Remakasti törähtää Jolkkonen

Jolkkosten sun muiden on turha nyt valittaa. Itse ovat ajaneet kirkkonsa alas - ensin moraalin tuhosivat kulttuurimarksistit homoliikkeineen ja sitten alkoi "räsästen" Raamatun tulkinnat ja nyt nämä vapaa-ajattelijat ja myös sateenkaariliike tekee kyllä kirkosta selvää jälkeä kunhan pääsevät vaan vauhtiin.

Me uskovat kristityt nyt sentäs julistamme parannuksentekoa kirkolle tarkoituksena ja rukouksena, että vähän nyt ottaisivat myös Jumalan huomioon päätöksissään. Mutta korvansa ovat tukkineet ja sitten tulee muut porukat jotka putsaavat kirkon ja muuttavat sen … hmmm …. joksikin.

Jarla tarttuu töräytyksiin ja vastaa:

http://dev.suomenkuvalehti.fi/tahanontultu/2013/12/12/ihmisella-ei-ole-itseisarvoa-sanoo-jari-jolkkonen/

Näiden jolkkosten ja piispojen eräs ongelma on nyt siinä, että he luulevat, että nyt pelataan vanhoille - piispojen omaksumien sääntöjen kautta sopuisasti argumentoiden ja tosiasioita huomioonottaen.

"Jolkkoset" erehtyy tässä. Tämä Some on osoittanut, että nyt ovat uudet säännöt joilla pelataan. Enää ei merkitse tosiasiat eikä asiallinen argumentointi. Nyt tehdään selvää jälkeä "tappamistarkoituksessa" ja myös kirkko joutuu tämän uuden myllerryksen kouriin ja se tottatosiaan aiotaan tuhota näiden kulttuurimarksistien ja ateistien ym. toimesta ihan perusteellisesti. Eikä tässä tuhotyössä sääntöjä ole. "Jolkkoset" ovat jo nyt hävinneet tämän uuden taistelun mikä on vasta alkamassa.

Kirkko on päästänyt paraatiovesta sisään "tämän maailman" ja nyt sitten maksaa siitä ison hinnan.

Kyllähän me uskovatkin joudumme tämän kehittymässä olevan myllerryksen kouriin, mutta meillä on sentäs Jumalan voimat takana kuten apostoleilla, mutta kirkolla ei ole mitään - on vain poispakenevia pappeja ja virkailijoita.

Jolkkonen ymmärtää, Jarla ei.

"Toisin on äänekkäimpien uusateistien laita. Monet heistä eivät näytä tuntevan kristinuskoa. Siitä piirretään itse keksitty pilakuva, joka sitten poltetaan voitonriemuisesti. Näistä lähtökohdista ei voi syntyä mitään aitoa kohtaamista eikä vakavasti otettavaa totuuden etsimistä."- Jolkkonen

Hassua tuossa on se, että luterilaisen kirkon piispat, eivätkä papitkaan tunne enää kristinuskon oppeja. Tälläkin palstalla on opetettu omia tulkintoja kristinuskosta, jotka nimenomaan kiellettään tunnustuskirjoissa luterilaiselle uskolle vieraiksi opeiksi. Jolkkonen on samanlainen räksyttäjä, joka ei näe kuin omat etunsa noissa asioissa.

Jolkkosen kirjoituksen voisi kääntää ympäri. Minä kaipaan niitä vanhoja kristittyjä, jotka perustelivat ennen uskoaan ja kertoivat selkeästi miten asiat on. Vaikka he olivatkin väärässä, niin he eivät kieroilleet opeillansa, eivätkä yrittäneet piilotellla niitä monisanaisuuksien alle. Samoina aikoina niitä vanhoja, kunnon kristittyjä esiintyi kuin Jolkkosen kaipaamia kunnon ateisteja. Missäköhän vika?

Kommentti Jolkkosen kirjoitukseen.

"JARI HOLOPAINEN, HELSINKI 12.12.2013 11:21:25 Kuopion piispalta tais jiähä tottuus määrittelemättä. Sehän toisaalta onkin kirkon tapa heittää se kuuluisa ensimmäinen kivi ja saarnata piälle heiton tuhoisuudesta.

Tottuus ei pala tulessakaan, sillä sehän on suhteessaoloa. Minäkin kiännyin joku päivä sitten uskoon, mutta en minä usko Jolkkosta...."

Lisää kommentteja (- siteeraukset ovat Jolkkoselta):


”Toisin on äänekkäimpien uusateistien laita”.

Keitä piispa Jolkkonen tarkoittaa? Eikö hän uskalla lausua ”neljän ratsumiehen” nimeä: Richard Dawkins, Christopher Hitchens, Sam Harris, Daniel Dennett?

