onko sulla tapana ostaa lahjoja koko suvulle ja vielä hyville ystävillekkin itse ostan vaan omalle perheelleni kummilapasetkin ovat jo niin vanhoja etten heille enää osta lahjoja joulukortteja en ole lähettänyt enää vuosiin ja nyt meinasin mennä lahjaostoksille vasta jouluaattona viimeiset 17 jouluaattoa olen nimittäin ollut töissä kaupat on kumminkin auki kahteentoista niin lahjaostokset sujuu siinä mukavasti haudoillakäyntien yhteydessä.
joululahja asiaa
tiina@
111235
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 111
Vanhimmat
Naapurille pitänee suklaarasia ja kahvipaketti viedä. Kutsuivat yksineläjän jouluruualle ja juttukaveriksi, jos ei sukulaisia heille tule tai itse muualle mene.
Itselle taidan hehkuviiniullon varata...
on muuten hieno juttu että kutsuivat sinut jouluruualle me kans kutsuttiin yks ystävä joulupäiväksi syömään ja muuten vaan viettämään aikaa kanssamme mää varaan muutaman glögi tölkin pikkujouluista jäi vielä vähän koskenkorvaa terästykseksi tytär perheineen käy jouluaattona sit kun hän on päässy töistä ja iltaa menevät viettämään kotiinsa ystävä pariskunnan kanssa ja taitaa sinne joulupukkikin tulla kun on kaksi pientä poikaa odottamassa kumminkin sitä pukkia ja lahjoja.
Ei ole vuosiin aikuisille lahjoja osteltu.
Lapset nyt tietysti on eri asia.
Joulukortit vein juuri postiin, tervehdys sukulaisille ja ystäville..
meillä vähän vaihtelee joskus ostetaan ja joskus taas ei mutta nyt kun on toi pikkukaveri olemassa niin ostetaan ainakin sille aikoinaan vietettiin joulua isolla porukalla sillon kun isä ja äiti vielä elivät oltiin aina mun siskon luona koko porukka velikin perheineen mutta nyt se porukka on kasvanu niin isoksi ettei mistään sellaisia tiloja löydy niin jokainen viettää joulun omassa porukassaan jos nyt kokoonnuttas yhteen meitä olis 36 ylioppilasjuhlat häät pyöreet vuosikymmenet ja hautajaiset on enää sellasia juhlia joissa ollaan kaikki paikalla.
Jahka saan kohta-pian syötyä, niin aikomus on lähteä joululahjaostoksille.
Jo pitkin syksyä oon funtsinut ja pikkusen salaa urkkinut "salakysymyksillä", että mistä kukin tykkäis ja sitten kaupassa oon nähnyt jonkun kivan tavaran, jonka oon tallentanut mun muistisopukkaan ja nyt meen niitä tavaroita sitten ostamaan.
Aika paljon lahjoja tulee ostettua. Ensteks tietysti mun lapsille (useampi lahja), sitten lastenlapsille (vieläkin useampi lahja), sitten äiteemuorille. Veljelleni ja hänen vaimolleen joku kiva pieni lahja ja joulukukan kans tapaan antaa.
Anopille Joulutähti ja joku lahja ja mieheni nuorimmalle siskolle jonkun mitä-nyt-sitten-keksinkään.
Siskoni perheineen on Jehovantodistajia ja he eivät vietä joulua, joten heille en osta mitään. En vuosiin vuosiin ole heille ostanut lahjaa. Oma vika, kun eivät vietä joulua:)
Meen tänään palvelutaloon hakemaan äitini joulukortit, kuulemma niitä on 23 kpl. Ne laitan postiin. Ostan itselleni kaupasta kasan joulukortteja (tänä vuonna en tee itse kortteja) ja illalla kirjuuttelen nimet ja osoitteet.
Yritän saada tänään hoidettua noi lahjaostokset. Niin saan sen pois päiväjärjestyksestä. Kaiketi oon kauan kaupoissa, mikä ei niin kovin viehätä. Onneksi tähän aikaan ei ole paljon ihmisiä.
on sulla siinä homma kun saat kaikki ostettua mun siskon puolella on sitä porukkaa niin mahdottomasti että ollaan tehty päätös jo aikaa sitten ettei ostella lahjoja puolin tai toisin sillä kun on kolme lasta niiden puolisot ykstoistasta lastenlasta kolmella niistä puoliso ja sit vielä yks lapsenlapsenlapsi eikä siinä nyt voi ruveta miettiin että ostan tolle mutta tolle en osta siitä ei saa kun pahan mielen toisille vanhemmat ja appivanhemmat on ollu jo pitkään mullan alla ystäville pidin pikkujoulut ja se on siinä.
En minäkään ala ostamaan mun veljen lapsille ja lapsenlapsille. Veljen luona käyn tämän tästä piipahtamassa vierailulla. Oon paljon tekemisissä ja ihan kiva on hänelle ja hänen vaimolleen ostaa jotakin pientä. Joku huumorilla höystetty juttu.
Ei siinä tavallaan ole hommaa ostella. Tai sanotaan nyt niin, että kun sielun silmin ajattelee, että mitä kukin ajattelee ja kuinka pyöreeksi suuvärkki menee avatessaan joululahjansa, niin se on niin kutkuttavan mukava tunne (se antajan ilo), että ihan siinä inspiroituu ku kaupan hyllyjä tonkii.
just vasta synttäriks sain sellasen yllätyksen jota en uskonu saavani koska taulun maalaaja oli myyny sen jo jollekkin muulle kun sanoin ostavani sen sit kun saan rahaa joo ja se oli myyny sen mun tyttärelle ja olivat ihan hiljaa siinä suu loksahati auki.
