NIMITRENDIT SUOMESSA

Tyylipoliisi

Omien havaintojeni mukaan Suomessa alkoi 3 etunimen trendi 90-luvun alussa. Itse 70-luvun lopun lapsena tunsin lähes ainoastaan 2 etunimen kaveretia (näitä ihmisiä oli siis 70-luvun alusta 80-luvun puoliväliin). Tyypillisiä nimiä olivat seuraavan tyyliset: Mari Johanna, Anu Karoliina, Miia Susanna, Hanna Eveliina, Katja Janina.

Nykyään yllättävän monet antavat 3 etunimeä lapselleen, vaikka voisi ajatella, ettei 3:lla mitään tee, yhtä yleensä käytetään, loput laitetaan vain kaavakkeisiin.

Toisaalta ihminen samaistuu myös toisiin nimiin, mutta voiko samaistua yhtä tiiviisti, jos nimiä on monta? Itse esim. samaistun toiseen nimeeni joka on Katariinan tyylinen. Olen iloisesti yllättynyt aina kun näen sen jossain elokuvassa päähahmon nimenä, tai kun tapaan sen nimisen ihmisen, tunnen että olemme kaimoja. En usko, että jos olisin esim. Marja Asta Katariina, että tuntisin yhtä syvää yhteenkuuluvuutta kaikkien Marjojen, Astojen ja Katariinojen kanssa. (Verrattuna nykytilanteeseen, joka on Marja Katariinan -tyyppinen).

Ulkomailla on pitkään ollut muotia antaa lyhyt ytimekäs nimi, jota itse myös kannatan.

Seuraavassa julkkisvauvojen nimiesimerkkejä:

Lila Grace Moss (Kate Moss)
Lourdes Maria Leon; Rocco John Ritchie (Madonna)
Lola Ray (Sukunimeä en muista; Jennie Garthin lapsi)

Näitä on listattu joihinkin nettisivuille paljon, ja huomaa juuri tuon tyylin, eli 2 etunimeä. Sama on kyllä "aikuisjulkkiksillakin":

Jennifer Lynn Lopez
Beyoncé Gisele Knowles
Britney Lynn Spears (tai vastaava 2. nimi, en ole ihan varma)

Suomen julkkisvauvat Denise Patricia (Lolan vauva) ja Odessa Matleena (Vanessan) saivat myös tyylikkäästi vain 2 etunimeä.

Mielestäni kivoja ja tyylikkäitä nimiä myös:

Viivi Elina Avellan
Janina Päivänsäde Frostell
Jasmin Helga Mäntylä (kuvaa hänen 2 "lähtökohtamaataan")
Tanja Tellervo Karpela

Tämä oli siis puheenvuoro KAHDEN ETUNIMEN puolesta. Mielestäni 3 kuulostaa "turhalta", ei niin tyylikkäältä ja äärimmäisen harvoin onnistuneelta. Jossain alttarillakin on mielestäni kivampi, että pappi kysyy, tahdotko sinä Viivi Elina ottaa... kuin että tahdotko sinä Viivi Nea Elina ottaa....

Saa esittää kommentteja, jos niitä on!

22

1581

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Heli

      Olen kyllä samaa mieltä kanssasi. Kaksi etunimeä on ihan tarpeeksi. Aikoinaan kun mietimme tyttärellemme nimeä pohdimme kahden ja kolmen etunimen välillä... Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että kaksi saa riittää kun kolmas nimi olisi periaatteessa pitänyt väkisin keksiä.

    • Oona Caisa Petriona

      kuinka joku jaksaa tuollaisia pohtia..ihan sama mulle nuo asiat!

      Ihan kiva jos kolme nimeä on siksi että toinen ja kolmas nimi tulee suvun perinteistä tms. Muuten olen sitä mieltä että 3. nimi on turhaa väkisin keksiä. Toisaalta jos löytää jotkut mieleiset 2 nimeä, jotka ei kuitenkaan sovi yhteen voi silloin 3. nimi olla "tarpeen"...

      kirjoitit mm: "Jossain alttarillakin on mielestäni kivampi, että pappi kysyy, tahdotko sinä Viivi Elina ottaa... kuin että tahdotko sinä Viivi Nea Elina ottaa...."

      -No tuohan kuulostaa jo tosi tyhmältä että "olisi kivampi" niin tai näin, eiköhän siinä tilanteessa ole muut asiat vähän tärkeämpiä...

      Eli ihan sama mulle kuka antaa kuinkakin monta nimeä lapselleen, jollekin sopii 3 toiselle 2 nimeä, that's it. Kukin tyylillään!

      • tilanpuute

        Virallisiin kaavakkeisiin ei ole annettu tarpeeksi tilaa kolmelle etunimelle. Kolmas nimi saattaa ikävästi loppua kesken sanan, jolloin viimeinen etunimi näyttää tosi kummalta, jos se vielä on näitä outoja uutuusnimiä.
        Asia pitäisi miettiä nyt, kun se on ajankohtainen.