”Toiseksi vanhat ateistit olivat epäuskossaan johdonmukaisia. He veivät projektin loppuun saakka. He korostivat elämän sattumanvaraisuutta ja traagisuutta. Elämä näytti heistä enemmänkin rangaistukselta kuin lahjalta.”

Käsitykseni mukaan nykyajan ateistit suhtautuvat elämään luonnollisena ja ihanana asiana, vaikkapa hieman kuin se olisi lahja, vaikka ketään kaikkivaltiasta lahjan antajaa ja käytön valvojaa ei olekaan. Sen sijaan kristityt väheksyvät uskonsa mukaan elämää vain pienenä välivaiheena, kun varsinainen vaatimaton tavoite on ”iankaikkisuus” (välittämättä tähtien ja tähtisumujen ajallisuudesta), sekä epävarmuuden lähteenä, kun jää auki, kuuluuko joskus aikojen päästä koittavalla viimeisellä tuomiolla vuohiin vai lampaisiin.

Piispa ei kommentoi Vapaa-ajattelijain kannanotoissa esitettyä tavoitetta kirkon etuoikeuksien purkamisesta, perustuslaillista tavoitetta ihmisten yhdenvertaisesta kohtelusta uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta (PL 6 §), sekä myös uskonnottomien uskonnon ja omantunnon vapauden (PL 11§) toteutumisesta. Sen sijaan hän takertuu sanansaivarteluun:

”Palvelun tarjoajat ilmoittavat vastustavansa valtionkirkkoa. Suomessa ei ole valtionkirkkoa. Valtionkirkko tarkoittaa järjestelmää, jossa kirkko on valtion hallinnon osa, hieman samaan tapaan kuin puolustusvoimat.”

Niin, olisiko oikeammin sanoa, että Suomessa on kirkkovaltio, kun valtio ja kunta ovat kirkon uskonnollisen toiminnan avustajia, tai että Suomi on luterilainen valtio, kun valtio ja kunta järjestävät verovaroilla oman toimintansa osana luterilaisia jumalanpalveluksia? Eduskuntakin voi hyväksyä vain kirkolliskokouksen kirjoittamaa sisältöä kirkkolakiin.

”Toiseksi lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyöhön käytetään noin puolet kirkon tuloista.”

Diakoniatyöhön käytetään kymmenys kirkollisverotuloista. Lapsi- ja nuorisotyön 350 miljoonasta eurosta suuri osa on kunnallisissa päiväkodeissa ja kouluissa tapahtuvaa tunnustuksellista uskonnollista tuputusta, uskonnonharjoitusta, koulujumalanpalveluksia ja aamuhartauksia sekä ”pikkukirkkoja” ja hartaushetkiä päiväkodeissa.

”Kirkollisvero on kustannustehokas tapa kerätä 4,2 miljoonan yhteisön jäsenmaksu, hieman samaan tapaan kuin ay-maksu peritään palkan yhteydessä. Kummassakaan tapauksessa ei syrjitä ketään, koska jäsenmaksu kerätään vain jäseniltä.”

Vapaa-ajattelijat ehdottavat, että kirkko siirtyy keräämään jäsenmaksunsa samaan tapaan kuin ay-liikekin. Samalla loppuisi kuukausiperintä vielä jo kirkosta eronneiltakin. Silloin varojen keruu hyvän tekemiseen myös muilla rahankeräyksillä olisi reilummalla pohjalla. Nyt kirkko änkeää varainkeruumarkkinoille kolmannen sektorin järjestöjen sekaan, vaikka se saa sekä kirkollisverotuloja että ison siivun yhteisöveron tuotosta.

”Kolmanneksi vaatimus uskonnon julistamiseksi pelkäksi yksityisasiaksi on alistava ja sopii huonosti länsimaiseen demokratiaan. Valtio voi olla tunnustukseton, mutta julkinen tila ei: siellä erilaisten
uskonnollisten vakaumusten on saatava näkyä. Niiden eristäminen yksityiskotien ja temppelien kätköihin muistuttaa neuvostoliittolaista tulkintaa uskonnonvapaudesta.”

Suomen luterilaisen valtion toiminta muistuttaa jollain lailla neuvostoliittolaista järjestelmää. On pakollinen uskonnonopetus kirkon jäsenille (ks. pakkouskonto.fi, vrt. marxismi-leninismin pakollinen opetus oppilaitoksissa). On valtion ja kuntien, koulujen ja päiväkotien järjestämää uskonnonharjoitusta (kuten jumalanpalvelukset, aamu- ja päivähartaudet, vrt. valtapuolueen vuosijuhlat yms. Neuvostoliitossa).

