tuökalu.
- iv-hörhölle
Ei kuiva puukaan homehdu.
Edelliselle. Et sinä ole iv putkia laisinkaan.
Olisiko se ollut huume piippu. - OnniTäälläVaihtelee
Ei kauppa käy näköjään kivitalopuolellakaan. Hätähuutoja näkyvissä.
- peltipate
Jeepu Jee. Lammin tilaukset puolittuneet, muilla vielä enemmän. Lähtölaskenta päällä monessa kivifirmassa... Joskin puupuolella sama ongelma. Mitäs tehdään
? Homeongelmia spekukoimalla tämä ainakaan ei parane. - Avainlippu
peltipate kirjoitti:
Jeepu Jee. Lammin tilaukset puolittuneet, muilla vielä enemmän. Lähtölaskenta päällä monessa kivifirmassa... Joskin puupuolella sama ongelma. Mitäs tehdään
? Homeongelmia spekukoimalla tämä ainakaan ei parane.Aletaan ostaa Suomalaista niin kuin ennenvanhaankin. Tänne ei ole pakko raahata tavaraa: Saksasta, Virosta tai Ruotsista. Saadaan ihmisille töitä ja toimeentuloa ja voittokin vielä Suomeen.
Vientiä lisää ja valuuttaa Suomeen, yksinkertaista.
Laiska Suomalainen rakentamaan hartiapankilla, niin sitä ennenkin noustiin huonoina aikoina. Sillä tapaa sitä vaurautta takaisin saadaan.
Politiikkaakin tarvitaan, verotusta on saatava alemmaksi ja julkista sektoria pienemmäksi. Verotuksen tarve kaikenmaailman tukineen tukehduttaa ostovomamme.
Suomalainen on outo pässi, vihaa mamuja ja samalla lähettää rahaa ulos senkun kerkiää, hei herätys nyt ja äkkiä ! - ennenvanhaan
Avainlippu kirjoitti:
Aletaan ostaa Suomalaista niin kuin ennenvanhaankin. Tänne ei ole pakko raahata tavaraa: Saksasta, Virosta tai Ruotsista. Saadaan ihmisille töitä ja toimeentuloa ja voittokin vielä Suomeen.
Vientiä lisää ja valuuttaa Suomeen, yksinkertaista.
Laiska Suomalainen rakentamaan hartiapankilla, niin sitä ennenkin noustiin huonoina aikoina. Sillä tapaa sitä vaurautta takaisin saadaan.
Politiikkaakin tarvitaan, verotusta on saatava alemmaksi ja julkista sektoria pienemmäksi. Verotuksen tarve kaikenmaailman tukineen tukehduttaa ostovomamme.
Suomalainen on outo pässi, vihaa mamuja ja samalla lähettää rahaa ulos senkun kerkiää, hei herätys nyt ja äkkiä !Ei suomesta saa enää aitoa hengittävää kivitaloa.
Kaikki on suojattu muovilla (eps).
SIIS PAKKO OSTAA ULKOLAISTA jos aikoo kunnon kivitalon tehdä. - Se on tosi
ennenvanhaan kirjoitti:
Ei suomesta saa enää aitoa hengittävää kivitaloa.
Kaikki on suojattu muovilla (eps).
SIIS PAKKO OSTAA ULKOLAISTA jos aikoo kunnon kivitalon tehdä.Jos puhut kunnon kivitalosta tuotuna Virosta, niin petät itseäsi ja puhut jaskaa, sekä viet rahaa maasta.
- Järki käteen ja osta
Se on tosi kirjoitti:
Jos puhut kunnon kivitalosta tuotuna Virosta, niin petät itseäsi ja puhut jaskaa, sekä viet rahaa maasta.
Tiedoksi tälle "se on tosi" miehelle, että kaikki aidot kivitalot rakennetaan ns. pitkästä paikallaan. Kivitaloa ei voi tuoda ulkomailta kuten esimerkiksi tilaelementtitalot tms. Rakennustarvikkeita kivitaloon taas voi hyvinkin tuoda Virosta tai muualta Euroopasta... Joskus se on jopa järkevääkin jos esim. vastaavaa tuotetta ei kotimaassa valmisteta. Kivimateriaalien osuus kivitalon kustannuksissa on n. 15%, joten hirvittävää "maanpetosta" tällä tuskin saa aikaiseksi... Hyvän ja kestävän talon tosin. Eikös avainlipunkin saa jos tuotannosta puolet on Suomessa.
Eikös Suomen Pientaloteollisuus ry. pidä huolen siitä, että sen piirissä jäseninä toimivat yritykset toimivat Suomessa Suomen eduksi. Mielestäni merkittävämpi seikka talotoimittajan valinnassa on jäsenyys PTT:ssä kuin se, mistä toimittaja ostaa rakennustarvikkeita. - Avainlippu
Järki käteen ja osta kirjoitti:
Tiedoksi tälle "se on tosi" miehelle, että kaikki aidot kivitalot rakennetaan ns. pitkästä paikallaan. Kivitaloa ei voi tuoda ulkomailta kuten esimerkiksi tilaelementtitalot tms. Rakennustarvikkeita kivitaloon taas voi hyvinkin tuoda Virosta tai muualta Euroopasta... Joskus se on jopa järkevääkin jos esim. vastaavaa tuotetta ei kotimaassa valmisteta. Kivimateriaalien osuus kivitalon kustannuksissa on n. 15%, joten hirvittävää "maanpetosta" tällä tuskin saa aikaiseksi... Hyvän ja kestävän talon tosin. Eikös avainlipunkin saa jos tuotannosta puolet on Suomessa.
Eikös Suomen Pientaloteollisuus ry. pidä huolen siitä, että sen piirissä jäseninä toimivat yritykset toimivat Suomessa Suomen eduksi. Mielestäni merkittävämpi seikka talotoimittajan valinnassa on jäsenyys PTT:ssä kuin se, mistä toimittaja ostaa rakennustarvikkeita.Se on totta, että kivitalo yleisesti rakennetaan paikan päällä, mikä tuo rahaa ja toimeliaisuutta paikan päällä.
Hartiapankillakin varmasti talo syntyy edullisimmin ja kivitalon rakentamisessa on paljon työtä, jonka voi toteuttaa ilman veroja itse.
