Nuoruuden

kasvukipuja... kirjoitti:

Opettavainen pikku tarina iltaan. Olin 19v intti käyty vakituinen työ, tapasin naisen, kaikki oli hyvin, kunnes tuli ero. Tuli pieni masennus, tuli yt-neuvottelut töissä, tuli kenkää, tuli vielä isompi masennus, meni hetken aikaa hyvin, kotona nyhjöttäminen alkoi tökkiä, ei ollut rahaa tehdä mitään, tuli otettua pikavippejä, tuli otettua alkoholia, tuli otettua lisää pikavippejä, että sai ruokaa sekä maksettua vanhoja vippejä. Tuli käännyttyä sossun puoleen, vuokria rästissä, ei tullut apua sieltä, tuli häätö, kaikki tavarat heitettiin lavalle, josta ne hävisi aika nopeasti, tilanne asunnoton, velkaa 15 000e, noh ehkä sossu auttaa, ei apua. Tuli asuttua kevät-talvi kadulla, sekä kesä, kunnes sain alivuokrattua huoneen, sinne asumaan, kämppähakemuksia sisään, työpaikkahakemuksia sisään, meni puolisen vuotta, sain työpaikan, meni kolmisen vuotta sain velat maksettua, meni nelisen vuotta sain asunnon kapungilta, oli rahaa säästössä, ostin uudet kalusteet, maksoin kahden kuukauden takuut, mikä ihana tunne maata sohvalla katsella telkkaria, ei penniäkään velkaa, kiitos vaan sosiaalitoimi, sekä ulosottovirasto joustosta ja avusta, tämä oli ironiaa, sormet meinasi jäätyä kuolioille kun värjötteli kylmässä, meinasin päättää päiväni, eli teille muille toivoa on, älkää luovuttako koskaan, vaikka olisi kuinka mulkku ulosottomies, hyvää joulua.. :) Minä selvisin niin tekin, lahjoitamme tänä vuonna joulupatakeräykseen säästössä rahaa, jollain on asiat aina huonommin.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä