kertokaapa, miksi niin innokkaasti haluatte tavata miehen exän ja lapset? Eikö se mies sittenkään riitä yksin? Miksi on tärkeää päästä sotkemaan toisten elämää?
Eronneet nykyiset seuralaiset
sivullinen
25232
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ei mulle ole ollut mitenkään tärkeää tavata mieheni eksää. Mutta jos kerran jaan elämäni mieheni kanssa, niin tottakai siihen miehen elämään kuuluvat myös miehen lapset, mies kun sattuu olemaan niiden isä.
Kun perustimme kodin mieheni kanssa, oli luonnollista että kotimme on yksi tärkeä tukikohta myös miehen lapsille; miten heitä nyt olisi voinut sulkea tästä pois.
Minulla ei ole ollut mitään vastaan tavata miehen eksää, mutta tällä oli alkuvuosina vaikeuksia tavata mitään. Miehen lapset olivat jo nuoruusikäisiä ja nuoria aikuisia tavatessamme, joten onhan tässä ollut kaikenlaista hankaluutta (lähinnä näille lapsille) juhlien järjestelyssä, kun milloin täytyi järkätä kihlajaisia ja valmistujaisia ja mitä milloinkin eri porukoille; kun se eksä ei halunnut olla samassa tilassa kuin minä. Ja mies ei halunnut juhlia ilman minua (paitsi on juhlinut silloin alussa kyllä, kun olin itse sitä mieltä että tottakai menet lapsesi juhliin, sinun siellä kuuluu olla eikä minun). Tämä juhlasumplinta on nykyisin helpottunut, kun miehen vanhin poika jossain vaiheessa ilmoitti äidilleen että pelleily loppuu nyt.
Miehen lapsenlapset ovat meillä hoidossa huomattavasti enemmän kuin oikealla mummollaan, jolla on niin kiire harrastaa liikuntaa ja kulttuuria, ettei hän niin kauheasti ehdi mummoilemaan. Me kun ollaan tämmöisiä koti-ihmisiä paremmin, niin näin tässä on käynyt.
" Miehen lapsenlapset ovat meillä hoidossa huomattavasti enemmän kuin oikealla mummollaan,...
kuka olisikaan sopivampi lapsen piika kuin miehen laastari. Hänhän pakkkaa koko perheen ja suvun puuttuvaa nasta.. hih...
Arvaa vaan kuin he nauravat selän takana... uskottelevat kuin tärkee mukamas oot... mutta tosiasiassa olet pelkkä kotiapu.
Miten sinä voit käydä "viisaammaksi" kirjoittajan asiassa, kuin kirjoittaja itse? Kyllä hän tietää miten heidän perheessään on asiat, etkä sinä.
"laastari" melkoinen laastari ollut, kun pysynyt vuosia miehen rinnalla. Kun kerran lapsilla on jo lapsenlapsiakin :). Heidän liitto on kestänyt varmasti pidempään, kuin miehen edellinen suhde.
Ottaako sinua lissu joulun lähestyminen näin koville? Viestisi menevät hulluimmiksi koko ajan?
Juuri näin. Uusiot etvät vain ymmärrä, miten heitä käytetään kotiapulaisina. Kuvittelevat liikoja itsestään.. heheee...
Voi kun tuli tästä kurja olo, sen syrjäytetyn oikean äidin ja mummon puolesta. Uusio on kiemurrellut itsensä lastenlasten suosioon tarjoamalla hoitoapua ja ties mitä kommervenkkejä. Täytyy tuntua hirveältä äidistä, kun omat aikuiset lapset ovat noin epälojaaleja äidille, ja onko ihme jos on vaikea olla mummonakaan, kun tuommoinen naikkonen vilahtelee viattomien lastenlasten puheessa.
No, muttaajatelkaapa, jos oikea mummo tykkää harrastaa liikuntaa ja kulttuuria ja papan uusmummo on koti-ihminen, niin kaikilla on käynyt hyvin. Lapsenlapsilla on aina hoitopaikka, kun niiden omat vanhemmat ja pappa tykkää harrastaa "liikuntaa ja kulttuuria".
Eihän heistä muuhun ole, siivoamaan ja pyykkäämään, ja jos vielä hoitelee lapset sillä aikaa kun ex puolisot käy shoppailemassa ja missä lie... niin ilmainen lastenhoitoapu... mikäs siinä... heh... no voihan siinä uusio itsensä tuntea tosi tärkeeksi...hehheeeeeeeee
Miten niin laastareita, kun tehdään yhteinen asuntovelka ja rakennetaan talo, mennään avioliittoon ja tehdään ainakin yksi yhteinen lapsi.
Sääli,että itse olet suostunut laastarin ja kodinhoitajan osaan.
Aijaa olet noin surkeessa osassa, miks viittiitki, taidat olla vähän tyhmä.
