onks ton ikäset aina noin kovaäänisiä, rääkyy kaikista asioista. Ei hetken rauhaa! Olen yrittänyt kaikkeni sietokyvyn kestorajoille asti, mutta toi melutaso oli yllätys.
Onneksi ei asu täällä, enisi hermot.
Aattelin ehdottaa, että se olisi täällä kerran kuussa, että meillä olisi edes hetken rauha.
Tämä äitipuoli ei halua olla äitipuoli, ellei meno lopu!
Tekeeköhän se toinen äiti mitään, kun tuntuu että tässä on kasvatuksesta vaan kyse. Olen kokeillut jäähypenkkejä, lempparilelun takavarikointia, ulosmeno kieltoa ja huoneesssa pysymistä, mutta niin on kova luinen ettei mikään tehoa.
Sanoinkin että kohta pankkaan kamat ja katoan miehen elämästä, niin voi sanoa että kaksivuotias rikkoi hienon suhteen.
Onneksi ei asu täällä, enisi hermot.
Aattelin ehdottaa, että se olisi täällä kerran kuussa, että meillä olisi edes hetken rauha.
Tämä äitipuoli ei halua olla äitipuoli, ellei meno lopu!
Tekeeköhän se toinen äiti mitään, kun tuntuu että tässä on kasvatuksesta vaan kyse. Olen kokeillut jäähypenkkejä, lempparilelun takavarikointia, ulosmeno kieltoa ja huoneesssa pysymistä, mutta niin on kova luinen ettei mikään tehoa.
Sanoinkin että kohta pankkaan kamat ja katoan miehen elämästä, niin voi sanoa että kaksivuotias rikkoi hienon suhteen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Rahaa ukkos terapeutille. Se voi kertoa että parisuhde tulee aina ensimmäiseksi ja sitä tulee vaalia lastenkin kustannuksella. Muussa tapauksessa lapsi voi ryhtyä kuvittelemaan olevansa ties mikä maailman napa ja aurinko ja vaikka mitä muuta hullua ja epäterveellistä. Näin saat asiantuntijan vahvistuksen sille, että lapsen todella olisi terveellisintä tulla vain joskus ja ehkä jouluna käväisemään, kun ei kerta osaa olla.
Kyllä, Terveet lapset ovat äänekkäitä ja meluisia tuon ikäisenä. Sinun on parempi erota koska olet isän ja lapsen suhteen tiellä. Vanhemmalle lapsi tulee ensin. Sinä olet kuviossa ulkopuolinen.
No kaksivuotiaalla on varmaan jo uhmaikä tai kuten nykyisin sanotaan tahtoikä. Hän yrittää viedä omaa tahtoaan läpi kaikilla keinoilla ja turhautuu kun se ei aina toteudu eikä voi toteutua (hän haluaisi osata enemmän kuin osaa). Kaksivuotias ei riko mitään suhdetta vaan kyllä aikuisen tulee olla aikuinen ja osata ottaa vastaan tuollaisen taaperon kiukut sun muut. Monesti tuon ikäisellä auttaa kärsivällisyys. Häntä ei saisi jättää yksin kiukun ja raivon valtaan, koska sellainen tunnetila on hänelle vaikea ja aina psyykkinen katastrofi. Hänen aivonsa ovat vielä kehittymättömät eikä impulsiikontroli ole kehittynyt. Se on hyvä vaan, että on uhmaa. Se kertoo normaalista kehityksestä. Jos uhmaikä jää kovin heikoksi, niin kapinaa voi sitten tulla vaikka murroiässä turhankin reippaasti. Tämä 2 v ikä on ensimmäinen vauvan itsenäistymisikä, jolloin hän alkaa irrottautua symbioottisesta äitivauvasuhteesta...ja samalla hän edelleen on aika vauva ja hänen pitää saada vielä olla myös vauva!
Helpompaa komentaa ja käskeä toisten lapsia onneksi, kuin omia. Vierasta lasta voi komentaa vaikka kuin paljon ja määrätä ja asettaa ehtoja, eikä tunne syyllisyyttä.
Omille taas kun raivoo, tulee syyllisyyden tunne ja katumus.
Siksi onkin parempi olla äiti toisen lapsille kuin omille tai helpompaa.