Suomessa kirkko on onnistunut ”sosialisoimaan” julkisen tilan käytön ja käsitteen siten, että julkisessa tilassa uskonnonharjoista järjestääkin valtio ja kunta oman toimintansa osana. Vapaa-ajattelijoille sopii, että kirkko voi tarjota luterilaista jumalanpalvelusta myös julkisissa tiloissa, mutta omana itsenään, ei valtion tai kunnan instituutioiden järjestämänä. Uskonto olkoon yksilön, perheen ja yhteisöjen asia, mutta ei valtion ja kunnan organisoima asia. Valtio ja kunta turvatkoon yhdenvertaisuuden sekä uskonnon ja omantunnon vapauden niin eri tavoin uskoville kuin uskonnottomillekin.

Katsomuksia-foorumilla Olkkonen saa kipakkaa palautetta.

http://katsomuksia.munfoorumi.com/viewtopic.php?f=13&t=567&p=7592#p7592

Niin, kommentoisiko arvon ateisti edustaja Jolkkosen kirjoitusta muutenkin kuin viskelemällä ad hominemeja kuin raivopäinen paviaani? :)

Kuten jo toisaalla kirjoitin...

Piispa ilmeisesti yrittää vaikuttaa älykkäältä namedroppaamalla filosofeja ja luomalla nimien sisään olkiukkoja joita piestä.

Kaikkein kummallisin on väite että nämä "vanhat ateistit" olisivat olleet "antihumanisteja". Synkinkin eksistentialisti ja jyrkinkin nihilisti on enemmän humanisti kuin kristillisen opin mukaan elävä voi ikinä olla.

Onko piispa oikeasti niin fiksu että osaa rakentaa kankeaa populismia vai vaan niin tyhmä että latelee julki mitä sylki suuhun tuo.

Kotimaa24.fi:ssäkin on kommentointia Jolkkosen puheesta, ellei ne ole taas poistamut niitä.

Piispa Luoma kirjoitteli ihan samankaltaista teksitä ateisteista pari päivää ennen Jolkkosta. Kotimaa24.fi:ssä käytiin keskustelua Luoman "ajatuksista", kommentteja oli ainakin toistakymmentä, kunnes niitä olikin yllättäen enää vain kolme.

Kuten yllä jo kirjoitin, niin nämä piispat eivät todellakaan tiedä missä ajassa elämme. Ihmettelen kirkon pappien ja piispojen syrjäytyneisyyttä yhteiskunnasta ja sen ilmilöistä. He elävät jotain 1980-lukua ja sen säännöissä viestiä ja toimia.

Olen joskus tästä ilmiöstä käyttänyt jotenkin vaistomaisesti kielikuvaa, että "papit juo vaan kahvia …".

Nyt kun luin tuon piispan viestin, niin ihmettelen kuinka oikeassa olin. Papit ja piispat ovat tosiaankin käyttäneet nämä vuosikymmenet jossain hermeettisessä kammiossa eivätkä ole seuranneet mitä yhteiskunnassa oikeasti tapahtuu. On selvää, että heillä on jokin luulo että tietävät asioita, mutta nämä ulostulot mediassa ja näillä foorumilla suorastaan huutaa jotain muuta. Kannattaa lukea esim. täällä kirjoittavien naispappien viestejä ja huomata etteivät ne sisällä yhtään ainutta asiaa. Kaikki viestintä on opittujen mantrojen ja kliseiden suoltamista eikä se elävä elämä tule niistä millään tavalla esiin.

Ja mikä oudointa. Jos tällaisesta näitä pappeja varoittaa, niin he kääntyvät yhä enemmän sisäänpäin ja viestit menee "loukkaantuneeksi" marttyyriydeksi. Kaikki viestintä on sisäänpäin kääntyneiden ihmisten trauman purkua. Jotan on kirkon piirissä vialla ja nyt ymmärrän, miksi noin vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessa tuli ilmi, että kirkon seurakunnissa työpaikkailmipiiri ja -kiusaaminen on kauheinta mitä missään muussa organisaatiossa Suomessa.

"Toiseksi lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyöhön käytetään noin puolet kirkon tuloista. Kuopion seurakunnat ovat tästä tyypillinen esimerkki. Loppu menee jumalanpalveluselämään ja yleiseen seurakuntatyöhön. On totta, että kirkon tulojen vähentyminen osuu kipeästi lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyöhön."

Täällä on aiemmin kerrottu että diakoniaan menee alle %

Miten se nyt menee?