Ehei olla ostettu vuosiin kellekkään lahjoja, ei edes toisillemekaan. Ei kyllä koskaan muullekaan suvulle, kun jokainen pitää juhlansa omissa lokeroissaan. Aikoinaan kun mummo viellä eli oli tapana kokoontua hänen luokseen ja silloin jotain pientä annettiin toisillemme.
Nykyjään riittää kun on hyvää sapuskaa pöydässä.
Näin on sovittu että itselleen saa ostaa, paitsi oon ainoalle tytön lapselle ostanut, muuten ihan turhamaista höösötystä.
niin ne ajat muuttuu kun ne mummut kuolee en usko että nykymummuille sellaisia traditioita tuleekaan mutta ennen oli ennen ja nyt on nyt.
voihan se meistä olla turhaa hössötystä mutta jokuhan sen on keksiny että pitää juhlia ja sille se on ollu varmaan tärkee asia muistan ne lapsuuden joulut kun isä aina lähti jouluaatto aamuna joululahjaostoksille samassa talossa oli kultasepänliike sieltä kävi äitille ostaan korun ja sokkarilta joka oli seuraavassa korttelissa isoimman suklaarasian minkä ikinä löysi sekin äitille muut jouluhössötykset hoiti äiti.
Ei ole tapana kaikkia lahjoa, äidille lupasin ostaa nipun Krypto-lehtiä, saapahan mummon hetkeksi mietteisiin ja hiljaiseksi..
Paitsi että vihjekuviin täytyy keksiä vastaukset.. :)
Helsingin reissulla ostin jo tyttären perheelle lahjat ja jätin ne heille, pienelle rakkaalle vein pari pakettia matkassani.
Parille ystävälle laitan pienet joulupaketit, toisessa on vaarallisia aineita, mutta älä kerro tätä kenellekään.
Toinen saa punatulkun lämpöä.
jääks kaks isoo rakasta ihan ilman lahjuksia toinen ainakin ymmärtää että se on lahja kun on saanut sinut itselleen toisen ymmärryksestä en olis niin varma huuleni ovat sinetöidyt en kerro kellekkään mitään eikä tuota ääntäkään vielä oikeen hirveen hyvin tuu näköjään kun tauti iskee päälle niin se on tiukassa näihin aikoihin tarvii vaan toivoo että pakkanen tappaa bakteerit nyt sitä jonkun verran on täällä meilläkin mutta ei vielä kymmentäkään.
Onhan se hyvä, että edes joku ymmärtää saaneensa lahjan.
Ja kyllä se toinenkin ymmärtää, kun on niin viimeisen päälle jouluihminen.
Kyllä ainakin toiselle on muutama paketti laitettava, toisen kanssa kinast... ei kun keskustellaan joka joulun alla, että annetaanko vai ei.
Aina on sitten kuitenkin annettu.
Koetahan nyt parantua, että ääni pelaa, kun joululaulujen aika on.
Miinus 14 oli meillä viime yönä, lauhtuvan luvattiin.
tänään olis jo yhdet taidan ainakin mennä kuuntelmaan ja jos vaikka vähän raakkuisin mukanakin.
En osta lahjoja kuin miehelleni, ja nekin ovat aina kirjoja. Teemme kumpikin toivelistan ennen joulua, ja siitä sitten valitaan sovittu määrä. Listassa on sen verran useampi kirja kuin ostetaan, että pieni yllätysmomentti säilyy.
Kortteja lähetän tusinan verran lähisuvulle ja muutamalle ystävälle.
mää joskus kans ostelin kirjoja mutta sit niitä rupes kertyyn ihan hirveesti kun sain vielä äidin ja isänkin kirjat päätettiin ettei enää ostella hän on kyllä kova lukemaan mutta käy melkein viikottain kirjastosta hakemassa luettavat voi olla ettei tänä jouluna paketteja toisillemme laiteta se jää nähtäväks tietysti jos jotain kivaa löytyy ja tietenkin tarpeellista ;)
Uudet kirjat voi laittaa kiertoon, antikvariaatteihin kelpaavat hyvinkin, vaikka niistä ei paljon maksetakaan. Meillä on työpaikalla kirpputori, jossa kirjoista saa vähän enemmän, mutta minulle raha ei ole siinä tärkeintä, vaan se, että kirja pääsee "hyvään kotiin", ts. pois minun hyllystäni. En enää säilytä kuin murto-osan ostamistani kirjoista.
toi onkin jännä systeemi että työpailla pidätte kirpputoria se oliskin monille työpaikoille hyvä systeemi sais lähes vaivatta itelleen tarpeettomat kamat kiertoon koska sinne työpaikalle on aina mentävä kirpparille taas menee sillon kun huvittaa.
Minä tuolla meerin posetiivareissa yritän antaa kaikille.
Lahja se on köyhäkin sana...
Kun on aatos höllä ja mieli löysä-päinen.
Muuten ei lahjoja ole tullut jaelleltua sen jälkeen kun mutsi kuoli.
Liian olemme me jälkeen-jääneet syntyneet toisenlaisin maailman-kuvin.
Mutta, kyllä lahjat kuuluvat Jouluun, olkoot ne kerätyt, ostetut tai muuten vaan
ansaitut.
H.
no antoko kukaan antaa pidetään peukkuja jos ne vielä on menossa ne posetiivarit joopa joo kyllä ne lahjat jouluun kuuluu kerrankin semmoinen päivä ettei kukaan oo lahjaton.
"tiina@"
AH! Minähän olen monelle vain uskon asia:)
Peehanan väärä-uskoiset...
Mutta kyllä minä uskon että joku ainakin lukee, ehkä parikin...kolme..neljä...
yheksä..
Se onkin sit toinen asia, tuntevatko he saavansa.
Vai tuntevatko he että heihin tunkeudutaan.