Kaikki materiaali mikä on Suomessa valmistettua tuo tänne työtä, toimeentuloa, sekä veroja. Suomalainen tuote myös laadullisesti pärjää aivan hyvin ulkolaista, liian usein heikkolaatuista halpaa vastaan.
Perusperiaatteesta Suomalaisen tuotteen hankkiminen on aina hyväksi, vaikka osuus kokonaiskustannuksissa olisikin vain 15 prosenttia. Suomen nykyisessä viennin ja tuonnin suhteessa näkyy varsin hyvin tämä valtava tuonnin määrä, sekä ikävä kyllä myös työvoimatoimistossa.
Avainlipputuotteen tulee tosiaankin sisältää vähintään puolet Suomalaista työtä, sitä vaan näkee turhan vähän.
Kivitalon materiaaleja on hyvin saatavana Suomessa valmistettuja ja niitä kannattaa ostaa, koska silloin niitä saa jatkossakin. Se taas takaa sen että voidaan säilyttää monta julkisen sektorin työpaikkaa ja palkkapäivänä tili on pankissa.
Eiköhän puullekin ole suotu jos jonkinmoisia etuja Suomalaisuuden perusteella, samaa tulisi harkita myös kivimateriaaleille. - voivovovovivoivovoi
Avainlippu kirjoitti:
Se on totta, että kivitalo yleisesti rakennetaan paikan päällä, mikä tuo rahaa ja toimeliaisuutta paikan päällä.
Hartiapankillakin varmasti talo syntyy edullisimmin ja kivitalon rakentamisessa on paljon työtä, jonka voi toteuttaa ilman veroja itse.
Kaikki materiaali mikä on Suomessa valmistettua tuo tänne työtä, toimeentuloa, sekä veroja. Suomalainen tuote myös laadullisesti pärjää aivan hyvin ulkolaista, liian usein heikkolaatuista halpaa vastaan.
Perusperiaatteesta Suomalaisen tuotteen hankkiminen on aina hyväksi, vaikka osuus kokonaiskustannuksissa olisikin vain 15 prosenttia. Suomen nykyisessä viennin ja tuonnin suhteessa näkyy varsin hyvin tämä valtava tuonnin määrä, sekä ikävä kyllä myös työvoimatoimistossa.
Avainlipputuotteen tulee tosiaankin sisältää vähintään puolet Suomalaista työtä, sitä vaan näkee turhan vähän.
Kivitalon materiaaleja on hyvin saatavana Suomessa valmistettuja ja niitä kannattaa ostaa, koska silloin niitä saa jatkossakin. Se taas takaa sen että voidaan säilyttää monta julkisen sektorin työpaikkaa ja palkkapäivänä tili on pankissa.
Eiköhän puullekin ole suotu jos jonkinmoisia etuja Suomalaisuuden perusteella, samaa tulisi harkita myös kivimateriaaleille.vaan paras tuote puuttuu suomessa valmistettuna nykyään... tosi.. tosi iso harmi
- Avainlippu
voivovovovivoivovoi kirjoitti:
vaan paras tuote puuttuu suomessa valmistettuna nykyään... tosi.. tosi iso harmi
Osta silloin toiseksi paras Suomesta ja turvaa omakin työpaikkasi samalla.
- ei muovoasovi k.
Avainlippu kirjoitti:
Osta silloin toiseksi paras Suomesta ja turvaa omakin työpaikkasi samalla.
Ei muovia kiven välissä ole hyvä tuote.
Aito kevytbetoni on paras. - Epsiläinen
ei muovoasovi k. kirjoitti:
Ei muovia kiven välissä ole hyvä tuote.
Aito kevytbetoni on paras.Muovieristys kivien ulkopuolella onkin paras, pieni lämmityslasku samaan hintaan. Valmistetaan myös Suomessa, rahat kotiin.
- Epslammilakkashittii
Epsiläinen kirjoitti:
Muovieristys kivien ulkopuolella onkin paras, pieni lämmityslasku samaan hintaan. Valmistetaan myös Suomessa, rahat kotiin.
Kaikki kuralla täytettävät harkot ovat kuraharkkoja. Jos siihen lisää vielä muovipussipuutikku yläpohjan niin syntyy koirankakka pussi, eli ns. ekosäkki. Se vaan ei hajoa ja saastuttaa lähiöitä. Jos tekee epsiharkoista, eli kalalaatikkomuoteista, syntyy iso biokomposti ihmisille, jotka eivät halua telkkaria olohuoneeseen.
- Epsiläinen
Epslammilakkashittii kirjoitti:
Kaikki kuralla täytettävät harkot ovat kuraharkkoja. Jos siihen lisää vielä muovipussipuutikku yläpohjan niin syntyy koirankakka pussi, eli ns. ekosäkki. Se vaan ei hajoa ja saastuttaa lähiöitä. Jos tekee epsiharkoista, eli kalalaatikkomuoteista, syntyy iso biokomposti ihmisille, jotka eivät halua telkkaria olohuoneeseen.
Olet käsittänyt väärin, kyseessä on teräsbetonitalo, joka on lähes ikuinen. Sen vankan rakenteen tekee Suomen mies kevyesti.
Puu on myös hyvä rakennusmateriaali ja kattotuoleilla tehdään valtaosa Suomenkin katoista. Rakenne on edullinen, pitkäikäinen, kevyt ja kantava.
Eristeenä lahoamaton ja mätänemätön solupolystyreeni muovi, erinomainen eristyskyky, ilmatiivis rakenne, edullinen asua.
Siporexissa ja Eps-pinnassa on se ero ettei Eps varise seinästä alas jäätyessään, mikä on turvallista niin rakentajan lompakolle, kuin ohikulkijoilekin. - ja nykyisin
ennenvanhaan kirjoitti:
Ei suomesta saa enää aitoa hengittävää kivitaloa.
Kaikki on suojattu muovilla (eps).
SIIS PAKKO OSTAA ULKOLAISTA jos aikoo kunnon kivitalon tehdä.Mistä ihmeestä juontaa se outo kuvitelma, että rakenne hengittää ja silloin olisi toista parempi. Jotenkin tuntuu siltä, että amatöörit juttelevat tällä palstalla toisilleen ja kinaavat aiheesta, josta kukaan ei tosiaankaan näy yhtään mitään tietävän. Heitän ilmoille nyt muutaman kommentin ja otan mieluusti kritiikin vastaan.
