Sanotaan että Jeesuksen veri pesee synnit pois. Kyseessä olisi mielestäni eräänlainen tuomarin huijaus jos tämä pitäisi paikkansa. Asiaa voisi verrata vaikkapa auton maalaamiseen, jossa lika ja ruoste jätetään puhdistamatta auton pelleistä mutta päälle ruiskutetaan maali ettei uusi omistaja huomaisi tätä. Aivan samalla tapaa tapahtuu kristinuskossa. Taipumus syntiin ja väärät teot ovat yhä olemassa kuten se ruoste ja lika maalin alla, mutta Jeesuksen verellä vain teeskennellään puhdistettua tuomarin edessä väitetyllä viimeisellä tuomiolla jotta ei tarvitsisi vastata teoistaan.
Koska Jeesuksen verellä on vain pesty synnit pois, ei ihmisen taipumus syntiin ole muuttunut mihinkään. Tämän takia tulevassa taivaassa luultavasti olisi edelleen syntiä. Jos Jumala taasen muokkaa taivaaseen menijöitä siten etteivät he pysty tekemään syntiä, voi ihmetellä miksi Jumala ei kaikkiviisaana tehny niin jo alun alkaen ihmiselle. Nyt tässä rumbassa olisi kallis hinta siten että isoin osa päätyisi kadotukseen.
Sanotaan myös että usko on syntielämästä luopumista. Tätä hieman kummeksun koska edelleen uskovat tekevät synneiksi uskomiaan asioita. Toisin sanoen jos usko on syntielämästä luopumista, se ei kuitenkaan tarkoita synneistä luopumista. Tätä jotkut perustelevat sillä että uskova ei tee tahallaan syntiä.
Ei-uskovien sanotaan toisinaan kapinoivan Jumalaa vastaan epäuskollaan. Tästä olen tyystin eri mieltä. Itse asiassa eniten Jumalaa vastaan kapinoisi uskovat koska he tekevät uskossaan syntejä taiposen tahallaan. Jos henkilö uskoo Jumalaan ja syntiin, mutta tekee tahallaan Jumalan tahtoa vastaan, sen voi tulkita kapinaksi Jumalaa vastaan. Ihminen taas joka ei usko Jumalan olemassaoloon tai syntiin, ei kapinoi ketään vastaan. Kapinointi kun vaatii myös aina jonkin kohteen.
Aikoinani kun uskoin kristinuskoon ja Jumalaan, tiesin täsmällisen tarkkaan että teen tahallani ne synnit jotka tuolloin synneiksi uskoin. Rohkenen väittää että niin tietää myös suurin osa uskovia jokainen kerta kun on tekemässä uskontonsa Jumalan tahdon vastaisia asioita. On siten hieman kyseenalaista ja harhaanjohtavaa väittää että usko olisi syntielämästä luopumista. Se onkin lähinnä sanoilla kikkailua ja yritystä ylentää uskovat jotenkin moraalisemmiksi ihmisiksi.
Tälläisiä ajatuksia tällä kertaa.
Koska Jeesuksen verellä on vain pesty synnit pois, ei ihmisen taipumus syntiin ole muuttunut mihinkään. Tämän takia tulevassa taivaassa luultavasti olisi edelleen syntiä. Jos Jumala taasen muokkaa taivaaseen menijöitä siten etteivät he pysty tekemään syntiä, voi ihmetellä miksi Jumala ei kaikkiviisaana tehny niin jo alun alkaen ihmiselle. Nyt tässä rumbassa olisi kallis hinta siten että isoin osa päätyisi kadotukseen.
Sanotaan myös että usko on syntielämästä luopumista. Tätä hieman kummeksun koska edelleen uskovat tekevät synneiksi uskomiaan asioita. Toisin sanoen jos usko on syntielämästä luopumista, se ei kuitenkaan tarkoita synneistä luopumista. Tätä jotkut perustelevat sillä että uskova ei tee tahallaan syntiä.
Ei-uskovien sanotaan toisinaan kapinoivan Jumalaa vastaan epäuskollaan. Tästä olen tyystin eri mieltä. Itse asiassa eniten Jumalaa vastaan kapinoisi uskovat koska he tekevät uskossaan syntejä taiposen tahallaan. Jos henkilö uskoo Jumalaan ja syntiin, mutta tekee tahallaan Jumalan tahtoa vastaan, sen voi tulkita kapinaksi Jumalaa vastaan. Ihminen taas joka ei usko Jumalan olemassaoloon tai syntiin, ei kapinoi ketään vastaan. Kapinointi kun vaatii myös aina jonkin kohteen.
Aikoinani kun uskoin kristinuskoon ja Jumalaan, tiesin täsmällisen tarkkaan että teen tahallani ne synnit jotka tuolloin synneiksi uskoin. Rohkenen väittää että niin tietää myös suurin osa uskovia jokainen kerta kun on tekemässä uskontonsa Jumalan tahdon vastaisia asioita. On siten hieman kyseenalaista ja harhaanjohtavaa väittää että usko olisi syntielämästä luopumista. Se onkin lähinnä sanoilla kikkailua ja yritystä ylentää uskovat jotenkin moraalisemmiksi ihmisiksi.
Tälläisiä ajatuksia tällä kertaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei viela vastauksia.