Antakoon Joulu sinule laulun-lahjasi takaisin.
Jotta Bassosi taas kirkkaana pudistelisi lumet Joulu-Kuusten oksilta :)
YH.
Enpä ostele lahjoja. On varattuna jotain pientä siltävaralta, että tulee yllätysmeno jonkun ystävän luona. Tätini vanhainkodissa odottaa jotain karkkia, jota saa sitten jaella vieraille, ja toisille hoitokeille ja hoitajille. Minulla on jotain kristillistä musiikkia tai kirjallisuutta, kahvipakettikin käy hätälahjaksi, jos yllätysmeno tulee tai itse tehty hillopurkki.
Sain eilen ystävältä hyvän hillovinkin: omenasoseeseen voi laittaa jonkin verran puolukkasosetta tai hilloa ja kanelia. Oli tosi hyvänmakuista. Parantaa omenahillon tai soseen säilyvyyttä.
Joulukortteja laitan alle puolikymmentä. Pyrin kirjoittamaan kirjeen kaukaisille ystäville vuoden sisällä.
toi onki hyvä vinkki tohon omenasoseeseen en yleensä tee sitä kun ei se oikeen oo mun maun mukaan mutta toi puolukkasose ja kaneli tekee siihen varmaan hyvän säväyksen pitääkin ens syksynä tolla resetillä kirjoitettava oikeen ylös että muistaa.
Meilläkin on ollut puhuttuna ettei sit mitään ... kummallisesti kuitenkin lahjakorista joku paketti toisillemme löytyy, ei kovin hintavaa mut henkilökohtaista kuitenkin.
Musiikkia, kirjoja, tuoksuja ehkä lahjakorttikin johkin itsensä hellimiseen tjs.
sen jutun voi unohtaa ettei mitään koska se harvemmin pitää oon monen kuullu sanovan että sovittiin ettei ´tänä vuonna osteta mitään mutta kyllä mää ainakin jotain pientä...
44-vuotta olen delegoinut kaikki lahjomiset ja muistamiset vaimolleni.
Luultavasti hän on hoitanut asian koska henkilösuhteissa ei ole esiintynyt havaittavia häiriöitä.
kyllä määkin oon yrittäny delegoida mun miehelle mutta jostain kumman syystä tää homma lankee aina vaimon harteille kyllä sää nyt kymminkin varmaan tiedät osan ainakin mitä se on ostanut kunhan höpiset :)
Tiedän yhden. Vaimoni touhusi tyttäremme kanssa pojan tyttärelle nuken sängyn johon vaimoni värkkäsi patjan ym. täppeet.
Joten en minä täysin pimennossa ole!
Minusta riittää kun perheessä yksi hilseilee lahjojen kanssa!
Hilseilee??
Osta vaimolle ihovoidetta joululahjaksi.
Kuten olen maininnut. En osta enkä tee mitään!
Mistä minä tietäisin mitä vaimoni tarvitsee tai haluaa. Hän on itse hoitanut lahjustarpeensa tähänkin asti.
valmiina on 28 lahjaa, kaikki olen tehnyt itse. Kukkakorit teen vasta muutama päivä ennen joulua, samoin kun sinapit ja joulumakeiset.
voi että mää oon aina kadehtinu ihmisiä joilla on se käden taito tarviihan siihen tietysti jonkinlainen innostuskin olla asiaan mää ehkä voisin varmaan vielä saada tehtyä mutta mää oon tosi huono ideoimaan.
Kirppiksellä on mennyt hyvin kaupaksi kirjat. Miksipä ei jos kirja on hyvin pidetty. Useinhan me luemme sen kirjan vain kerran joten kierrättämällä saa halpoja hyviä lahjoja.
Tuostapa tuli mieleen vienpä huomenna Sohvin viimeisimmän myyntiin ; )
Tänään tein piparkakkutalojen osat valmiiksi. Huomenna kokoan ne ja koristelen. Toinen menee lahjaksi, toinen jää joulupöytään.
Sukkia olen kutonut sillä ne ovat toivottuja lahjoja. Mummille olen koonnut valokuva-albumia ja koristelen hänelle pienen joulukuusen.
Uskaltaisinkohan laittaa pienen likööripullon roikkumaan siihen mummin joulukuuseen. Miten lie tarkkoja ne vanhainkodin hoitajat ; )
laita vaan pieni likööripullo kuuseen mummille kun mun mummu oli viimeiset vuodet tampereella koukkuniemessä eikä oikeen ruoka enää maistunu mutta konjakki maistui sille vietiin aina konjakkipullo ja hoitajat anto sille aina yömyssyn pitäsköhän mun kans alkaa kutoon sukkia en oo koskaan kutonu enkä oikeen tiedä kuka edes osais opettaa mutta seuraavan kerran kun treffataan käydään ostaan mulle sukkapuikot ja lankaa niin harjoitellaan se vois olla ihan kivaa mun miniän vaari kutoo sukkia ainakin vielä mut sekin alkaa oleen jo niin vanha että kohta ei saa sukkia mistään.
Hajukynttilöitä,kerrasto,frotee pyyhkeitä,pussilakana setti, helmiä, suklaata, selän raapija, sudoku kirja, wc hajustin, lehtiä ja arpoja....tällästa sekamelskaa on syksyn aikana pannu pikku paketteihin.....4 lasta ja 9 lastenlasta ,sisko ja sen mies ovat lahjojen saajat....muistakaa rakkaudella , tarkoin mietitty ja hankittu...ihanaa kohta on joulu
Mistä ostit raapijan?
noi kuulostaa kaikki ihan kivoilta pikku lahjoilta jos on paljon ihmisiä joita haluaa lahjoilla muistaa ei ne aina niin isoja ja arvokkaita tarvi olla pitäs varmaan ittelle tehdä sitä jouluaattoa varten lista minkä mukaan sit ostas sitä sun tätä mitä sattuu löytään.