- Hengittävyys (niin epätieteellinen ja typerä kuin se sana tässä asiayhteydessä onkin, niin...) tarkoittaa siis suunnilleen sitä, että kosteus kulkee rakenteen läpi ilman, että rakenteessa tarvitaan erillistä ilman- tai höyrynsulkukerrosta.
- Puurakennetta (pl. massiivihirsi) on mahdoton tehdä ilman kyseistä sulkukerrosta, sillä muuten sisäilman kosteus pääsee rakenteeseen ja se aikaamyöten turmeltuu. Turmeltuminen tapahtuu, koska sisäilman kosteus kondensoituu rakenteeseen
- Kivitalokin siis hengittää, jos materiaalien kosteudenläpäisevyydet ovat toisiaan vastaavat. EPS-eristeen kosteudenläpäisevyys on betonin luokkaa, joten se siis hengittää.
- Rakenteen ei siis tarvitse olla monoliittinen hengittääkseen
- Eristeen kannattaa olla sellainen, että se kestää rakenteessa kauan. Ulkopuolinen eriste on helpompi korjata esim 50 vuoden päästä kuin sellainen, mikä on rakenteen sisällä.
- Lammin lämpöharkkoa on tehty 30 vuotta, eikä suurempia ongelmia ole pitkäaikaiskestävyyden kanssa
- EPS muottiharkkoja on tehty 50 vuotta, ei niissäkään ole ongelmia.
- Betonielementeissä on ongelmia, mutta ne liittyvät ennemminkin tuotantotekniikkaan kuin tuotteeseen. Nykyisellään tuote tunnetaan paremmin kuin esim 70-luvulla. Eli pakkasrapautuminen jne on aika kivasti hallinnassa.
Jos itse pitäisi kivitalo nyt tehdä, niin tekisin sen eps-harkosta. Nopea, helppoa ja selkää säästävä.
- vähäjärkinen minäkin
Näin kait se on, mutta miten pitää se kivi kuivana...
- Lieto Nenämäki
Betoni kuivuu sitten aikanaan vuosien kuluessa Eps-muotin sisällä ja mitä hitaammin sitä lujempaa betonista muodostuu. Kuivuminen ja lujittuminen on kaksi eri asiaa. Betoni lujittuu vaikka vedenpinnan alapuolella.
Eps-pinnat pysyvät kuivina ja tuntuvat lämpöisiltä ja estävät kivitalon epämiellyttävän kaikumisen samalla. Mielestäni Eps-harkot ovat yksi vuosisadan nerokkaimmista keksinnöistä helpon rakentamisen alalla.
Meillä täällä Liedossa on kymmeniä Eps-harkkotaloja, enkä ole kuullut mitään negatiivista niistä. Kymmenen vuotta on niitä ollut ainakin täällä Nenämäessä ja olen mielenkiinnolla niitä seurannut. - Kalliita ovat
Lieto Nenämäki kirjoitti:
Betoni kuivuu sitten aikanaan vuosien kuluessa Eps-muotin sisällä ja mitä hitaammin sitä lujempaa betonista muodostuu. Kuivuminen ja lujittuminen on kaksi eri asiaa. Betoni lujittuu vaikka vedenpinnan alapuolella.
Eps-pinnat pysyvät kuivina ja tuntuvat lämpöisiltä ja estävät kivitalon epämiellyttävän kaikumisen samalla. Mielestäni Eps-harkot ovat yksi vuosisadan nerokkaimmista keksinnöistä helpon rakentamisen alalla.
Meillä täällä Liedossa on kymmeniä Eps-harkkotaloja, enkä ole kuullut mitään negatiivista niistä. Kymmenen vuotta on niitä ollut ainakin täällä Nenämäessä ja olen mielenkiinnolla niitä seurannut.Hirveen kalliita vaan tuppaa noista eps- niinkuin muistakin valuharkkotaloista tulemaan. Muuratun harkkotalon saa yli 10% edullisemmin. Talosta tulee yhtä hyvä ja monen mielestä jopa parempi.
- Jäi ostamatta
Kalliita ovat kirjoitti:
Hirveen kalliita vaan tuppaa noista eps- niinkuin muistakin valuharkkotaloista tulemaan. Muuratun harkkotalon saa yli 10% edullisemmin. Talosta tulee yhtä hyvä ja monen mielestä jopa parempi.
Juu, järjettömän kallista EPS:ä kun harkoksi muotoillaan.
Normiepsilevyt on kilpailtu ja niiden hinta pysyy jotenkin kurissa. EPS harkot eivät kilpaile hinnalla - ainakaan vielä.
Mäkin innostuin epsharkoista, mutta innostus laantui kun selvisi että itse tehden EPS harkoista ei säätä mitään kun harkot on oudon kalliita.
Tarjouksen pyysin ja sain - ja hinta oli 80€/m².
Järjetön hinta, vaikka seinäneliöitä oli reilusti eikä ihan pienestä talosta ollut kyse. - Töissä Eps tehtaalla
Jäi ostamatta kirjoitti:
Juu, järjettömän kallista EPS:ä kun harkoksi muotoillaan.
Normiepsilevyt on kilpailtu ja niiden hinta pysyy jotenkin kurissa. EPS harkot eivät kilpaile hinnalla - ainakaan vielä.
Mäkin innostuin epsharkoista, mutta innostus laantui kun selvisi että itse tehden EPS harkoista ei säätä mitään kun harkot on oudon kalliita.
Tarjouksen pyysin ja sain - ja hinta oli 80€/m².
Järjetön hinta, vaikka seinäneliöitä oli reilusti eikä ihan pienestä talosta ollut kyse.Eristekauppa on kuulkaas melko kylmää touhua ja hinnassa on kyse tietysti eristeen määrästä ja käytettävästä raaka-aineesta. Kilpailua varmasti on riittävästi, kun harkkojen valmistajakin on jo velkasaneerauksessa, siellä Vammalassa.