Haloo! Kyse ei ole 5-vuotiaasta tai 8-vuotiaasta, vaan 2-vuotiaasta lapsesta! Ei 2-vuotiaalta voi vielä odottaa unelmakäyttäytymistä. Tuon ikäiset ovat äänekkäitä kyllä, ja oma tahtokin kehittyy. Oma neuvoni on, ettet ole liian ankara hänelle. Leiki ja vietä aikaa hänen kanssaan jotta teille kehittyy suhde, koska uskon että vaistoaa (vaikka onkin pieni lapsi) ettet pidä hänestä. Tämä sitten johtaa vielä huonompaan käyttäytymiseen. Eriasia on, että haluatko olla osana tämän lapsen ja miehen elämässä?
Laittakaa se kasvatuslaitokseen muiden maanantaikappaleiden kanssa. Ja sitten vaan uutta ja ehompaa pian tilalle...
Viisi ja kahdeksanvuotiailta sitten vähintään unelmakäytöstä, jooko? Ei saa syödä, puhua tai muuten ylipäänsä mitenkään mitään tarpeita olla, muuten on hankala? Odotelkaa siis lapsen kasvamista tuonne viisivuotiaaksi saakka, niin on jo paljon hyväksytympää KOHDELLA SITÄ KALTOIN, kun se erehtyy esim. tulemaan liian aikaisin pakkasesta sisään (esimerkki eletystä elämästä). Tääl on siis niin hullua porukkaa että morjens.. mä menen ihan ite vapaaehtoisesti pyöreeseen huoneeseen tai mihin vaan, kunhan ei tarvitse tällaisia kanssaihmisiä edes kaupassa tavata.
Pitääkö uuden vaimon opastaa ja neuvoa miehenkin lapsia ja exää?? Miksi oletetaan, että tämä tulokas ehtii joka paikkaan? Jos lapset ovat hunningolla niin ei kai se ole uuden äidin vika vai onko?
Ädit on vastuussa lapsistaan ja jos eivät pysty, niin sitten vasta isä.
Aloittajan kuvaama 2-vuotias lapsi ei kuulosta siltä, että olisi hunningolla. Hänellä on varmasti ikävä äitiään, kun tulee isänsä luokse. Minun lapsi oli jo yli 3 v kun hän sai uuden äitipuolen. Äitipuoli ei meinannut kestää sitä, että lapseni itki perääni, kun joutui isällensä. Kotiin hän halusi, ressukka. Vieläkin, kun hän on jo koulussa, niin joka kerta, kun hän menee isänsä luokse, niin hän suree ja saan kannustaa häntä ja luvata, että saa soittaa kotiin, koska haluaa.
"Tekeeköhän se toinen äiti mitään, kun tuntuu että tässä on kasvatuksesta vaan kyse. Olen kokeillut jäähypenkkejä, lempparilelun takavarikointia, ulosmeno kieltoa ja huoneesssa pysymistä, "
Pari vuotias ei ymmärrä asioita niin kuin aikuinen. Ja tusin parivuotias yksikseen mihinkään ulos haluaisi mennä?
Tuon ikäsellä on muutenkin rajojen kokeilua. Vaatii sinnikkyyttä ja johdonmukaisuutta. Lapselle pitää sanoa asiallisesti mitä on mennyt pieleen ja miksi joutuu jäähylle/lempi lelu viedään.. jne. . Ei kukaan opi, jos ei ole ketään opettamassa.
Muistahan sinä kiero ja itsekäs äitipuoli, että jos sinä nyt pilaat miehesi lapsen lapsuuden, hän voi tulla maksamaan sen jonakin päivänä sinulle takaisin, sitten isona. Hän on voinut kasvaa henkisesti kieroon näiden uusperhetemppuilujen kanssa ja sitten sinä voit olla pulassa. Toivottavasti mies ei ole niin tyhjä että on ihan nainut sinut. Avoliitossa nimittäin lennät kuin leppäkeihäs heti kun miestä ei enää ole. Ja vaikka olisit naimisissa, olosi tulee olemaan vaikea siinä vaiheessa.
Taitaa ihmisillä olla isävanhemmuudesta aika suuret luulot. Usein kyllä uusi vaimo ohittaa pienen lapsen niin että humpsista vaan. Kokeile kuis käy. Kerro sitten meille muillekin. Ihan vaan utelias...