Netissä ainakin näyttää olevan myynnissä, 20,20€.
tampereen säästö tex,3.90 E rautanen varsi,tosi näppärä,ulos vedettävä varsi
Tampersteriin on pitkä matka.
Kiitos, luulin taas kirjoittaneeni näkymättömällä musteella, tai, etten kuulu kuppikuntaan.
sen siitä saa kun menee venytteleen nyt on sit pakarassa nivusissa ja reidessä oikeen kunnon hermokipu mikä semmoseen voi ottaa ei tartte kun pikkusen aikaa seistä niin on toinen puoli kun tulessa onks kellään ollu vastaavaa meneeks se ohi esim levolla apuva.
Tänään käytin osa vapaapäiväni lahjojen hankintaan ja paketoinkin ne
valmiiksi, on muuten aika työläs ja aikaa vievä operaatio.
Lapsenlapsille ostin vanhempien vihjeitten pohjalta lahjat, ja kaikille heille jotain erilaisempaa suklaata pakettiin, lasten kanssa on sovittu ettei lahjota aikuisten kesken, mutta suklaata heille vien ja joulukukan.
Joulu- tai tapaninpäivällisen ajattelin heille kaikille laittaa; jos se vain heidän aikatauluun sopii, en ole kyllä vielä ottanut selvääkään asiasta, mutta kerkeehän tässä..:)
Työlästä, mutta pystyvälle myös ilostakin.
Lahjoja annan puolisolle, lapsilleni, miniöille ja viidelle lapsenlapselle ja kolmelle lapsenlapsenlapselle. Lisäksi äidille ja kummilapsille.
Pitkin vuotta teen hankintoja jos kohdalle sattuu hyvin edullista. Kirja-alet yms ale-myynnit hyödynnän. Kirpputorieiltakin löytyy joskus käyttämätöntä tavaraa. Laskeskelen kaupassa aina että minkähän kokoinen kukin on vaikka seuraavana jouluna. Jo keväällä aloitin käsityöt, sukkia, vanttuita, kynsikkäitä,myssyjä, kaulaliinoja, säärystimiä, muhvi työn alla. Patalappuja ja patakintaita olen virkannut kasan. Pehmoleluja kankaasta ja langoista, samoin koristeita mm. kangaskuusia, sydämiä yms. Ompelutöinä myös pientä, essuja, mollamaijoja, leivinliinoja, pannumyssyjä,heijastimia, kasseja,pipityynyjä, tiskirättejä bambu-langasta ,pussukoita yms.
Noita tavaroita kasaan kaapin päälle pahvilaatikkoon ja sängynaluslaatikkoon. Sieltä on hyvä napata vuoden varrellakin jos tarvis tulee muutoinkin jotakin lahjoa.
Toisillemme ostamme kirjat(ja miehelle laitan sukat vaivihkaa pakettiin). Lapset asuvat etelä-Suomessa, jonne paketit lähtee. Kotikutoisten lisäksi laitan leipomiani pipareita.Ja kampanisuja, näitä meidän pohjoisen herkkuja. Tänä vuonna lisäksi pienille kirjoja, angry birds doodlaus-kirja, Barbie-muotiluomus suunnittelukirja,metallinpaljastin, muovailuvahaa, nahkakinttaat, vihreitä kuulia, taskulamppu, liivimekko, pusero, värikyniä. Lapsille ja miniöille ostin kuksat, joihin kaiverrettiin nimet. Laitan niiden sisään liköörikonvehteja. Ostokset oli tänä vuonna tosi edullisia, pienten ostolahjat jopa yli 50% alennuksesta. Pikkuhiljaa lapsuuskodista kulkeutuu paketintäytteenä omien lasten retrokamaa, leluja,pelejä pois täältä kuleksimasta. Ilokseni olen huomannut että tavarat on olleet käytössä tai esillä muutoin. Omien lasten pienenä saamansa kirjat ovat olleet mieleisiä heidän lapsillaan.
Käsitöitä jää paljon siemeneksi ensi vuodelle. Löysin vasta viime keväänä käsityöplogien ja Pinterestin maailman ja sieltä ammennan ideoita. Käsitöitä olisi mukava väkertää enemmältikin. Kunhan pääsen eläkkeelle kolmen vuoden päästä, niin sitten.....
Pakkanenkin hellitti, kävi yli -30 asteessa. Nyt enää -12 ja vielä kuulemma lämpenee.
Hyvää joulunalusaikaa ikätovereille,
oon kanssa monesti aina päättäny että tekisin joululahjaostokset pitkin vuotta jokohan ensi vuonna saisin toteutettua kaikkee kivaa sais pilkkahintaan mulla vaan käy sillei kun asumme tyttäreni perheen kanssa lähekkäin vaan kymmenen kilsaa matkaa tulee kaikki annettua aina heti kun on ostanut no on teillä ollu pakkasta täällä on ollu korkeimmillaan kahdeksassa asteessa ja tänään on jo reilu plus 2 astetta saattaapa olla että nää lumet saa vielä kyytiä jotka tähän mennessä on sulanu mukavaa joulunaikaa sullekkin.
pirre se mun yksi ja ainoa lapsenlapsi täytti tänään 3v eikä se oikeen vielä osaa toivoa joululahjoja mutta äitit yhden toiveen antoivat ja kyllä varmaan jotain muutakin vielä pitää hankkia sillon joulu aattona ja äideille jotain kivaa kunhan esiin putkahtaa.
Jaha Onnea vaan pikkuiselle, vaikka näin päivää myöhässä, en huomannut aiemmin.