Eps-harkoissa käytetty raaka-aine on paljon kalliimpi versio, kuin eristelevyissä ja raaka-aine menekki lujuuden johdosta tuplat. Eps-harkoissa myös eristyskykyä kiviharkkoihin verrattuna noin kaksinkertainen.
Eivät ole muuten kovin vertailukelpoisia muutenkaan. Kallis ja kallis parinsadan neliön talon harkot taitavat maksaa alle 20 000 € ja valmis talo 400 000 €, kannattaisi varmasti siirtyä johonkin säästävämpään aiheeseen. - hyvä on
Töissä Eps tehtaalla kirjoitti:
Eristekauppa on kuulkaas melko kylmää touhua ja hinnassa on kyse tietysti eristeen määrästä ja käytettävästä raaka-aineesta. Kilpailua varmasti on riittävästi, kun harkkojen valmistajakin on jo velkasaneerauksessa, siellä Vammalassa.
Eps-harkoissa käytetty raaka-aine on paljon kalliimpi versio, kuin eristelevyissä ja raaka-aine menekki lujuuden johdosta tuplat. Eps-harkoissa myös eristyskykyä kiviharkkoihin verrattuna noin kaksinkertainen.
Eivät ole muuten kovin vertailukelpoisia muutenkaan. Kallis ja kallis parinsadan neliön talon harkot taitavat maksaa alle 20 000 € ja valmis talo 400 000 €, kannattaisi varmasti siirtyä johonkin säästävämpään aiheeseen.EPS-harkkoihin sijoitettu raha tulee takaisin lämmityskustannuksissa muutamassa vuodessa.
Rakenne on muutenkin paljon parempi kuin muurattu harkkotalo, onhan siinä yhtenäinen betonirakenne keskellä. Rakenne on tiivis ja kestävä ja se on mahdollista tehdä tosi pitkälle hartiapankkina. Ite olen kyllä tyytyväinen. - Turha vääntö
hyvä on kirjoitti:
EPS-harkkoihin sijoitettu raha tulee takaisin lämmityskustannuksissa muutamassa vuodessa.
Rakenne on muutenkin paljon parempi kuin muurattu harkkotalo, onhan siinä yhtenäinen betonirakenne keskellä. Rakenne on tiivis ja kestävä ja se on mahdollista tehdä tosi pitkälle hartiapankkina. Ite olen kyllä tyytyväinen.U-arvoissa esim epsin ja muuratun harkon välillä on eroa n. 0,05 yksikköä. Tää tarkoittaa vuodessa huimaa 50€ säästöä lämmityskuluissa. Tämäkin on laskennallista ja jos verrataan käytäntöön, niin massiiviharkkojen varaava massa kuroo tuon eron ja pistää vielä paremmaksikin. Eps harkkojen kalleutta on turha siis yrittää kompensoida energiakustannusten kautta.
- Nippo
hyvä on kirjoitti:
EPS-harkkoihin sijoitettu raha tulee takaisin lämmityskustannuksissa muutamassa vuodessa.
Rakenne on muutenkin paljon parempi kuin muurattu harkkotalo, onhan siinä yhtenäinen betonirakenne keskellä. Rakenne on tiivis ja kestävä ja se on mahdollista tehdä tosi pitkälle hartiapankkina. Ite olen kyllä tyytyväinen.EPS harkko olisi nerokas keksintö, jos se viimeisteltäisiin järkevästi. Jätettäisiin kaikki nuo nyt näkyvissä olevat "muka hyvät" ideat pois ja tehtäisiin aidosti kunnollinen tuote. Esimerkki muka hyvästä ideasta on se, että eristettä on sisä ja ulkopuolella yhtä paljon - tämän idea on muka hyvä sen takia että harkko voidaan laittaa kummin päin tahansa eikä tarvitse erikoisharkkoja. Jää vaan vähänkään asiaa ajattelevalta tuollainen ostamatta.
Pitäisi kehittää esim. Filmivanerista tai jostain sen tyyppisestä sisäpinnan muotti ja siihen kiinnikkeet mitkä pitäisivät EPS "harkon" muotin ulko-osassa. Tällöin saisi EPS "harkon" tehtyä paljon yksinkertaisemmin. Enemmän normaaleja EPS levyjä vastaavaksi. Samalla häviäisi kaikki EPS harkon huonot puolet, mitkä oikeasti estävät sen, ettei tuosta ole tullut sitä kaivattua vuosisadan nerokkainta keksintöä. - Jrjrjrr
Nippo kirjoitti:
EPS harkko olisi nerokas keksintö, jos se viimeisteltäisiin järkevästi. Jätettäisiin kaikki nuo nyt näkyvissä olevat "muka hyvät" ideat pois ja tehtäisiin aidosti kunnollinen tuote. Esimerkki muka hyvästä ideasta on se, että eristettä on sisä ja ulkopuolella yhtä paljon - tämän idea on muka hyvä sen takia että harkko voidaan laittaa kummin päin tahansa eikä tarvitse erikoisharkkoja. Jää vaan vähänkään asiaa ajattelevalta tuollainen ostamatta.
Pitäisi kehittää esim. Filmivanerista tai jostain sen tyyppisestä sisäpinnan muotti ja siihen kiinnikkeet mitkä pitäisivät EPS "harkon" muotin ulko-osassa. Tällöin saisi EPS "harkon" tehtyä paljon yksinkertaisemmin. Enemmän normaaleja EPS levyjä vastaavaksi. Samalla häviäisi kaikki EPS harkon huonot puolet, mitkä oikeasti estävät sen, ettei tuosta ole tullut sitä kaivattua vuosisadan nerokkainta keksintöä.Kyllä todellinen syy miksi eps-harkkoja ei oikein suosita liittyy hintaan ja asenteisiin. Kivitalon mielikuvaan liitetään vahvasti jykevä (lue paksu) ja massiivinen kivirunko. Vaikkakin eps taloissa kanavana runkona on 15 senttiä paksu teräsbetoni, tuntuu esim. 50 senttiä paksu massiiviharkko enemmän kivitalolta... Tämä nyt vaan on fakta. Varsinkin jos massiiviharkko on edullisempi, niin turha lienee kinastella.