Ei ole isän uuden puolison röyhkeydellä mitään rajaa! Tarjota nyt miehensä lapsille lastenhoitoapua! Herrahyvästisiutakkoo!
Itse kyllä tykkään olla lasten kanssa. Ja miehen lapsenlapset ovat ihan fiksuja aikuisia ihmisä, joten hoitokertojen sopiminen ja yleensäkin lastenlasten kanssa oleminen sujuu ihan hyvin. Itsekin ehdimme kyllä harrastamaan ihan riittävästi liikuntaa ja kulttuuriakin, ja lisäksi vielä nauttia näistä nuorista perheistä.
Ihmetyttää, joskus surettaa, että mummo ei halua olla yhteydessä tuon enempää omiin lapsenlapsiinsa, tai omiin lapsiinsa. En ole halunnut työntyä mummon sijalle mummoilemaan, mutta en ole myöskään halunnut väistyä minnekään saatika ikinä viedä miestäni pois pappailemasta. Toivon todella, että en ole ollut särkemässä mummon sydäntä (kuten joku tuolla alla ajattelee) - mieheni ero oli selvä jo ennen kuin me edes tavattiin.
Mutta siis, tämmöstä se on.
Korjaan. Siis miehen lapset ovat fiksuja aikuisia ihmisiä. Ja lapsenlapsista on vasta tulossa sellaisia... :D
Kuinka kukaan voi olla noin KATEELLINEN toisille kuin sinä?
Säälin sinua, taidat olla tosi yksinäinen ja surullinen ihmisenkuvatus.
"Eronneet nykyiset seuralaiset kertokaapa, miksi niin innokkaasti haluatte tavata miehen exän ja lapset?"
En ole eronnut, enkä seuralainen, vaan mieheni aviovaimo. 7 avioliittovuotta takana, ja hyvin menee edelleen. Mieheni exän olen tavannut pari kertaa, en mistään halusta, vaan olosuhteiden pakosta. Olemme kaikki aikuisia, fiksuja ihmisiä, ja lasten vuoksi osaamme käyttäytyä ja olla asiallisia.
Miehen lapset ovat meillä vuoroviikoin, olisi aika hankalaa olla tapaamatta heitä?
"Eikö se mies sittenkään riitä yksin?"
Tarkoitatko tällä sitä, että miehen pitää jättää ja unohtaa lapsensa kun ero tulee? Vai miten käytännössä tarkoitat, että sen miehen yksinään pitäisi riittää?
Kun mieheni kanssa asumme yhteisessä, yhdessä ostetussa omakotitalossamme, niin olisiko minun pitänyt aikanaan sulkea ovet miehen edellisen avoliiton lapsilta, sanoa, että "älkää tulko tänne, minulle riittää tämä mies yksin"...En ymmärrä ajatusmaailmaasi. Miksi ne edellisen liiton lapset pitää sulkea mielestäsi ulkopuolelle? Eristää isän elämästä, ja meidän tapauksessamme myös sisaruksistaan (miehelläni ja minulla on yhteisiä lapsia nimittäin)? Vai olenko se vain minä, jonka pitäisi pysyä pois lasten silmistä? Pitäisikö minun mielestäsi poistua omasta kodistani joka toinen viikko, kun lapset tulevat meille? Miksi ihmeessä?
"Miksi on tärkeää päästä sotkemaan toisten elämää? "
Kenen elämää minä olen sotkenut?
Mieheni oli eronnut kun tapasimme. Ja elämme avioliitossa, ihan tavallista lapsiperhe-elämää, omassa kodissamme. Tämä on meidän elämämme. Kenen elämää minä olen siis sotkenut??
Minulle ei ole tärkeää nähdä mieheni exää. Mieheni lapsien kuuluu tulla joka toinen viikonloppu meille ja he tulevat koska se on miehelleni tärkeä asia nähdä omia lapsiaan.
Ainut joka hankaloittaa ja haluaa tunkeutua ja pilata kaiken, onnistumatta siinä kuitenkaan, on mieheni exä. Jolle kaikki nauraa.
Meidän perhe ja koko suku nauraa ex miehen naikkosille... voi miten meill on ollut hauskaa sen kustannuksella!! Emme milloinkaan ole nauraneet niin paljon kuin silloin kun tulee se naikkonen puheenaiheeksi.
Ilmankos ei kehtaa edes tulla näytille, kun häpee tekosiaan.
Nythän sä valehtelet lissu....
Ensin puhut naikkosista (monikossa) ja sitten naikosesta (yksikössä), miten on onko niitä yksi vai useampi?
Ja sitten: Ilmankos ei kehtaa edes tulla näytille, kun häpee tekosiaan.
Olet monesti monesti kirjoittanut, että exäsi uusi on kiinnostunut näkemään sinut ja nyt väität ihan muuta?
