Sota-ajan myydyimmät kirjat

Kirjastot.fi: sivulta "Kysy kirjastonhoitajalta" löytyy mielenkiintoista listausta, vastauksena kysymykseen

- Hei. Haluaisin tietää sotavuosina 1939-1944 Suomessa top 10 myydyimmät kaunokirjalliset teokset, olisiko tämä mahdollista selvittää?

http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys?ID=64a70f89-2d75-41f4-821c-11413f27eebb

Talvisota 1939 - 1940 tuotti sotakirjojen tulvan. Erään laskelman mukaan vuonna 1940 julkaistiin noin 90 sotaa käsittelevää kirjaa, joista puolet oli luonteeltaan kaunokirjallisia.

Mika Waltarin teos ’Antero ei enää palaa’ ilmestyi jo maaliskuussa eli pian sodan loppumisen jälkeen, ja sitä myytiin vajaassa kuukaudessa 10 000 kpl. Kustantajan – WSOY:n – varsinainen tämän alan menekkiteos oli kuitenkin elokuussa 1940 ilmestynyt Erkki Palolammen ’Kollaa kestää’, jota myytiin kuukaudessa 50 000 kpl, maaliskuuhun 1941 mennessä kirjaa oli painettu kaikkiaan 69 300 kpl.

Otava järjesti erityisen talvisota-aiheisten kirjojen kilpailun, jonka voittajaksi arvioitiin Eino Hosian ’Tuliholvin alla’. Kirjallisesti ansiokkaampana on myöhemmin pidetty kilpailuun osallistunutta Pentti Haanpään teosta ’Korpisotaa’. Otavan kirjailijakuntaan lukeutuva Yrjö Jylhä julkaisi keväällä 1941 pian klassikoksi nousseen sotarunokokoelmansa ’Kiirastuli’.

Jatkosodan alettua kesällä 1941 sotakirjat menettivät suurelta osin suosionsa.

Muita WSOY:n suosituimpia kotimaisia kirjoja olivat vuonna 1943 ilmestynyt Irja Sallan ’Unissakävijä’ ja Yrjö Kokon ’Pessi ja Illusia’ (1944). Jälkimmäistä painettiin jo ilmestymisvuotenaan 42 000 kpl. Arvostelijoiden suosikki oli Tatu Vaaskiven historiallinen romaani ’Yksinvaltias’ (1942).

Jatkosodan aikana (1941-1944/45) luetuin kaunokirjallisuus oli kuitenkin viihteellistä. Paljon ostettiin Mika Waltarin historiallisia romaaneja ’Kaarina Maununtytär’ (1942) ja ’Tanssi yli hautojen’ (1944). Näitä molempia lienee alkuaan suunniteltu elokuvattaviksi. Kotimaisista rikoskirjailijoista myyvimpiä oli Outsiderin (Aarne Haapakosken) Karma-sarja (Otava). Kariston kirjailijoista Armas J. Pullan ’Ryhmy ja Romppainen’ –kirjoista otettiin useita painoksia.

Martti Qvist on julkaissut Kirjakauppalehden vuoden 1958 numerossa 9 luettelon painetuimmista kaukokirjallisuutemme teoksista. Tilasto sisältää tietysti myös sodan jälkeisen ajan myynnin vuoteen 1958, mutta lienee kuitenkin ainakin jossain määrin suuntaa antava kun arvioidaan vuosien 1939-1945 uutuuksien suosiota.

Ryhmään 1 (yli 100 000 kpl) kuuluu Mika Waltarin ’Sinuhe’ (WSOY 1945, valtaosa myynnistä tietysti sodan jälkeen)

Ryhmään 2 (80 000 – 100 000) ei yhtään

Ryhmään 3 (50 000 – 80 000): Matti Hälli ’Suopursu kukkii’ (Otava 1943), Yrjö Jylhä ’Kiirastuli’ (Otava 1941), Yrjö Kokko ’Pessi ja Illusia (WSOY 1944), Aino Räsänen ’Soita minulle Helena!’ (Karisto 1945), Irja Salla ’Unissakävijä’ (WSOY 1943), Unto Seppänen ’Markku ja hänen sukunsa’ (Otava 1940), Maila Talvio ’Linnoituksen iloiset rouvat’ (WSOY 1951), Mika Waltari ’Kaarina Maununtytär’ (WSOY 1942), Mika Waltari ’Tanssi yli hautojen’ (WSOY 1944)

Ryhmään 4 (30 000 – 50 000): Hilja Haahti ’Kaurialan kartano’ (Otava 1943), Hilja Haahti ’Maksoi mitä maksoi’ (Otava 1944), Pentti Haanpää ’Korpisotaa’ (Otava 1940), Pentti Haanpää ’Yhdeksän miehen saappaat’ (Otava 1945), Lauri Haarla ’Portinsärkijä’ (Otava 1944), ’Hymyjen kirja’ (huumorivalikoima, Otava 1942), Artturi Leinonen ’Johannes Jussoila’ (WSOY 1943), Martti Merenmaa ’Mustan kukon laulu’ (WSOY 1944), Armas J. Pulla viisi ’Ryhmy ja Romppainen’ –kirjaa (Karisto 1943-1944), Sakari Pälsi ’Minä olin pikkuinen vielä’ (Otava 1944), Kaarlo Sarkia ’Runot’ (WSOY 1944), F. E. Sillanpää ’Ihmiselon ihanuus ja kurjuus’

(Qvist lienee arvioinut Palolammen kirjan ’Kollaa kestää’ tietokirjaksi).

Edellä on esitelty yksinomaan suomalaisia teoksia. Sotavuosina julkaistiin kuitenkin myös käännöskirjallisuutta. Huomattava on, että vaikka Suomi oli jatkosodan aikaan likeisessä yhteistyössä Saksan kanssa, tuli valtaosa käännöskirjallisuudesta kuitenkin englantilaiselta kielialueelta. Täälläkin viihdekirjallisuudella oli pääosa. Tarkkoja tietoja käännöskirjallisuuden painosmääristä en ole löytänyt, mutta monet nimekkeet yltivät muutamiin kymmeniin tuhansiin kappaleisiin. Esimerkiksi Zane Greyn lännenromaanin ’Lännen tähtien alla’ 5. painosta (WSOY 1943) painettiin 24 000 kpl. Gummeruksen vuoden 1942 myydyin oli ruotsalaisen Birgit Th. Sparren ’Vanhan kartanon Diana’, jonka kolmen painoksen kokonaismäärä oli 12 000. Vuonna 1943 perustettu kustannusyhtiö Tammi ryhtyi alusta alkaen julkaisemaan ruotsalaista laatukirjallisuutta.