      • Tyylipoliisi

        Puhuinkin vain tyyliasioista, ei liity mitenkään siihen asiaan, että alttarilla on muut asiat tärkeämpiä kuin nimi. Tarkoitin, että monesti Viivi Elina -tyyppinen nimi on tyylikkäämpi, kuin joku teennäisen tuntuinen ei-klassinen Viivi Nea Elina.

        Sitä paitsi ei papin kysyessä pitäisi minkään asian olla sen tärkeämpi kuin normaalistikaan. Jos rakastaa muutoinkin miestään ja haluaa kirkon siunauksen avioliitolleen, sama ajatus rakkaudesta ja sitoumuksesta Jlaan (jos haluaa kirkkohäät) on tai pitäisi olla voimassa myös arkielämässä, ei ainoastaan siellä alttarilla.

        Lapsen nimeä pitää miettiä tarkkaan silloin kuin sen antamisen aika on. Mutta kuten olen ennenkin sanonut, kaikki saavat tehdä asioita tyylillään, minä esitän vain mielipiteitä (omiani lähinnä).


      • James Dean Elvis Makkonen
        Tyylipoliisi kirjoitti:

        Puhuinkin vain tyyliasioista, ei liity mitenkään siihen asiaan, että alttarilla on muut asiat tärkeämpiä kuin nimi. Tarkoitin, että monesti Viivi Elina -tyyppinen nimi on tyylikkäämpi, kuin joku teennäisen tuntuinen ei-klassinen Viivi Nea Elina.

        Sitä paitsi ei papin kysyessä pitäisi minkään asian olla sen tärkeämpi kuin normaalistikaan. Jos rakastaa muutoinkin miestään ja haluaa kirkon siunauksen avioliitolleen, sama ajatus rakkaudesta ja sitoumuksesta Jlaan (jos haluaa kirkkohäät) on tai pitäisi olla voimassa myös arkielämässä, ei ainoastaan siellä alttarilla.

        Lapsen nimeä pitää miettiä tarkkaan silloin kuin sen antamisen aika on. Mutta kuten olen ennenkin sanonut, kaikki saavat tehdä asioita tyylillään, minä esitän vain mielipiteitä (omiani lähinnä).

        Hassua, että suomalaiset näyttävät olevan tästäkin asiasta kateellisia. Sitten keksitään selityksiä, että kolme etunimeä on jo naurettavaa hienostelua, samoin kuin kansainväliset etunimet, jotka eivät vaikuta suomalaisilta.

        Katselin tuossa tilastoja suosituimmista nimistä ja joistakin kansainvälisistä, ja näyttää siltä että harva kehtaa antaa muita kuin perinteisä tai näistä väänneltyjä versioita, jottei syytettäisi hienostelusta.

        Ruotsinkielisillä asia on aivan toisin, mutta hehän ovatkin fiinimpää porukkaa. ;) Niin, onhan meillä joitakin harvoja hienompiakin suomalaisia, joiden lapsilla on hienommat nimet. Kuten Häkän pojalla Hugo "Boss" Ronan Häkkinen. Ja parin lähes potentiaalisen suomalaisen superjulkkiksen lapsi, josta povataan kansainvälistä rock-tähteä: Alex Nikki Aaltonen. Tuleeko teille muita mieleen?


      • Tyylipoliisi
        James Dean Elvis Makkonen kirjoitti:

        Hassua, että suomalaiset näyttävät olevan tästäkin asiasta kateellisia. Sitten keksitään selityksiä, että kolme etunimeä on jo naurettavaa hienostelua, samoin kuin kansainväliset etunimet, jotka eivät vaikuta suomalaisilta.

        Katselin tuossa tilastoja suosituimmista nimistä ja joistakin kansainvälisistä, ja näyttää siltä että harva kehtaa antaa muita kuin perinteisä tai näistä väänneltyjä versioita, jottei syytettäisi hienostelusta.

        Ruotsinkielisillä asia on aivan toisin, mutta hehän ovatkin fiinimpää porukkaa. ;) Niin, onhan meillä joitakin harvoja hienompiakin suomalaisia, joiden lapsilla on hienommat nimet. Kuten Häkän pojalla Hugo "Boss" Ronan Häkkinen. Ja parin lähes potentiaalisen suomalaisen superjulkkiksen lapsi, josta povataan kansainvälistä rock-tähteä: Alex Nikki Aaltonen. Tuleeko teille muita mieleen?

        Iltaa James Dean Elvis!

        Esitin puheenvuoroni kahden etunimen puolesta sen vuoksi, että kuvittelisin kahden nimen olevan helpompi, yksinkertaisempi ja tyylikkäämpi vaihtoehto. 3 etunimeä ei mielestäni ole vain niin tarpeellista, isoäitini sukupolvella monella oli vain 1 etunimi. Kateudella ei omalla kohdallani ole osuutta tähän asiaan, enkä usko että muillakaan on, sillä kuka tahansa voi nimetä lapsensa 3 etunimellä.

