Ihmisel pittää ol elämäs vaihteluu.
Mää sai sitä täs joku aika sitte,
ko oli piänes kolaris.
Auto kyl meni aika lyttyy.
Mää oli sillai syylline, et pysähryi.
Emmääkä ain keltasis viittis,
mukko oli liukas keli,
ni ajattteli et se o parree.
Kuarma-autokuski yllätty siit nii,
ettei huamannu lainka jarruttaa
tai ainaki liia myähää,
ko lavaki oli täyn sorraa.
Mää poukkoli siin erestakasi
vaik olinki kiinni turvavöis,
ni et sai lommoi outoihi paikkoi
ja niska tiätysti veny vähä lissää.
Sin tuli apulanssi ja pollisi
ja teki tyäs niinko pitiki.
Mult kysyttii, vaarinko rankastust ,
mihi mää, et e. Vaihnkoi sattuu.
Mitä se olis auttanu lisät sakkoo,
nuarel perheellisel - mää kuvitteli.
Tyätäs seki teki kiirees viäl
ja liukkaa keli takkii myähäs.
Minul pantii renkas kaulaa,
enne semosii o pitänykkää,
ja ajettii koval kiireel ensiappuu.
Siäl sit oli iha niinko armeijas.
Siäl on kova kiire orottammaa;
ny se orottamine vei mont tuntii.
Tulos oli et luit ei o poikki,
käskettii: kottii ja syä särkylääket.
Ole kyl huamannu jo jottai,
mu muistini o selvästi kärsiny.
Tulevaisuures viat muistis
johtuu sit vaa täst kolarist.
Mää sai sitä täs joku aika sitte,
ko oli piänes kolaris.
Auto kyl meni aika lyttyy.
Mää oli sillai syylline, et pysähryi.
Emmääkä ain keltasis viittis,
mukko oli liukas keli,
ni ajattteli et se o parree.
Kuarma-autokuski yllätty siit nii,
ettei huamannu lainka jarruttaa
tai ainaki liia myähää,
ko lavaki oli täyn sorraa.
Mää poukkoli siin erestakasi
vaik olinki kiinni turvavöis,
ni et sai lommoi outoihi paikkoi
ja niska tiätysti veny vähä lissää.
Sin tuli apulanssi ja pollisi
ja teki tyäs niinko pitiki.
Mult kysyttii, vaarinko rankastust ,
mihi mää, et e. Vaihnkoi sattuu.
Mitä se olis auttanu lisät sakkoo,
nuarel perheellisel - mää kuvitteli.
Tyätäs seki teki kiirees viäl
ja liukkaa keli takkii myähäs.
Minul pantii renkas kaulaa,
enne semosii o pitänykkää,
ja ajettii koval kiireel ensiappuu.
Siäl sit oli iha niinko armeijas.
Siäl on kova kiire orottammaa;
ny se orottamine vei mont tuntii.
Tulos oli et luit ei o poikki,
käskettii: kottii ja syä särkylääket.
Ole kyl huamannu jo jottai,
mu muistini o selvästi kärsiny.
Tulevaisuures viat muistis
johtuu sit vaa täst kolarist.
Vastaukset 8
Vanhimmat
No..aika vaihtelua se on tuoki..
..niin ja ne renkulat vielä kaulaan
armeija vastasa..
tuttua tuo odottaminen..
hm..olen kyllä pikkasen jo aiemmin huomannu..
jotta sulla jottain..jossain päin..mennee liika lujaa..
huomasikko..tuo oli kehu..
..vaan tokko tuo ´muistis´ siittä kolarista
muuta kun paranee vaan..
Kiitän tee..
Rauhaisaa Joulun odotusta Ystäväin
Onija, keiltämättä kokemus oli monella lailla opettava. Toisaalta, kuinka tehokkaasti ja nopeastikin, ainakin kaupungissa, toimii sairaankuljetus ja poliisi, onnettomuustapauksissa. Ja toisaalta, kuinka tukkoinen on varsinainen sairaanhoito.
Ja tukirangas kaulaan - se kävi todella äkkiä, ihailla pitää. Ja kyllä poliisikin nopeasti selvitti kaikki oleelliset asiat, niin ettei ole tarvinnut jälkeenpäin kysellä.
Muisti pätkii vielä, kun koko eilisillan mietin, kenen runoilijan runossa esiintyi sana "kale". Kuinka moni muuten tietää, mitä se merkitsee?
Sanat tuntuvat katoavan kielestä ilman muistinmenetystäkin. Sääli.
Kiitos vastauksesta ja rauhallista joulunalikua sinullekin!
kuule Tee, olet tainnut tippua reestä näissä liikennesääntöjen tulkinnoissa. Jos näet takapeilistä perässäsi taksin, kuorma-auton tai nuorehkon miehen ratissa keltainen tarkoittaa KIIHDYTÄ TÄYSILLÄ
Heh heh. On kyllä tietty perä siinä, mitä sanot. Nyt arvioin pysähtymisen tarvetta keltaisissa ehkä enemmän tervyden kannalta kuin liikennesääntöjen.
Liukkaalla kelillä takakana ajava ajava raskas auto on kyllä vähän pelottava viimeisen kokemuksen jälkeen.. Menee harkintaan, uskaltaako painaa jarrua.
Ja kiitos kommentistasi!
" Vahinko ei tul kello kaulas ", kuuluu sanonta, mut hyvä, ettei
pahemmin käyny! Toi muisti o semmonen juttu, siit ei kannat olla
hualissas, olen huamannu nuarempienki olevan aika hajamielissii.
Kiitos ajatuksii herättäväst runost ja rauhallist joulun orotust
sinne jonnekki ja toivottavast ei tul enää mittä kolarei ...
Hei Wilma, mukava kun poikkesit. Juu ne vahigot, jos ne tulisivat juuri odottaessa tai sillä tavalla kuin odottaa, olisi ehkä jotenkin ymmärrettävää, mutta ei, ne tulee ihan väärin ja väärään aikaankin.
Kerran nuorena, kun oli kiire junalle, pyörällä, polkien, ketjut lähtivät päältä ainakin kolme kertaa, kun normaalisti eivät lainkaan.
Tai kun olin olin risusavotassa moottorisahan kanssa, en suinkaan sahannut jalkaani, vaan kompastuin risuun ja kaatuessani yksi sormi kääntyi nivelestä nurinpäin. Sekin ihan väärin satutettu..
Rauhallista joulun odotusta sinulle, ilman vahingon häivääkään!
Vahinko ei tule kello kaulassa, mutta liikennevaloissa se voi näköjään tulla!!
Jokainen kolhu jättää jäljen ihmiseen ja sinulta se nyt vei palan muistia. Voi olla, kuules, helpotus se:))
Kaikkea tarvi muistaakaan.
Runoiluusi se ei ole näköjään vaikuttanut huonontavasti, joten ei sinulla mitään maailmansuurta hätää ole:)
Darklady, yllättävää kyllä. kaikkein kolarointiherkin paikka on kuulemma vakuutusyhtiöitten mukaan pysäköitialue, miksei sitten valoristeys, missä autot tapaavat toisiaan.
Kyllähän niistä kolhuista tahtoo aina jokin merkki jäädä, ei voi mitään.
Ja jos runoilu vähenee tai laatu huononee se on selvä osoitus kolarin vaikutuksesta. Vaan mitehkähän sen todistaisi vakuutusyhtiölle? Muutama näyte ennen ja jälkeen, niin tapaus on selvä?
Rauhallista joulun odotusta sinulle ystäväni!