Meidän pikkuisimmalla oli syntypäiväjuhla (=lapsen omalla kielellä kerrottuna) itsenäisyyspäivänä, ja nuo samat lukemat; että oli pinsessa juhlat( on taas omaa kieltä), hän otti vieraat vastaa keskellä lattiaa seisten ja tiitos tuli joka lahjan jälkeen, että hän oli liikuttavan näköinen siinä.. ihan tuli mummille tippa silmään..
Pikkuisella on nyt pinsessa kausi, ja toiveet sen mukaisia, ja muumit ovat myös kova sana :)
http://www.youtube.com/watch?v=BCSy9IKwE3g
kaunis koskettava jotensakkin surullinen mutta kumminkin aistittavissa onnen tunne.
mitä joululta toivoisin, tässä sinulle vastaus,,,,,,,
http://www.youtube.com/watch?v=s9N7A5YZCLg
rakkautta sitähän me kaikki tarvitaan ja sitä omaa jonka vois ottaa kainaloon lämmikkeeksi ja se olis helpompaa jos suurin osa ihmisistä ei katkeroituis siitä ensimmäisestä eikä toisestakaan vastoinkäymisestä että me uskallettais ottaa vastaan se mitä tarjotaan.
Aika paljon niitä "lahjottavia" riittää, vaikka jätämme suosiolla pois ne, joille pitäisi värkätä postipaketti. Näin ollen esim. omat sisarukset ja heidän perheensä jäävät jakelun ulkopuolelle. Sopimus on tietysti molemminpuolinen.
Puolison kotipaikkakunnalle teemme joulukierroksen hyvissä ajoin - nytkin se on jo tehty: kymmenen tervehdyskäyntiä kahdessa päivässä. Pääosin vanhoja ihmisiä, joita ei sovi unohtaa. Joululeivonnaisia, kukka-asetelmia, puolukkaa... Sitä meidän lahjat ovat yleensä olleet...
Täällä kotipuolessa lahjat kuitataan vähän samaan tyyliin: viinipulloja, suklaata, kuivakakkuja, kukka-asetelmia. Läheiset saavat yleensä kirjoja, lapset vain yhden paketin kukin. Opiskeleva poikani saa myös rahalahjan.
Lahjojen suhteen meillä ei yleensä synny minkäänlaista paniikkia. Kun pysyy samassa kaavassa, on helppo toistaa sitä vuodesta toiseen..))
"demeter"
Jotenkin minä alan ymmärtää mitä tarkoittaa vapahtaja.
Kiitos Joulu-Rulijanssi-kommenttisi.
Satunnaisin Jouluin, ajelen minä koti-kunnaitteni hautaus-maalle ja jakelen 12 hauta-kynttilää.
Onneksi on sukuni ollut koti-paikka-rakasta porukkaa.
Tänä jouluna 13, taas on yksi hautautunut esi-isiensä multiin.
41V -nuori. Aivossa kasvoi jotakin liian nopeasti hänellä.
Murheellista on se ain, kun nuorenpi lähtee ensin.
Vaikka onkin luonnollista, tuntuu jotenkin luonnottomalta.
"Bussi-Firmallasi" näyttää olevan hyvin suunniteltu, tosin raskas aika-taulu.
H.
Niin, hunksi. Tuosta "vapahtajasta" on hyvä runokin:
"Katso, tämä kaikki on sinun, kun vain kumarrat ensin, sanottiin Jeesukselle.
Miksi hän ei pokannut lyhyesti ja pelastanut meitä ?""
(Eeva Kilpi).
Bussi-Firmaltani suunnittelu sujuu. Pakkaa suunnitella minunkin, itsenäisen ihmisen, aikataulun...))
Muistan kyllä koskettavan kuvauksesi sukusi haudoille. Se jäi mieleen paremmin kuin nuo moneen kertaan kopioimasi viisastelut...))
Olet siteeraajien siteeraaja, ovatko kaikki nuo kopioidut viisaudet muistissa vai joudutko tarkistamaan kirjoista?
"demeter"
Kiva, kun et laittanut viisastelua lainaus-merkkeihin.
Nyt on niin ylpeä olo.
"Jumala on veljienne joukosta nostava teille profeetan, minun kaltaiseni"
Enhän minä muuta voinut kuin pokata.
(HUNKSZ)
Pakko siteerata, koska alenpana vähän tuskaisena vihjaillaan.
H.
Tuosta siteeraamisesta on ennenkin moitittu (kopsattuja silti) ja olen tunnustanut, että kuuntelen mielelläni itseäni viisaampia ja kai sitä siitä syystä tulee myös heitä siteerattua... Voinhan minä tietenkin vähän rajoittaa nyt kun tiedän, että se aiheuttaa päänsärkyjä joillekuille.
Niin, että onko muistissa vai tarkistanko kirjoista ? Kiitos kysymästä. Sekä että.
Heh, hunksi. Mutta siteerataan nyt vähän lisää, sitten lupaan lopettaa tältä päivältä.
Mites olisi tämä, samasta lähteestä:
"Joka itsensä ylentää, se alennetaan" ?
Jatka ihmeessä siteeraamisia, mua on vaan aina tympäissyt kirjoista luettujen viisausten toistaminen.
"kopsattuja silti"
Miten voisivat viisaudet säilyä, kestää...
jos ei niitä kirjoihin, kansiin olisi kirjailtu?
Maamme ei enää laula Kalevalan-lailla, kirjoitus-taitoa ilman.
Yritän luoda sinulle jotain viisasta, jota ei ole kirjoihin kirjoitettu:
"Onko mielesi tyhjä sanoja vailla
anna liitää sen tuulien lailla
tuuleen aatokset kaikki katoavat
muista harvat sen sanat tavoittavat"
H.
Mitä tää juttu sulle kuuluu.