        Ulkolaisia nimiä vastaan olen argumentoinut sen verran, että mielestäni Michelleä ja Madeleinea ei kannata antaa lapsen nimeksi, jos ei osaa ääntää nimiä oikein. Minusta ulkolaiset nimet eivät edes yleensä ole "hienostelua" (Brooke Mäkinen, Ridge Aaltonen?), vaan vanhemmat haluaa vain keksiä jonkun Suomessa harvinaisen nimen, joka yleensä on "väärää sukupolvea" nimen alkuperämaassa. Esim. Brooke voisi vastata USAssa Ritvaa, eli kun usalainen nimen kuulee, hän ajattelee vanhempaa naista.

        Hugo Ronan ja Alex Nikki ääntyvät kohtuu hyvin suomalaisen suussa, en itse niitä kuitenkaan suosittelisi. Max ja Ming (jos oikein muistan)Salo sopivat suomalaiseen suuhun jopa hyvin. Perisuomalaisen sukunimen kanssa ilman ulkolaisia vanhempia x-, c- ja vastaavat nimet eivät mielestäni näytä niin harmonisilta, ja niillä ei ole mitään muita perusteita kuin että "ovat niin kivoja nimiä" (Annica? Jennica?? Marica?????!!! varsinkin espanjan kielen taitoisille; mutta Suomessahan tässä eletään).

        Tämä c-tauti liittyy yleensä kouluttamattomaan ja lukemattomaan kansanluokkaan. He eivät ymmärrä, että c:n ja vastaavien kirjainten "turha" käyttö ei ole hienoa, vaan turhaa. Esim. yksi peruskoulun käynyt kaverini suunnitteli lapsilleen nimiä Annica, Marica, Janica (kaikki siis c-nimiä), perusteluna että näyttää kivammalta. Sanoin, että k:na se kuitenkin lausutaan, ja suomessa k kirjoitetaan k:na (taas: eri asia, jos nimi periytyy jostain ruotsalaisilta sukulaisilta ja perusteltuu näin). Lukemista harrastavat tuttavani ovat antaneet sitten taas lapsilleen nimiä Kiia, Henrik, Marjatta, Suvi, Meri, Mikael. Eli rehti ja ennenkaikkea kieliopillisesti oikea kirjoitustyyli Suomessa.

        Kaikki saavat kuitenkin tehdä niinkuin itse haluavat.


      • Öylä
        Tyylipoliisi kirjoitti:

        Iltaa James Dean Elvis!

        Esitin puheenvuoroni kahden etunimen puolesta sen vuoksi, että kuvittelisin kahden nimen olevan helpompi, yksinkertaisempi ja tyylikkäämpi vaihtoehto. 3 etunimeä ei mielestäni ole vain niin tarpeellista, isoäitini sukupolvella monella oli vain 1 etunimi. Kateudella ei omalla kohdallani ole osuutta tähän asiaan, enkä usko että muillakaan on, sillä kuka tahansa voi nimetä lapsensa 3 etunimellä.

        Ulkolaisia nimiä vastaan olen argumentoinut sen verran, että mielestäni Michelleä ja Madeleinea ei kannata antaa lapsen nimeksi, jos ei osaa ääntää nimiä oikein. Minusta ulkolaiset nimet eivät edes yleensä ole "hienostelua" (Brooke Mäkinen, Ridge Aaltonen?), vaan vanhemmat haluaa vain keksiä jonkun Suomessa harvinaisen nimen, joka yleensä on "väärää sukupolvea" nimen alkuperämaassa. Esim. Brooke voisi vastata USAssa Ritvaa, eli kun usalainen nimen kuulee, hän ajattelee vanhempaa naista.

        Hugo Ronan ja Alex Nikki ääntyvät kohtuu hyvin suomalaisen suussa, en itse niitä kuitenkaan suosittelisi. Max ja Ming (jos oikein muistan)Salo sopivat suomalaiseen suuhun jopa hyvin. Perisuomalaisen sukunimen kanssa ilman ulkolaisia vanhempia x-, c- ja vastaavat nimet eivät mielestäni näytä niin harmonisilta, ja niillä ei ole mitään muita perusteita kuin että "ovat niin kivoja nimiä" (Annica? Jennica?? Marica?????!!! varsinkin espanjan kielen taitoisille; mutta Suomessahan tässä eletään).

        Tämä c-tauti liittyy yleensä kouluttamattomaan ja lukemattomaan kansanluokkaan. He eivät ymmärrä, että c:n ja vastaavien kirjainten "turha" käyttö ei ole hienoa, vaan turhaa. Esim. yksi peruskoulun käynyt kaverini suunnitteli lapsilleen nimiä Annica, Marica, Janica (kaikki siis c-nimiä), perusteluna että näyttää kivammalta. Sanoin, että k:na se kuitenkin lausutaan, ja suomessa k kirjoitetaan k:na (taas: eri asia, jos nimi periytyy jostain ruotsalaisilta sukulaisilta ja perusteltuu näin). Lukemista harrastavat tuttavani ovat antaneet sitten taas lapsilleen nimiä Kiia, Henrik, Marjatta, Suvi, Meri, Mikael. Eli rehti ja ennenkaikkea kieliopillisesti oikea kirjoitustyyli Suomessa.

        Kaikki saavat kuitenkin tehdä niinkuin itse haluavat.