- ET-luku hyväksi
Turha vääntö kirjoitti:
U-arvoissa esim epsin ja muuratun harkon välillä on eroa n. 0,05 yksikköä. Tää tarkoittaa vuodessa huimaa 50€ säästöä lämmityskuluissa. Tämäkin on laskennallista ja jos verrataan käytäntöön, niin massiiviharkkojen varaava massa kuroo tuon eron ja pistää vielä paremmaksikin. Eps harkkojen kalleutta on turha siis yrittää kompensoida energiakustannusten kautta.
Puhut täyttä lööperiä, perehdyppä ET luvun laskentaan eristeen määrä ja Lamda ovat ne jotka energian kulutuksen määräävät. Hyvä eristys on aina eduksi kokonaisuudessa ja myös lompakon menovirta pienenee.
- Tutor
ET-luku hyväksi kirjoitti:
Puhut täyttä lööperiä, perehdyppä ET luvun laskentaan eristeen määrä ja Lamda ovat ne jotka energian kulutuksen määräävät. Hyvä eristys on aina eduksi kokonaisuudessa ja myös lompakon menovirta pienenee.
No jos esim. Kevytbetoniharkolla päästään seinässä 0,12-0,17 U-arvoihin ja epsillä 0,09-0,13 U-arvoihin, niin mistä tuo kuvailemasi hirveä ero sitten tulee? Rakennekohtainen U-arvoraja on 0,60, joten todella hyvät arvot saadaan massiivikivellä aikaiseksi. Tuon eron arvo vuodessa on hädin tuskin 50€ lämmitysenergiassa. Kannattaa varmaan myyjänretkun itse tarkistaa tiedot energialaskennasta. Luuletko oikeasti että nykyajan tiedoilla varustetut asiakkaasi menevät tuohon halpaan. Eristeen määrällä tai laadulla ei ole energiatehokkuuden laskennassa mitään merkitystä, rakenteen lämmönläpäisykyvyllä taas on kaikki merkitys jos puhutaan itse rakenneosasta. Sitten jos tehdään kivestä yläpohja, niin ilmatiiveyskin on 0,6 luokkaa, kun puuyläpohjalla päästään hädin tuskin 2,0:aan. Kuinkas usein näissä muoviharkkotaloissa edes tehdään kivestä yläpohja?.. kuten aidossa kivitalossa kuuluu olla! Kannattaisi siis muutamasata taloa tehdä ensiksi ennen kuin alkaa briljeeraamaan tekotietämyksellään.
- Epsiläinen
Nippo kirjoitti:
EPS harkko olisi nerokas keksintö, jos se viimeisteltäisiin järkevästi. Jätettäisiin kaikki nuo nyt näkyvissä olevat "muka hyvät" ideat pois ja tehtäisiin aidosti kunnollinen tuote. Esimerkki muka hyvästä ideasta on se, että eristettä on sisä ja ulkopuolella yhtä paljon - tämän idea on muka hyvä sen takia että harkko voidaan laittaa kummin päin tahansa eikä tarvitse erikoisharkkoja. Jää vaan vähänkään asiaa ajattelevalta tuollainen ostamatta.
Pitäisi kehittää esim. Filmivanerista tai jostain sen tyyppisestä sisäpinnan muotti ja siihen kiinnikkeet mitkä pitäisivät EPS "harkon" muotin ulko-osassa. Tällöin saisi EPS "harkon" tehtyä paljon yksinkertaisemmin. Enemmän normaaleja EPS levyjä vastaavaksi. Samalla häviäisi kaikki EPS harkon huonot puolet, mitkä oikeasti estävät sen, ettei tuosta ole tullut sitä kaivattua vuosisadan nerokkainta keksintöä.Kannattaa hieman lueskella maailmaltakin Eps-harkoista. Klikkaamalla Eps-forms saadaan runsaasti tietoa ympäri maapallon.
Kyseessä on rakennustapa jolla tehdään maailmassa vuosittain miljoonia taloja omakotitalosta ostoskeskuksiin. Taitaa kuitenkin olla nerokas keksintö, josta huonoja puolia on vaikea löytää.
Vaviskaa selänmurskaaja harkkojen myyjät ! - Sähkölämmittäjä
Tutor kirjoitti:
No jos esim. Kevytbetoniharkolla päästään seinässä 0,12-0,17 U-arvoihin ja epsillä 0,09-0,13 U-arvoihin, niin mistä tuo kuvailemasi hirveä ero sitten tulee? Rakennekohtainen U-arvoraja on 0,60, joten todella hyvät arvot saadaan massiivikivellä aikaiseksi. Tuon eron arvo vuodessa on hädin tuskin 50€ lämmitysenergiassa. Kannattaa varmaan myyjänretkun itse tarkistaa tiedot energialaskennasta. Luuletko oikeasti että nykyajan tiedoilla varustetut asiakkaasi menevät tuohon halpaan. Eristeen määrällä tai laadulla ei ole energiatehokkuuden laskennassa mitään merkitystä, rakenteen lämmönläpäisykyvyllä taas on kaikki merkitys jos puhutaan itse rakenneosasta. Sitten jos tehdään kivestä yläpohja, niin ilmatiiveyskin on 0,6 luokkaa, kun puuyläpohjalla päästään hädin tuskin 2,0:aan. Kuinkas usein näissä muoviharkkotaloissa edes tehdään kivestä yläpohja?.. kuten aidossa kivitalossa kuuluu olla! Kannattaisi siis muutamasata taloa tehdä ensiksi ennen kuin alkaa briljeeraamaan tekotietämyksellään.
Eiköhän lähtökohta ole se jos otetaan myydyimmät tuotteet on Eps-harkoilla U-arvo n. 0,10 ja valettavilla betoniharkoilla n. 0,17. Myös papanaharkoilla ja muilla vastaavilla kevyt tuotteilla n. 0.17. Eroa siis löytyy melkoisesti.
Vaatimukset kuitenkin ovat samat yhteiskunnan puolesta, joten muut harkot pääsevät samaan eristyskykyyn kun lisätään eristettä lattiaan ja kattoon.
Tavoitteenaan on jo vuonna 2020 lähes nollaenergia talot.
Eps-harkon edut ovat: Kylmäsillattomassa rakenteessa, ilmatiiveydessä, keveydessä, mittatarkkuudessa, helpommassa rakentamisessa jne ...