Siellä ne viisaudet on kirjoissa, voi lukea ketä kiinnostaa.
Olet omituinen ja ilkeä kommentaattori.
tämä oli "kopsattuja silti"
"kopsattuja silti"
Ota vastaan kun lahjan saat.
Kirjoitukseni on kirjoitettu sinulle.
Jotta sinullakin olisi jotain siteerattavaa.
Uutta senlaista.
H.
Minusta on kiva lukea noita siteerauksiasi, osuvat aina oikeaan.
Olen liian laiska etsimään hyllystäni kirjoja, joista noita löytyy ja ulkoa en juuri mitään muista.
Tässä kuitenkin yksi Marleena Ansion miete:
"Se oli onnenpäivä,
kun oivalsin,
että on niitä huonompiakin aikoja eletty,
ja aina niistä on selvitty"
Kiitos tuntematon (Miksi !)
Kiitos ystävät ! Paras kun en mainitse nimiänne..))
Mutta A:n siteerattu runo sopi minulle kuin nyrkki silmään..))
Omituinen näky tuli kun hunksin tuulesta luin.
Ukko seisoo mäellä perhoshaavi käsissä,se huutaa ja samalla koittaa haroa haavilla niit huutamiaan sanoja sinne haaviin.
Ain välillä se kattoo sinne haaviin ja taas jatkaa huutamista ja tarkistaa onko mitään tarttunu haaviin.
Omituinen ajatus ,mitähän tarkoittaa tuleekohan hyvä perunavuosi?
demeter1 mää en oo koskaan harrastanu noita joulukäyntejä sillon kun isä ja äiti vielä eli käytiin joskus käynneillä ja sillon kun isää ei enää ollu kävin äidin kanssa hänellä oli muutamia ystäväperheitä joita halus muistaa me ei olla meidän ystävien kanssa ollenkaan sellasta harrastettu ja sukukin on niin pieni ettei sieltä löydy enää ketään vanhuksia joille se olis niin tärkeetä kummitäti eläis vielä ja hänen kanssaan ollaan viestitelty facetuupissa ei oo kumminkaan tullu käytyä jäi niin kymmeniä vuosia siihen väliin ettei enää oikeen osaa yksi äidin ystävätär elää vielä ja hänelle soittelen muutaman kerran vuodessa mutta jouluna ei tuu ketään niin kaukaisia muistettua.
Kopsattua silti @
Kai sitä vähän lapsenomaisesti ajattelee, että kun jokin viisaus on ollut itselle uusi, antanut hyvän mielen, sitä kuvittelee, että se merkitsee jotakin myös muille. Ei voi tietää, että jollekulle se on jo tuttu, ehkä muuttunut kliseeksi suorastaan...
En millään pahalla kirjottanu, kysyin vaan onko kaikki muistissa vai ei. Pikku piirinne nokkaantuu niin helposti ja asiattomatkin hyökkää haukumaan tai puolustamaan piiriläistä.Hunkkeliki aina moittii ku lainataan mutta ei kun piiriläinen sen tekee.
Kopsattuja silti
Kirjotitpa hyvässä vai pahassa niin molempia on tääl luettu.
Jos hunksi on sun suurin estees kirjottelulle niin sanoisin et älä varjoo pelkää,jos varjo voimistelee niin anna häälyä.
Kuhan kirjottelet ,ei tääl toistenkaan ajatukset niin säkenöivii ole.
Sä et oo varjo, mahtava tyyppi hunksi hävii kevyesti kiitti sulle.
mää en tiedä miten mulle sit pitäs siteerata mutta ainakin tällä hetkellä tuntuu että elän elämäni huonoimpaa aikaa tai no riippuu tietysti mistä kulmasta kattoo ei mun elämä voi koskaan huonoo olla koska mulla on ympärillä rakastavat ja välittävät läheisen ja ystävät mutta täytyy sanoo että sellasta niin erillaista aikaa mitä en oo vielä koskaan joutunu elämään mutta sen uskon että aina kaikista selviää ja se mun pitää kumminkin muistaa aina ja olla kiitollinen että terveys on vielä melko hyvä.
Vähän vielä jatkaisin tuosta siteerauksesta/linkittämisestä. Useinhan täällä sanotaan, ettei esim. musiikkia pidä linkittää, kun jokainen osaa tehdä sen itse.
No. Minä en ainakaan osaa ja vaikka osaisin, homman idea on mielestäni jakamisessa. Että kertoo muille, mistä pitää, antaa jotakin itsestään ja kuuntelee mistä toiset tykkäävät. Ei niiden tarvitse mennä yksyhteen. Sama pätee minusta muuhunkin linkitykseen. Monesti olen löytänyt niistä kiinnostavaa luettavaa.
.
Hyvin sanottu, tiina. Sinun ei tarvi siteerata, kuten meikäläisen..))
Siis, että kaikki riippuu siitä, mistä kulmasta asioita katsoo... Joskus kun voi käydä niinkin, että kun menee huonommin, ei näe sitä, mikä silläkin hetkellä on hyvin...
Tuolla edempänä kun puhuit suvustasi, olen ollut huomaavinani, että silloin kun "muistettavia" on vähemmän, he ovat läheisempiä...
Olet varmasti oikeassa "kopsattuja silti". Vuosien mittaan pakkaa syntyä näitä keskinäisiä mieltymyksiä, se "pikku piiri", josta saamme kyllä kuullakin...
Mutta eikös niin ole livessäkin ? Joidenkin kanssa juttu kulkee jouhevammin, joidenkin kanssa taas ei - ja yleensä sitä katsellaan alkuun vähän puolin ja toisin, ennenkuin tutustutaan lähemmin...