        "Kateudella ei omalla kohdallani ole osuutta tähän asiaan, enkä usko että muillakaan on, sillä kuka tahansa voi nimetä lapsensa 3 etunimellä."

        Niin, harvahan kateutensa myöntää. ;)

        "Ulkolaisia nimiä vastaan olen argumentoinut sen verran, että mielestäni Michelleä ja Madeleinea ei kannata antaa lapsen nimeksi, jos ei osaa ääntää nimiä oikein."

        Tuossa ei nyt varsinaisesti taidettu olla kiinnostuneita sinun mielipiteistäsi "ulkolaisista" nimistä, kuten sen niin lystikkäästi ilmaiset.

        Kolme etunimeä identifioi henkilön varmemmin kuin kaksi, jolloin on pienempi riski sille, että jonain päivänä kerrotaan lehdissä kaimasi olevan esim. tuomittu pedofiili. Ylimääräinen vaiva lomakkeiden täytöstä ei ole kovin suuri.

        Suomalaiset rakastavat "tuttuja ja turvallisia" asioita myös lastensa nimeämisessä, joten valtaenemmistö muista kuin julkkiksista nimeää vieläkin lapsensa tavallisilla suomalaisilla nimillä, tai naistenlehtien kautta levinneillä uusnimillä, varsinkin jos ensin joku julkkis on sen lapselleen antanut. Jos sukunimi on suomalainen, ulkomaalaiselta kalskahtaville nimille yleensä naureskellaan selän takana. Siis sille nimeäjälle naureskellaan.

        Vielä kun tietyt nimet jatkavat suosiotaan kakkosniminä - kuten Juhani ja Markus - saman nimisiä löytyy yleensä monia.

        Kolmessa nimessä on myös valinnanvaraa, mikäli haluaa vaihtaa kutsumanimensä johonkin toiseen niistä. Moni vihaa vanhempiensa hänelle antamaa etunimeä.


      • Vellamo
        Öylä kirjoitti:

        "Kateudella ei omalla kohdallani ole osuutta tähän asiaan, enkä usko että muillakaan on, sillä kuka tahansa voi nimetä lapsensa 3 etunimellä."

        Niin, harvahan kateutensa myöntää. ;)

        "Ulkolaisia nimiä vastaan olen argumentoinut sen verran, että mielestäni Michelleä ja Madeleinea ei kannata antaa lapsen nimeksi, jos ei osaa ääntää nimiä oikein."

        Tuossa ei nyt varsinaisesti taidettu olla kiinnostuneita sinun mielipiteistäsi "ulkolaisista" nimistä, kuten sen niin lystikkäästi ilmaiset.

        Kolme etunimeä identifioi henkilön varmemmin kuin kaksi, jolloin on pienempi riski sille, että jonain päivänä kerrotaan lehdissä kaimasi olevan esim. tuomittu pedofiili. Ylimääräinen vaiva lomakkeiden täytöstä ei ole kovin suuri.

        Suomalaiset rakastavat "tuttuja ja turvallisia" asioita myös lastensa nimeämisessä, joten valtaenemmistö muista kuin julkkiksista nimeää vieläkin lapsensa tavallisilla suomalaisilla nimillä, tai naistenlehtien kautta levinneillä uusnimillä, varsinkin jos ensin joku julkkis on sen lapselleen antanut. Jos sukunimi on suomalainen, ulkomaalaiselta kalskahtaville nimille yleensä naureskellaan selän takana. Siis sille nimeäjälle naureskellaan.

        Vielä kun tietyt nimet jatkavat suosiotaan kakkosniminä - kuten Juhani ja Markus - saman nimisiä löytyy yleensä monia.

        Kolmessa nimessä on myös valinnanvaraa, mikäli haluaa vaihtaa kutsumanimensä johonkin toiseen niistä. Moni vihaa vanhempiensa hänelle antamaa etunimeä.

        "Suomalaiset rakastavat "tuttuja ja turvallisia" asioita myös lastensa nimeämisessä, joten valtaenemmistö muista kuin julkkiksista nimeää vieläkin lapsensa tavallisilla suomalaisilla nimillä,"

        Mistähän tutkimuksesta on peräisin tämä tieto, että suomalaiset rakastavat tuttuja ja turvallisia asioita? Ainakaan enemmän, kuin muun maalaiset? Nähdäkseni useimmat ihmiset nimeävät lapsensa sen perusteella, mikä kuulostaa heidän korvissaan kauniilta - ei sen perusteella, että nimi on tavallinen. Ja mikä sitten on tavallinen nimi? Penttiä voisi sanoa tavalliseksi suomalaiseksi nimeksi, mutta olisi aika persoonallinen ratkaisu nimetä vuonna 2004 syntyvä vauva Pentiksi.
        Toisekseen, ainakin minun lähiympäristössäni trendi näyttäisi olevan, että annetaan vähän erikoisempi nimi. Ei Yessica-linjaa, vaan esimerkiksi joku luontoon liittyvä nimi. Erikoinenkaan nimi ei tietenkään pysy kauan erikoisena, jos samoihin aikoihin moni hoksaa antaa sen.