Rakenne on myös hyvin vahva yhtenäisen betonikerroksen ansiosta ja talo kuitenkin kevyt, joka tarkoittaa yleensä myös säästöä perustuksien kustannuksissa.
Kustannuksista kun puhutaan niin aina on tietysti eduksi, mikäli erikoisosia ei tarvita: Aukonylityspalkkeja, rosteriteräksiä, tukevia väliseiniä jne...
Ilmatiiveys taas kivitalossa on enemmänkin kiinni huolellisuudesta ja on tietysti tärkeää kun energiahukkaa pyritään välttämään viimeiseen asti. Eps-harkkotaloissa on päästy erinomaisin ilmatiiveyden arvoihin myös kattotuolirakenteilla, joita yli 90 prosentissa kivitaloissakin käytetään päivittäin.
ET luvun laskennassa tietysti pohjana käytetään eristeiden Lamdaa kerrottuna määrällä. Haitta ja hyötykertoimet lämmitysjärjestelmään ovat ne oudot piirteet. Puulämmityksen hyötykertoimella saa hyvän ET luvun (0,5) vaikka millaiseen harakanpesään. Sähkölämmityksen haittakertoimella (1.7) romahtaa paremmankin talon ET luku huonoon suuntaan.
Tälläkin tietysti on tarkoituksensa, vaikka atomillakin hiilineutraalia yhteiskuntaa vietäisiin eteenpäin.
Hyvin eristetty talo on silti aina hyvä asia, seinien lämmittely kun on täysin turhaa haaskausta, ainoastaan huoneilmaa ja lämmintä käyttövettä tulee lämmittää. Huoneilmaakin hyvin vähän, kun kännykän laturikin toimii sähkölämmittimenä, mitä ET luvussa ei oteta huomioon. - Plaaplaaplaa
Sähkölämmittäjä kirjoitti:
Eiköhän lähtökohta ole se jos otetaan myydyimmät tuotteet on Eps-harkoilla U-arvo n. 0,10 ja valettavilla betoniharkoilla n. 0,17. Myös papanaharkoilla ja muilla vastaavilla kevyt tuotteilla n. 0.17. Eroa siis löytyy melkoisesti.
Vaatimukset kuitenkin ovat samat yhteiskunnan puolesta, joten muut harkot pääsevät samaan eristyskykyyn kun lisätään eristettä lattiaan ja kattoon.
Tavoitteenaan on jo vuonna 2020 lähes nollaenergia talot.
Eps-harkon edut ovat: Kylmäsillattomassa rakenteessa, ilmatiiveydessä, keveydessä, mittatarkkuudessa, helpommassa rakentamisessa jne ...
Rakenne on myös hyvin vahva yhtenäisen betonikerroksen ansiosta ja talo kuitenkin kevyt, joka tarkoittaa yleensä myös säästöä perustuksien kustannuksissa.
Kustannuksista kun puhutaan niin aina on tietysti eduksi, mikäli erikoisosia ei tarvita: Aukonylityspalkkeja, rosteriteräksiä, tukevia väliseiniä jne...
Ilmatiiveys taas kivitalossa on enemmänkin kiinni huolellisuudesta ja on tietysti tärkeää kun energiahukkaa pyritään välttämään viimeiseen asti. Eps-harkkotaloissa on päästy erinomaisin ilmatiiveyden arvoihin myös kattotuolirakenteilla, joita yli 90 prosentissa kivitaloissakin käytetään päivittäin.
ET luvun laskennassa tietysti pohjana käytetään eristeiden Lamdaa kerrottuna määrällä. Haitta ja hyötykertoimet lämmitysjärjestelmään ovat ne oudot piirteet. Puulämmityksen hyötykertoimella saa hyvän ET luvun (0,5) vaikka millaiseen harakanpesään. Sähkölämmityksen haittakertoimella (1.7) romahtaa paremmankin talon ET luku huonoon suuntaan.
Tälläkin tietysti on tarkoituksensa, vaikka atomillakin hiilineutraalia yhteiskuntaa vietäisiin eteenpäin.
Hyvin eristetty talo on silti aina hyvä asia, seinien lämmittely kun on täysin turhaa haaskausta, ainoastaan huoneilmaa ja lämmintä käyttövettä tulee lämmittää. Huoneilmaakin hyvin vähän, kun kännykän laturikin toimii sähkölämmittimenä, mitä ET luvussa ei oteta huomioon.Plaa plaa plaa... Eps on hyvä... Plaa plaa plaa. 0,07 erolla on iso merkitys... Plaa plaa plaa. Ymmärrätkö yhtään että jauhat täyttä sontaa.
- 34 taloa
Epsiläinen kirjoitti:
Kannattaa hieman lueskella maailmaltakin Eps-harkoista. Klikkaamalla Eps-forms saadaan runsaasti tietoa ympäri maapallon.
Kyseessä on rakennustapa jolla tehdään maailmassa vuosittain miljoonia taloja omakotitalosta ostoskeskuksiin. Taitaa kuitenkin olla nerokas keksintö, josta huonoja puolia on vaikea löytää.
Vaviskaa selänmurskaaja harkkojen myyjät !Kyllähän sitä tekstiä internettiin mahtuu. Kun sitä epsiä tarpeeksi imppaa niin alkaa varmaan itsekin uskomaan juttujaan. Eiköhän kannata kaivaa faktat esiin siellä työmaalla ja lopettaa se googlettelu. Maalaisjärjen käyttö ja fiilis ovat usein paras mittari. Muovimuotteihin betonin valaminen ei kuulosta eettisesti tai käytännössä lainkaan järkevältä. Tämä on toki minun mielipide, mutta luonnossa en ole tavannut ketään, joka puoltaisi jotain vastakkaista mielipidettäkään. Alalla olen ollut jo 15 vuotta, joten luulisi jonkun tulleen vastaan.
- Tomi Rakentaja
34 taloa kirjoitti:
Kyllähän sitä tekstiä internettiin mahtuu. Kun sitä epsiä tarpeeksi imppaa niin alkaa varmaan itsekin uskomaan juttujaan. Eiköhän kannata kaivaa faktat esiin siellä työmaalla ja lopettaa se googlettelu. Maalaisjärjen käyttö ja fiilis ovat usein paras mittari. Muovimuotteihin betonin valaminen ei kuulosta eettisesti tai käytännössä lainkaan järkevältä. Tämä on toki minun mielipide, mutta luonnossa en ole tavannut ketään, joka puoltaisi jotain vastakkaista mielipidettäkään. Alalla olen ollut jo 15 vuotta, joten luulisi jonkun tulleen vastaan.