Sähän valehtelet sen minkä kerkeet. Sun ouheissa ei ole totuutta nimeksikään....Häpeä narttu!
Mä uskon että sun exäsi naista ei hirveästi kiinnosta teidän naurut. Tiesitkös sitä, että tuolla vihalla ja katkeruudella sä vain saat kaikki ihmiset huomaamaan kuinka mustasukkainen olet. Ja sun exä ja hänen nainen ovat sen huomanneet ja sut jätetään ihan omaan arvoon.
Sä saat mielihyvää tosta haukkumisesta ja huonon puhumisesta. Keksit niitä päästäsi. Mitä parempi exäsi nainen on, sitä enemmän puhut ja keksit hänestä huonoja juttuja kerrottavaksi. Et vain kestä exäsi ja naisen onnea.
niin. IHmiset tekevät monia asioita miten nolata itsensä ja toiset. Itse olen joutunut tilanteeseen, jossa toimin apelle psykiatrina kun hän näkee entisestä miniäkokelaasta painajaisia, kuinka hän kohtelee lapsia väärin ja uhkailee ja kiristää. Pelkää jopa, että tilanne ajaa hänet hautaan ennen aikojansa.
EN sitten tiedä, mielummin ehkä nauraisinkin jollekin idiootin toiminnalle, mutta jos toisen toiminta aiheuttaa tuollaista ni ei enää naurata. Pitäis jokaisen vähän miettiä miten toimii.
miksi sinulla on niin tärkeää päästä sotkemaan exäsi elämää? Oisko mustasukkaisuus?
"kertokaapa, miksi niin innokkaasti haluatte tavata miehen exän ja lapset? Eikö se mies sittenkään riitä yksin? Miksi on tärkeää päästä sotkemaan toisten elämää?"
Kenelle suuntaat tämän kysymyksen tarkalleen? Itse en ainakaan koe mitään tarvetta tavata miehen eksää. Eikä eksä koe tarvetta tavata minua. Ihan asialliset välit olemme pitäneet koko sen ajan mitä olemme tässä olleet. Ja kyllä, olemme nähneet useastikin, mutta se ei tarkoita sitä, että olisimme sopineet sitä varten jotain tiettyjä tapaamisia.
Jo pelkästään lapsia ajatellen on hyvä, jos kaikki osapuolet tulevat toimeen tarvittaessa keskenään, eivätkä joudu minkään mustamaalaamisen/haukkumisen yms keskelle.
Lapset tottakai kuuluvat miehen elämään joten kuuluvat sitä kautta myös omaan elämääni.
En usko että ex kiinnostaa ketään muttä lasten kanssa on tultava toimeen koska onhan he rakkaan ihmisen perhettä.
En minä siedä miehen lapsia, mutta pakkohan niitä on hoitaa ja aksvattaa, kun heidän äitinsä ei viitsi, kaljaa kittaa ja on siivoton.
Olen yrittänyt käydä siivoomassa ja pyykkäämäsä lasten kotona, auttamass exää, mutta niin on huono vastaanotto, että ei viitsi mennä auttamaan ja neuvomaan.
Kauheta on tenavat, epäsiistejä ja häiritsee minua ja mun lapsia.. mutta onneksi ovat kerran kuussa, mutta siinä onkin vuoden käynti, on aina niin sotkuista ja ruoka lopussa, syövät niin paljon, nälkäisiä.
Jollain tapaahan nykyisen pitää olla esillä kun muuten kukaan ei huomaa. Lapsethan ovat hyvä kohde joka asiaan. Mutta eihän heitä trvi päästää omaan elämään jollei halua. Kenenkään ei ole pakko nähdä ja olla tekemisissä semmoiseten ihmisten kanssa kenen ei halua, ei myöskään lasten, on itsestä kiinni millaisen elämän äidit lapsileleen ja itselleen haluaa sen jälkeen kun mies on lähtenyt lätkimään.
Kaikkea ei travi sietää, ei ainkaan itsensä ja lasten huonoa kohtelua.
Minä koin erittäin hyväksi asiaksi sen, että meille ei mies tunonut ksokaan naisiaan, eikä kehdannut edes lasten lähelle niitä pakolla tuoda, niin pajon häntä hävetti lastensa hylkääminen, mutta sehän oli täysin oikein, jotain katumustahan tuosta tempusta piti saada. Muutehna miehet pääsee helpolla kun äiti aina hoitaa eikä mies tee mitään. Meillä ei mitään onglemia ole ollut ex miehen naikkosista, hyvin ovat pysyneet piilossa ja poissa meidän arvokkaasta elämästä. Onneksi, olemme niine tuoikeutetussa asemassa.
Mun miehen exä halus tavata mut. Oikein kutsu kylään.
En menny.