        Kolme nimeä on mielestäni liikaa, ellei sitten kaikilla ole joku sellainen merkitys, joka vanhempien mielestä on tärkeää sisällyttää nimeen. Itse en koskaan meinaa muistaa isäni kolmatta nimeä, eivätkä sen nimiset henkilöt tunnu mitenkään isäni kaimoilta, kuten esim. hänen toisen nimensä kantajat.
        Suomi on sen verran pieni maa, että jos toinen nimi on vähänkin erikoisempi, on erittäin pieni riski, että täyskaima olisi vaarallinen pedofiili. Itse en ainakaan tällaista ajatellut lapseni nimeä valitessani.

        "Moni vihaa vanhempiensa hänelle antamaa etunimeä."

        Jaahas, kuinkahan moni? Itse olen yhden Pirkon tavannut elämäni aikana, joka inhosi nimeään. Enimmäkseen ihmiset tuntuvat olevan sinut nimensä kanssa.

        Ai niin, vielä yksi asia:
        "Niin, harvahan kateutensa myöntää. ;)"
        En usko, että kukaan olisi niin taukki, että kadehtisi toisen nimeä, saati nimien määrää. TÄMÄ on tyypillistä suomalaista: jos kritisoi jotain asiaa, ei muka voi tehdä sitä muuten kuin kateudesta. Typerää.


      • Tyylipoliisi
        Öylä kirjoitti:

        "Kateudella ei omalla kohdallani ole osuutta tähän asiaan, enkä usko että muillakaan on, sillä kuka tahansa voi nimetä lapsensa 3 etunimellä."

        Niin, harvahan kateutensa myöntää. ;)

        "Ulkolaisia nimiä vastaan olen argumentoinut sen verran, että mielestäni Michelleä ja Madeleinea ei kannata antaa lapsen nimeksi, jos ei osaa ääntää nimiä oikein."

        Tuossa ei nyt varsinaisesti taidettu olla kiinnostuneita sinun mielipiteistäsi "ulkolaisista" nimistä, kuten sen niin lystikkäästi ilmaiset.

        Kolme etunimeä identifioi henkilön varmemmin kuin kaksi, jolloin on pienempi riski sille, että jonain päivänä kerrotaan lehdissä kaimasi olevan esim. tuomittu pedofiili. Ylimääräinen vaiva lomakkeiden täytöstä ei ole kovin suuri.

        Suomalaiset rakastavat "tuttuja ja turvallisia" asioita myös lastensa nimeämisessä, joten valtaenemmistö muista kuin julkkiksista nimeää vieläkin lapsensa tavallisilla suomalaisilla nimillä, tai naistenlehtien kautta levinneillä uusnimillä, varsinkin jos ensin joku julkkis on sen lapselleen antanut. Jos sukunimi on suomalainen, ulkomaalaiselta kalskahtaville nimille yleensä naureskellaan selän takana. Siis sille nimeäjälle naureskellaan.

        Vielä kun tietyt nimet jatkavat suosiotaan kakkosniminä - kuten Juhani ja Markus - saman nimisiä löytyy yleensä monia.

        Kolmessa nimessä on myös valinnanvaraa, mikäli haluaa vaihtaa kutsumanimensä johonkin toiseen niistä. Moni vihaa vanhempiensa hänelle antamaa etunimeä.

        Ok, eli haluat erottautua sadoista kaimoistasi antamalla 3 etunimeä, tai vastaavasti antamalla lapselle mahiksen vaihtaa etunimensä johonkin toisista nimistään jos hän ei sinun valitsemastasi innostu.

        En näe tätä kaimaongelmaa suurena muilla hlöillä, kuin todella yleisen sukunimen omaavilla (tai jos menee tulevaisuudessa naimisiin jonkun "virtasen" tai "smithin" tai "singhin"kanssa.) Ainoastaan äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa kaimasta tulee joku superrikollinen. Maailmassahan on muitakin "Tamara Adele Lundeja" tai "Maria Alexandra Lund/Ionitzoja" tai "Siiri Pihoja" (Kirsi Pihan lapsi) tai Tiia ja Thomas Karpeloita, mutta mitäs siitä. Ei 2. nimet silti yleensä ole mitenkään näkyvässä asemassa, elle halua Timo T. A. Mikkosmaisesti ( John F. Kennedy, George W. Bush) niitä mainostaa (usalaisuuden matkimista Suomessa mielestäni).

        Tutun ja turvallisuuden rakastaminen on ihan jees ja perinteikästä, mutta myös erikoisia nimiä löytyy suomen kielestä tai suomen kielellä hyvin ääntyviä (Melinda, Donna, tai italalaiset Alessandra, Malena, Sabri(i)na, Debora etc.). Lähes kaikki nimet on kuitenkin ylikansallisia, kirjoitustapa vain vaihtuu.

        Ja turha lähteä arvioimaan "lystikkäitä ilmaisujani", kirjoitan mahdollisimman nopeasti ekaksi mieleen tulvevilla ilmaisuilla, enkä tarkistele tekstejäni täällä niinkuin muualla tekisin. Jos omalla ajallani ilmaiseksi olen nyt jotain viikko sitten alkanut tarinoida tänne, niin kieliasulla ei ole mitään merkitystä. Sitä paitsi kirjoitan täällä pisimpiä tekstejä ja kohtuu usein viime päivien aikana, joten kertoo siitä, ettei palsta kovin suosittu ole (verrattuna muihin ainakaan).