Omasta mielestä ongelmat on jos eriste ei ole pääsääntöisesti ulkopuolella, vaakateräs kunnolla suojattu, kivivälipohjan häviöt, varaavuus. Useimmissa maailman harkoissa on diffuusio tiivis välike eikä eps välike kuten suomessa. Sekä eristettä on enemmän ulkopuolella kylmille alueille tarkoitetuissa.
Kivivälipohjan häviöt yleensä voittaa takaisin pienemillä häviöillä anturan kautta. Riippuu tietysti talosta.
Muut ongelmat ovat sitten mielipiteitä. Jos muovin kanssa on ongelmia, niin arki on kyllä yhtä helvettiä. Ainakin jos syö ruokaa kaupasta. - vanhaa tekniikkaa
Epsiläinen kirjoitti:
Kannattaa hieman lueskella maailmaltakin Eps-harkoista. Klikkaamalla Eps-forms saadaan runsaasti tietoa ympäri maapallon.
Kyseessä on rakennustapa jolla tehdään maailmassa vuosittain miljoonia taloja omakotitalosta ostoskeskuksiin. Taitaa kuitenkin olla nerokas keksintö, josta huonoja puolia on vaikea löytää.
Vaviskaa selänmurskaaja harkkojen myyjät !Suurimmat syyt löytyvät asenteista ja kilpailijoista. Kilpailijat haluavat myydä omaa tuotettaan, vaikka toisen ratkaisu olisi paljon parempi. Kilpailijat muokkaavat asenteita toiseen suuntaan. Yksi iso asia on myös vanhat rakennusalan ammattilaiset, jotka eivät halua edes oppia mitään uutta. Näin on aina tehty asenne on kyllä tosella turmiollinen koko maailmalle.... vain rakennusalalla se ajattelu toimii. Koittakaapas ostaa 1980.luvun teknologiaa tietokoneissa, kännyköissä ja vaikkapa autoissa. Ei onnistu!
- mitä hä???
34 taloa kirjoitti:
Kyllähän sitä tekstiä internettiin mahtuu. Kun sitä epsiä tarpeeksi imppaa niin alkaa varmaan itsekin uskomaan juttujaan. Eiköhän kannata kaivaa faktat esiin siellä työmaalla ja lopettaa se googlettelu. Maalaisjärjen käyttö ja fiilis ovat usein paras mittari. Muovimuotteihin betonin valaminen ei kuulosta eettisesti tai käytännössä lainkaan järkevältä. Tämä on toki minun mielipide, mutta luonnossa en ole tavannut ketään, joka puoltaisi jotain vastakkaista mielipidettäkään. Alalla olen ollut jo 15 vuotta, joten luulisi jonkun tulleen vastaan.
Kaivoin faktat esiin, enkä löytynyt huonoja puolia! Fiilis on tosi huono mittari.. olet itse tainnut olla fiiliksellä tekemässä Suomeen tuhansia hometaloja! Onko eristeen käyttö eettisesti järkevää. Onko lautamuotin tai vanerimuotin käyttö eettisesti järkevää. Mikä muottiharkosta tekee sinulle sen ongelman? Todennäköisesti se, että myös maallikko voi pystyttää sen ilman rakennusliikkeen apua.
Yksinkertaisesti rakenne on helppo ja hyvä. Nopea ja yksinkertainen. Muottiharkolla tulee kevyesti monta työvaihetta kerralla. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää? - ehkä niin
Turha vääntö kirjoitti:
U-arvoissa esim epsin ja muuratun harkon välillä on eroa n. 0,05 yksikköä. Tää tarkoittaa vuodessa huimaa 50€ säästöä lämmityskuluissa. Tämäkin on laskennallista ja jos verrataan käytäntöön, niin massiiviharkkojen varaava massa kuroo tuon eron ja pistää vielä paremmaksikin. Eps harkkojen kalleutta on turha siis yrittää kompensoida energiakustannusten kautta.
Harkko, jossa on ohut sisäkuori (50mm) toimii massan varaamisen kannalta aika hyvin. Ne joissa eristettä on 150mm, eivät toimikaan.
- voi voi
34 taloa kirjoitti:
Kyllähän sitä tekstiä internettiin mahtuu. Kun sitä epsiä tarpeeksi imppaa niin alkaa varmaan itsekin uskomaan juttujaan. Eiköhän kannata kaivaa faktat esiin siellä työmaalla ja lopettaa se googlettelu. Maalaisjärjen käyttö ja fiilis ovat usein paras mittari. Muovimuotteihin betonin valaminen ei kuulosta eettisesti tai käytännössä lainkaan järkevältä. Tämä on toki minun mielipide, mutta luonnossa en ole tavannut ketään, joka puoltaisi jotain vastakkaista mielipidettäkään. Alalla olen ollut jo 15 vuotta, joten luulisi jonkun tulleen vastaan.
Jos massiiviharkko on 20 vuotta kantanut, niin kyllähän se harmittaa, jos rakenteen pystyy tekemään fiksumminkin. Tyhmäksi siinä itsensä tuntee
- Mitä taloja teen?
vanhaa tekniikkaa kirjoitti:
Suurimmat syyt löytyvät asenteista ja kilpailijoista. Kilpailijat haluavat myydä omaa tuotettaan, vaikka toisen ratkaisu olisi paljon parempi. Kilpailijat muokkaavat asenteita toiseen suuntaan. Yksi iso asia on myös vanhat rakennusalan ammattilaiset, jotka eivät halua edes oppia mitään uutta. Näin on aina tehty asenne on kyllä tosella turmiollinen koko maailmalle.... vain rakennusalalla se ajattelu toimii. Koittakaapas ostaa 1980.luvun teknologiaa tietokoneissa, kännyköissä ja vaikkapa autoissa. Ei onnistu!