Omien havaintojeni mukaan se "pikku piiri" kyllä vastailee tasaisesti muillekin ja suorastaan toivoo uusia kirjoittajia mukaan. Sitä ei tietenkään voi taata, että kemiat välttämättä sopivat yhteen, mutta sellainen riskihän on joka paikassa.
Mitä tuohon toisten puolustamiseen tulee, pidän sitä kyllä huomaavaisena eleenä, vaikka joskus sekin pakkaa toimia sytykkeenä vielä isommalle rähinälle...
Tämä ei ole moite sinulle, päinvastoin, sinä vastaat muillekin, kuin "piiriläisille".
Olenpa siitä ennenkin kiittänyt.
On tosi nolouttavaa, kun täällä kysyy jotain asiallista asiaa, eikä kukaan korvaansa lotkauta. Kun ei ole tuttu, vaikka todellisuudesssa olisikin.
välillä tahto mennä siihen että näin kaiken vaan mustavalkoisena mutta niin kauan menee hyvin kun on elämää ja ihmisiä jotka välittää ja ihmisiä jotka välittävät.
Ikävältä tuo minustakin tuntuisi - ja on tuntunutkin - tonttunen, että puhuu tai kysyy, mutta kukaan vastaa.
Itse yritän tulkita tuon vastaamattomuuden sillä tavoin, että toisen tilanne voi olla sellainen, että hän ei sillä hetkellä ehdi kirjoittaa tai odottaa, että joku muu vastaa.
Jos on kyse henkilökohtaisemmista asioista voi kokea, ettei löydä mielestään sopivaa sanottavaa, vaikka teksti olisi koskettanutkin.
Ja onhan voinut käydä niinkin, että on tullut lähiaikoina pahasti turpiin, eikä tohdi heti astua kehiin taas..)) Tai sitten vain katsoo olleensa liikaa äänessä ja tahtoo pysytellä sivummalla...
No, usein kai mustavalkoisesti näkevä näkee myös kirkkaasti sen minkä näkee ja antaahan se turvallisuuden tunnetta, pitää omat rajat selkeinä...
Asia oli tyyliä 'mitä maksaa maitolitra', kun me emme sitä osta.
Kun voi kysyä anonyymina, niin voi vastatakin.
Sinulla on minun korvaani miellyttävä tyynen asiallinen tyyli, jos sanoa uskaltaa.
No sitten täytyy kyllä ihmetellä, tonttunen. Omista esteistäni lähinnä puhuin...
Kiitos vain "tyylipisteistä". Kyllähän minäkin täällä välillä riehaannun...))
"Tyynen asiallinen" on sinunkin tyylisi. Arvostan myös - lievästi hahmotushäiriöisenä - sitä, että joku kirjoittaa selkeästi, hyvää suomen kieltä.
"koti-kiusattu"
Ei ollenkaan hassummin nähty.
"aatokset katoavat"
"harvat sen sanat tavoittavat"
Tuuli tuo, tuuli vie...
Toivotaan että ei peruna-pellolta pölyttäjiä:)
H.
"kopsattuja silti"
Oletan olevani tässä kohteena?
Jokainen kirjoitus, joka on sen arvoinen saa minulta kommentin aina.
Eikä se ole kirjoittajasta kiinni.
Mutta minä olen viisas ja älykäs, joten osaan erottaa tarkoitukset toisistaan.
Myös linkityksien tarkoitukset.
Jos tuo ominaisuus tekee piirin, niin en näe sitä kovinkaan pahana asiana.
Vaikka ymmärrän hyvin että se saattaa tuskaa joillekin tuottaa.
Taaskin toivoisin että kun minuun viitataan, niin ei sitten toisten nimmarien kautta,
kiitos.
Haukut, kiitokset ja vihjailut sille, jolle ne kuuluvat.
H.
Sukulaislapsille rahaa,se kelpaa,ei muita lahjoja tai lahjoituksia kenellekkään,ei ole ollut tapana vuosiin enää.
Ohitan muuten koko joulun,ei kiinnosta hössötys ja turha roina.Veisata voin äidin mieliksi hänen kanssaan.
lapsetkin on jossain vaiheessa sen ikäisiä että se raha tai lahjakortti johonkin liikkeeseen on paljon parempi vaihtoehto kun väen vängällä mietitty joku tyhjänpäiväinen esine.
Muutaman lahjan ostan enkä mokomaan tule uhraamaan sen enempää,niitäkään en viitsisi kun tuntuu typerältä touhulta onneksi on kohta ohi.
joulu on kumminkin aina joulu jollekkin se on tärkeempi jollekkin mittänsanomaton ehkä se on kumminkin sellainen yhdessäolon juhla mutta onhan sit sellaisiakin ihmisiä olemassa jotka ovat lähes erakoita ja monelle se on oma valinta eikä joulu ehkä poikkee tavallisesta pyhästä millään lailla ja toiset ei edes tykkää joulu ruuísata mutta meneehän nää päivät muutenkin vähän turhankin äkkiä ohi ja vuosia tulee lisää ei se kolme päivää juuri sen kauempaa kestä kun normaali viikonloppukaan eikä sitä viikonloppuakaan enää ajattele viikonloppuna kun kaikki päivät menee täällä kotosalla ja mies on monesti just viikonloput töissä.
Ehkä eräälle läheiselle mies ostaa lasisen laulukirjan, katsotaan.
Muita emme lahjo.
Itsellemme ostamme taas jotain yhteistä isompaa iloa.
toi onkin melenkiintoinen asia toi jotain yhteistä isompaa iloa.
Enää en välittäisi koko joulusta. Vietän sen nuorimmaisen perheessä ja siellä on koolla toistakymmentä henkeä- Jokaiselle pitää ostaa jotakin. Lapsenlapset ovat jo siinä iässä, että mikään pieni kiva ei enää kelpaa, mitä kalliimpi sitä parempi.