    • minun

      Minä myös olen kahden nimen kannalla tänä päivänä, mutta silloin kun omat lapseni syntyivät he saivat kolme nimeä.

      Omassa lapsuudessani tunsin jääväni "jotakin" vaille , kun minulla on vain yksi nimi. Aina kysyttiin toista nimeä.....lapsena tuntui puutteelta...."muilla on minulla ei".

      Jo silloin "päätin" antaa omille lapsilleni kolme nimeä.

      Sattui hauskasti, että myös miehelläni on vain yksi nimi. Yksimielisyyttä löytyi!
      Edelleen olemme tyytyväisiä "ratkaisuumme".

    • Aurora

      Samaa ja eri mieltä. Olen yleisesti sillä kannalla että kaksi nimeä riittää, vaikka omille lapsilleni kaavailen kolmea nimeä (oma kummankin isovanhemman nimi).

      Joskus kuitenkin törmää tälläkin palstalla viesteihin jossa "tarttis keksiä joku kolmas nimi" vaikka jo päätetyt kaksi nimeä ovat hyvin kaunis kokonaisuus. Yhtä usein sorrutaan liian pitkiin rimpsuihin (Emilia Maria Vilhelmiina, 22 kirjainta) eikä tajuta nimen epäkäytännöllisyyttä. Omat kaksi etunimeäni (yht. 14 kirjainta) eivät KOSKAAN mahdu kaavakkeisiin.

      Useimmiten kahden nimen kokonaisuudessa yksittäisten nimien kauneus pääsee paremmin oikeuksiinsa. Tätä monet eivät ymmärrä.

      • Tyylipoliisi

        Joo, en ole itsekään ehdottomasti 3 etunimeä vastaan, vaan joskus voi olla onnistuneitakin rimpsuja. Monesti vain ne, mitä luen esim. HS:n tai Turun Sanomien kastettuja-palstoilta edustaa juuri sitä tyylisuuntaa, josta en tykkää, eli ängetty kolme muodikasta nea-helmi-aadaa tai vastaavia putkeen, kun kahdesta olisi muodostunut tyylikäs kokonaisuus. 2 nimeä on siis yleensä mielestäni parempi, ja todellakin yksittäiset nimet korostuvat silloin paremmin ja niiden kauneus ja sointu tulevat paremmin esille.

        3 etunimeä on viimeaikoina saanut esim. Gwynethin tytär Apple Blythe Alison Martin. Mielestäni ok, ja siinä on sisältöäkin (mistä tykkään), eli isoäitien nimet vikat 2. Tykkään että nimessä on joku juoni, esim. sukulaisten nimet, suku kotoisin jostain maasta tms. Jos antaa esimerkiksi italialaisen nimen Alessandra lapselleen (ja sukunimi on joku Koivunen), kuulija odottaa, että nimeen liittyy joku tarina. Ainakin vanhemmat olisi voinut käydä maassa häämatkalla tms. Kuulostaa oudolta, jos jonkun nimi on esim. Alessandra Stefanie Koivunen, ja syy on vain, että vanhemmat tykkää ulkomaalaisista nimistä. Odottaisin jotain "suurempaa" selitystä siis. Mutta kaikki tyylillään. :)


    • Uno

      Mitäs sillä toisella etunimellä on tarkoitus tehdä... siis muuta kuin kirjoitella kaavakkeisiin?

    • kysymys

      Minä ja sisarukseni edustamme 40-luvun suuria ikäluokkia ja meille kaikille vanhemmat antoivat kolme nimeä. Mikähän tyylipoliisin trendikausista silloin mahtoi olla menossa?

      • Tyylipoliisi

        Oman näkemykseni mukaan 40-luvun suurille ikäluokille annettiin yleisesti kahta etunimeä (ja usein jopa vain 1 nimi väliviivalla tyyliin Marja-Liisa, Anna-Liisa, Eeva-Liisa). Nämä 2 etunimeä edustivat tyyliä Arja Annikki, Seija Marjatta, Leena Anneli, Pirkko Orvokki ja Pirkko Kaarina.

        Eli kysymyksen esittäjän perheen 3 etunimeä ei mielestäni kuvasta suurten ikäluokkien yleistä trendiä, vaan on "harvinaisempi" vaihtoehto. Mutta kyllä varmaan näitä löytyy paljon Suomesta.


      • Isto
        Tyylipoliisi kirjoitti:

        Oman näkemykseni mukaan 40-luvun suurille ikäluokille annettiin yleisesti kahta etunimeä (ja usein jopa vain 1 nimi väliviivalla tyyliin Marja-Liisa, Anna-Liisa, Eeva-Liisa). Nämä 2 etunimeä edustivat tyyliä Arja Annikki, Seija Marjatta, Leena Anneli, Pirkko Orvokki ja Pirkko Kaarina.