Minä teen kivitalon rungon vain yhdestä aineesta ja vahvistan sitä vaakateräksellä joka kolmannessa varvissa. Tehdään silloin kun on mestaa ja ollaan täysin riippumattomia betoniautoista. Taloista tulee hyviä, energia- ja kustannustehokkaita.
- Fiksu mies!
Mitä taloja teen? kirjoitti:
Minä teen kivitalon rungon vain yhdestä aineesta ja vahvistan sitä vaakateräksellä joka kolmannessa varvissa. Tehdään silloin kun on mestaa ja ollaan täysin riippumattomia betoniautoista. Taloista tulee hyviä, energia- ja kustannustehokkaita.
No sipotaloja tietenkin! Olethan fiksu mies.
- Betoni best
Fiksu mies! kirjoitti:
No sipotaloja tietenkin! Olethan fiksu mies.
Yhtäkään taloa Suomeen ei synny ilman betonia, on se vaan niin hyvä tuote.
Kunnon teräsbetoni on runkona erittäin luja ja suojattuna eristeellä lähes ikuinen.
Betoni on hyvä lattiassa, perustuksissakin ja katossa, sitä ei epäile kukaan.
Rakenne on paljon vahvempi, kun terästä saadaan pystyyn, sekä vaakaan. Halkeamia ei synny vaikka olisi vähän enemmänkin maanpainetta tai tuulikuormaa. - krhkl
34 taloa kirjoitti:
Kyllähän sitä tekstiä internettiin mahtuu. Kun sitä epsiä tarpeeksi imppaa niin alkaa varmaan itsekin uskomaan juttujaan. Eiköhän kannata kaivaa faktat esiin siellä työmaalla ja lopettaa se googlettelu. Maalaisjärjen käyttö ja fiilis ovat usein paras mittari. Muovimuotteihin betonin valaminen ei kuulosta eettisesti tai käytännössä lainkaan järkevältä. Tämä on toki minun mielipide, mutta luonnossa en ole tavannut ketään, joka puoltaisi jotain vastakkaista mielipidettäkään. Alalla olen ollut jo 15 vuotta, joten luulisi jonkun tulleen vastaan.
Eps toimii harkon keskellä tai reunoilla. Ihme kinaamista täällä jatkuvasti.
- fiksurakentaja
Sähkölämmittäjä kirjoitti:
Eiköhän lähtökohta ole se jos otetaan myydyimmät tuotteet on Eps-harkoilla U-arvo n. 0,10 ja valettavilla betoniharkoilla n. 0,17. Myös papanaharkoilla ja muilla vastaavilla kevyt tuotteilla n. 0.17. Eroa siis löytyy melkoisesti.
Vaatimukset kuitenkin ovat samat yhteiskunnan puolesta, joten muut harkot pääsevät samaan eristyskykyyn kun lisätään eristettä lattiaan ja kattoon.
Tavoitteenaan on jo vuonna 2020 lähes nollaenergia talot.
Eps-harkon edut ovat: Kylmäsillattomassa rakenteessa, ilmatiiveydessä, keveydessä, mittatarkkuudessa, helpommassa rakentamisessa jne ...
Rakenne on myös hyvin vahva yhtenäisen betonikerroksen ansiosta ja talo kuitenkin kevyt, joka tarkoittaa yleensä myös säästöä perustuksien kustannuksissa.
Kustannuksista kun puhutaan niin aina on tietysti eduksi, mikäli erikoisosia ei tarvita: Aukonylityspalkkeja, rosteriteräksiä, tukevia väliseiniä jne...
Ilmatiiveys taas kivitalossa on enemmänkin kiinni huolellisuudesta ja on tietysti tärkeää kun energiahukkaa pyritään välttämään viimeiseen asti. Eps-harkkotaloissa on päästy erinomaisin ilmatiiveyden arvoihin myös kattotuolirakenteilla, joita yli 90 prosentissa kivitaloissakin käytetään päivittäin.
ET luvun laskennassa tietysti pohjana käytetään eristeiden Lamdaa kerrottuna määrällä. Haitta ja hyötykertoimet lämmitysjärjestelmään ovat ne oudot piirteet. Puulämmityksen hyötykertoimella saa hyvän ET luvun (0,5) vaikka millaiseen harakanpesään. Sähkölämmityksen haittakertoimella (1.7) romahtaa paremmankin talon ET luku huonoon suuntaan.
Tälläkin tietysti on tarkoituksensa, vaikka atomillakin hiilineutraalia yhteiskuntaa vietäisiin eteenpäin.
Hyvin eristetty talo on silti aina hyvä asia, seinien lämmittely kun on täysin turhaa haaskausta, ainoastaan huoneilmaa ja lämmintä käyttövettä tulee lämmittää. Huoneilmaakin hyvin vähän, kun kännykän laturikin toimii sähkölämmittimenä, mitä ET luvussa ei oteta huomioon.Järkevästi perustelet eps-järjestelmän etuja. Lammirakentajat vaikuttavat päättävän enemmän tunteella. Vapaa maa. Fakta on että meidän eps-harkoilla eristetty passiivikivitalo nousi rungon osalta huomattavasti nopeammin kuin parinsadan metrin päähän rakennettava pienempi lammitalo. Mitään ongelmia ei ole ollut eps-harkkojen kanssa. Eritoten selkäkipuja ei ole esiintynyt !
- Tietoa janoava
ehkä niin kirjoitti:
Harkko, jossa on ohut sisäkuori (50mm) toimii massan varaamisen kannalta aika hyvin. Ne joissa eristettä on 150mm, eivät toimikaan.
Kerroppa sitten mikä ei toimi ja miksi ? Väitteet tarvitsevat aina myös perustelut !
Opel on paska auto on minun väitteeni ja perustelut venttiilit hajosivat 30000 km jälkeen.
Ruotsi on surkea jääkiekossa ja perustelut hävisivät Suomelle.
Neuvostoliitto oli huono systeemi ja perustelut meni konkurssiin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 881234
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1511046En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse61778Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll14730Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli287695Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107688- 60684
Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?37636En oikeastaan usko että sinä tai kukaan
Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt42634Viime yönä mietin paikkoja luonnossa, missä olen kulkenut
kävellyt ja ikävöinyt, ja ollut niin yksin. Monet kerrat. Ne palauttavat mieleeni sinut ja sen, kuinka kipeää on se kaip57622