Ennen keräsin lahjoja pitkin vuotta, nyt kysyn tarkkaan mitä pitää ostaa kun mikään ei kelpaa. Mieluitan antasin sen rahana mutta kun sekään ei käy. Toki kelpaisi jos olisi pari sataa € laittaa jokaisen lahjaan, mutta kun ei ole.
Ruokaakin pitää viedä mukana. Ylensä kalat ovat olleet minun tuomisia. Hain vuosia kalliit lohet ja siiat savustettavaksi, mädit ja graavit kalkauppiaalta ja sain toisilta isovanhemmilta moitteet, että noitahan saa vitosella sittarista.
Enää en lähdet kaloja torilta hakemaan, hakekoot nuoret itse.
Homma on mennyt jo siihen, että vietän unetttomia öitä rahoja laskellen, että selviän jotenkin joulun yli.
Haluaisin laittaa oven lukkoon, puhelimen pois päältä ja nukkua koko jouluhässäkän ohi.
Voisitko ajatella, että kerrankin teet niin kuin itse haluat.
Miksi ihmeessä annat kiusata itseäsi.
Ikinä itse en tuohon alistuisi.
Kerro, että annat itsellesi Suuren Lahjan.
Rauhallisen, rahoittamattoman joulun.
Kukaan rakastava ei siitä suutu.
Kaameita koko joulu liian monille aiheuttaa.
Ei ole itsekästä olla tekemättä, kuin muut vaativat.
Lopeta olemasta lammas.
Onneksi on niin vanha ettei tarvitse ajatella joulua
Sinäkö? Ei kai joulu ole iästä kiinni?
"vanhakin nyt nuortuu" Ajattele nuoria ajatuksia!
Kun ei kiinnosta, mun on hyvä olla muutenkin, hössötys on pahasta.
Huonolle mummille
Tuli sellanen olo et haen sut meille jouluks,me ollaan vaimon kans kahren ja kyl tänne yks siivo ja hiljanen ihminen mahtus.
Likka lähtee ulkomaille ja me sulkeurutaan kotiin, syörään ja ollaan niinko jouluna ollaan.
Ei mitään kyläpaikkaa minne velvollisuus kutsuis.
huono mummi jospa susta vaan itsestä tuntuu siltä että pitäs ostaa jotain kallista tuskin voi sellaista lahjan saajaa olla joka miettii ensimmäisenä että ostipas sekin mulle halvan lahjan mun siskokin ostaa aina kaikille lapsilleen ja lastenlapsilleen lahjat kun viettävä yhdessä joulua ja niitä on 20 henkee ja kaikki ostaa kumminkin toiselleen lahjat niin ei nekään kovin kalliita voi olla koska eihän siihen riittäis kenenkään varat ja nykyään kun ostetaan aina kaikki heti mitä tarvitaan niin nää lahjat on yleensä sellasia ylimääräisiä ja mun mielestä nuorisolle varsinkin tytöille on ihan hyvä lahja joku suklaa ja lahjakortti henkalle ja maukalle tai seppälään eikä se tartte olla kun muutaman kymmenen ekee niin saa itselleen just sitä mitä haluaa.
mekin ollaan miehen kans kahdestaan tytöt käy poikansa kanssa aattona mutta jo illalla niille tulee ystävä pariskunta poikansa kanssa niin sit on kaks poikaa oottamassa sitä joulupukkia joulupäivänä meille tulee yksi ystävä syömään ja saunaan ja siinä se onkin voi olla että mies joutuu oleen aattona ja tapanina töissä ei oo vielä saanu työvuoroja kyllä tänne meillekkin mahtus muutama mummu ja pappa joulun viettoon mutta ei oo kukaan ilmoittautunu.
Huono mummi. Ilmoita että tänä jouluna haluat viettää joulusi omassa rauhassasi ja et osallistu millään lailla, et juhli etkä lahjo. Tiedän että rohkeutta se kysyy mutta yhden kerran jos sen teet, ensi jouluna jo helpottaa :).
Ei ole, pienille lapsille on ostettu kun niitä on ollut, aikuisille vain harvinaisissa poikkeustapauksissa...
meillä ei vietetä synttärieitä eikä nimppareita tietysti kaikista pienemmälle ostetaan lahja jos ostetaan tällä kertaa ei ostettu ja hänen synttärinsä vietettiin vaan kavereille ja heidän vanhemmilleen mutta tiedän paljon ihmisiä jotka juhlii kaikki synttärit ja nimpparit eihän ihminen kerkee kun juosta juhlista toiseen.
Aapinen, niin osaat kirjoittaa lahja-asiaa !
mutku mää en käytä niitä tavuviivoja huomaat kumminkin että olen jättänyt välinen kirjoittanut yhteen mut sää olisit voinu lukee sen väliviivan siihen mutta ei se mitään pistä keräys pystyyn ja laittakaa porukalla aapinen tulemaan kyllä mää täällä kirjoittelen aina sillon tällön kaikkine pisteineen pilkkuineen ja viivoineen mutta kun tiina kirjottaa niin se ei käytä niitä.
Eli kirjoitat puskistatoisilla nikeillä vai ootko ihan rekannu jonkun?
Mitä ruumiintarkastusta sinunkaan kantsii tehdä.
Anna kaikkien kukkien kukkia, kukkia vaan. Vaikka kuikkia.
Luule vaikka ihan huvin vuoksi, sehän täällä on ihan hauska kansanhuvi.
Pidä sä huoli omista asioistasi älä tunge nokkaasi joka paikkaan. Kun hän itse kirjottaa noin, saan kysyä ilman sun lupaasi. En luule mitään, älä sinäkään.
Joka paikkaan?? Sulla taitaa paikat olla vähissä.