        Eli kysymyksen esittäjän perheen 3 etunimeä ei mielestäni kuvasta suurten ikäluokkien yleistä trendiä, vaan on "harvinaisempi" vaihtoehto. Mutta kyllä varmaan näitä löytyy paljon Suomesta.

        Arja-Liisat ja muut on hirveitä nimiä, älkää antako niitä enää kenellekään.


    • TuisKu

      samaa mieltä, että kaksi nimeä on riittävästi, mutta...
      Puolisoni suvussa on ollut tapana antaa kolme nimeä. Yhtään nimeä en heidän suvustaan ole suostunut lapsilleni antamaan (ei ole tosin ollut ehdollakaan), mutta kolmen nimen perinnettä jatkoimme siten, että ensimmäinen ja toinen nimi ovat käytössä kuten yhdistelmänimi ja kolmas nimi on toisella suvusta ja toisella muusta perustellusta syystä. Usein kuitenkin suosittelen kahden nimen yhdistelmää, koska kolme on usein liian pitkä. Joillekin niin tärkeä nimipäivä on molemmilla vain keskimmäisellä nimellä.

      Siis lyhyesti: Perusteltuna kolmekin nimeä on ok, mutta useimmiten kaksi riittää.

      Lisäksi kahta nimeä puoltaa harvinainen seikka, mutta sitä ei useinkaan ajatella... Jos lapsi ei jostain syystä pidä nimestään aikuisena tai jostain syystä käy niin, että kutsumanimi on eri kuin virallinen nimi, kolmen nimen rimpsuun ei voi lisätä tätä "oikeaa" nimeä, vaan on luovuttava jostakin saadakseen lisättyä "oman " nimensä. Tällaisiakin tapauksia on olemassa.

      • Täsmentäjä

        "Usein kuitenkin suosittelen kahden nimen yhdistelmää, koska kolme on usein liian pitkä. Siis lyhyesti: Perusteltuna kolmekin nimeä on ok, mutta useimmiten kaksi riittää."

        Niin, teidän lapsille kolme nimeä, mutta muille saisi riittää kaksikin.


      • Tyylipoliisi
        Täsmentäjä kirjoitti:

        "Usein kuitenkin suosittelen kahden nimen yhdistelmää, koska kolme on usein liian pitkä. Siis lyhyesti: Perusteltuna kolmekin nimeä on ok, mutta useimmiten kaksi riittää."

        Niin, teidän lapsille kolme nimeä, mutta muille saisi riittää kaksikin.

        Omalla kohdallani voin sanoa sen, että suunnittelen antavani sitten joskus lapselleni "vain" kaksi etunimeä. Tykkään erityisesti Maria Aleksandra /Maria Katariina /Maria Sofia -tyyppisistä nimistä, joiden tarkoituksen, merkityksen etc. tiedän tarkkaan (olen lukenut yleisestikin nimien merkityksestä paljon). Nämä nimet ovat paitsi yksinkertaisen simppeleitä 2 nimen klassisia versioita, myös niiden merkitys on minun mielestäni paras mitä voin keksiä. Maria (Magdaleenana ja Neitsyenä) kuvaa mielestäni mukavan monimuotoisesti naista ja on myös (neitsyt siis) Raamatun ja länsimaisen kulttuurin tärkein nainen.

        En siis antaisi lapselleni nimeä tyyliin Aada Patricia Emmiina (näiden nimien merkitys ei "kosketa" minua en tykkää Emmiina-tyyppisistä väännöksistä). Kolme nimeä ei yleensä "kolahda" minuun, se rytmi vie siitä monesti sellaisen yläluokkalaisen tyylikkyyden (ei aina). Olen historia-fani, ja ehkä sieltä on tullut tällainen nimimaku. 4 tai 5 nimeä olisi "mukava" antaa, mutta lomakkeet yms. eivät taida olla suunnitellut sellaiseen.

        En ole kyllä noista Maria-nimistä niinkään varma kuitenkaan, sillä lapsen sukunimeksi tulisi jonkin verran yleinen ruotsalais-saksalais-sukunimi mieheltäni, ja kaimoja löytyy googlella ihan liikaa. Eli tarvii miettiä vielä. Mutta kaimat eivät ole kyllä mikään ylitsepääsemätön ongelma.


      • Eevi
        Tyylipoliisi kirjoitti:

        Omalla kohdallani voin sanoa sen, että suunnittelen antavani sitten joskus lapselleni "vain" kaksi etunimeä. Tykkään erityisesti Maria Aleksandra /Maria Katariina /Maria Sofia -tyyppisistä nimistä, joiden tarkoituksen, merkityksen etc. tiedän tarkkaan (olen lukenut yleisestikin nimien merkityksestä paljon). Nämä nimet ovat paitsi yksinkertaisen simppeleitä 2 nimen klassisia versioita, myös niiden merkitys on minun mielestäni paras mitä voin keksiä. Maria (Magdaleenana ja Neitsyenä) kuvaa mielestäni mukavan monimuotoisesti naista ja on myös (neitsyt siis) Raamatun ja länsimaisen kulttuurin tärkein nainen.

        En siis antaisi lapselleni nimeä tyyliin Aada Patricia Emmiina (näiden nimien merkitys ei "kosketa" minua en tykkää Emmiina-tyyppisistä väännöksistä). Kolme nimeä ei yleensä "kolahda" minuun, se rytmi vie siitä monesti sellaisen yläluokkalaisen tyylikkyyden (ei aina). Olen historia-fani, ja ehkä sieltä on tullut tällainen nimimaku. 4 tai 5 nimeä olisi "mukava" antaa, mutta lomakkeet yms. eivät taida olla suunnitellut sellaiseen.

        En ole kyllä noista Maria-nimistä niinkään varma kuitenkaan, sillä lapsen sukunimeksi tulisi jonkin verran yleinen ruotsalais-saksalais-sukunimi mieheltäni, ja kaimoja löytyy googlella ihan liikaa. Eli tarvii miettiä vielä. Mutta kaimat eivät ole kyllä mikään ylitsepääsemätön ongelma.

        En antaisi itekään kolmea nimeä, koska ei mahdu kaikkiin lomakkeisiin. Kaksi nimeä kuulostaa puhtaammalta.


      • TuisKu
        Täsmentäjä kirjoitti:

        "Usein kuitenkin suosittelen kahden nimen yhdistelmää, koska kolme on usein liian pitkä. Siis lyhyesti: Perusteltuna kolmekin nimeä on ok, mutta useimmiten kaksi riittää."

        Niin, teidän lapsille kolme nimeä, mutta muille saisi riittää kaksikin.

        Ihan miten itse haluat ymmärtää. Nimen antaminen on usein monien kompromissien summa. Meillä suvun perinnettä jatkettiin antamalla kolme nimeä, joista kaksi ensimmäistä ovat lyhyitä ja käytettävissä myös yhdysnimen tavoin ja kolmaskin nimi on suhteellisen lyhyt vaikkakin kolmitavuinen, jotta kokonaisuus olisi ok. Meidän lapsilla siis nimet mahtuvat lomakkeisiin ja yhä olen sitä mieltä, että kaksikin nimeä on riittävästi. Ei todellakaan ole helppoa löytää kolmea lyhyttä yhteensointuvaa nimeä, joilla kaikilla olisi merkitys tai historia tai joiden antaminen olisi jollain tavoin perusteltua. En voisi kuvitella antavani nimeä vain äänneasun perusteella. Meillä ainakin jokaiseen nimeen liittyy tarina.


    • Iita

      Suomessa on kyllä tällä hetkellä kolmen nimen trendi! Katso vaikka lehtiä!!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Koko familia taas lehdissä jauhamassa vanhoja asioitaan

      Nyt menee familialla lujaa. Martina ja äiti MeNaisissa (taas) ja Esko IS:ssa. Kuinkakohan monta kymmentä kertaa nuo sam
      Kotimaiset julkkisjuorut
      352
      1397
    2. Minkä ikäistä ikävöit?

      Minkä ikäinen hän on ja mitä hän sinulle merkitsee/merkitsi?
      Ikävä
      74
      1375
    3. Teemu Keskisarja (ps) loisti- ja hurmasi MTV:n tentissä.

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-keskisarja-sekoitti-pakan-suomiareenan-puheenjohtajatentissa/9180380 Kuten
      Maailman menoa
      306
      1137
    4. Taas syytöntä ja rehellisintä rangaistiin

      Ja vielä 13 000 euroa kaupungin oikeudenkäyntikuluja maksuun. Lisää tällaisia päätöksiä.😀
      Haapavesi
      46
      1067
    5. Heh, Irvi-Riikka vie duunareilta nyt arkipyhätkin

      Voihan saksilla näköjään leikellä kalenteriakin. Irvi-Riikalla ne osuivat arkipyhiin. Että sellainen duunaripuolue 😆
      Maailman menoa
      231
      884
    6. Aika pieni se on

      Joku sanoo että matala on suihku. Säätöä tarviaa nyt ruisku, että se ruiskuaa korkeudelle valopylvään Näin saamme näht
      Haapavesi
      30
      879
    7. vinkki miehille

      Jos on ollut erimielisyyksiä ja sun käytös on satuttanut naisya, et voi palata takaisin kevyesti niin kuin mitään ei oli
      Ikävä
      163
      868
    8. Kiitos siitä

      Kiitos siitä hahmosta jonka loit, ja jonka sain tuntea, ja kutsua ystäväksi. Se oli hyvä tyyppi ja siihen oli helppo rak
      Ikävä
      40
      825
    9. Ilouutinen: Teini-ikään ehtinyt Osmo Peltola TV:ssä! Tätä tiedossa Peltsi-isän kanssa tällä kertaa

      Mikä upea parivaljakko: Peltsi-isä ja Osmo-poika. Peltsin toisen luonto starttaa televisiossa ja mukana muutamassa jakso
      Tv-sarjat
      20
      807
    10. Pelekäätkönä mua?

      Älä turhaan. 😘 Unohdetaan säät ja ilmat ja muut turhat lätinät tai jos välttämättä haluat niistä keskustella, niin te
      Ikävä
      42
      794
    Aihe