lapsen kysymykset erilaisuudesta

Mulla on kaksi tyttöä myös gambialaisen miehen kanssa. Pienempi tytöistä on vielä niin pieni ettei ymmärrä ihonväristä mitään :) Mutta luulen että hänelle asia ei tule olemaan niin vaikea koska isosisko on tukena.

Vanhempi tyttö saattaa välillä sanoa että haluaisi olla vaalea niin kuin minä ja osa kavereista. Koskaan lasta ei ole ainakaan minun tietääkseni kiusattu asiasta. Olen aina yrittänyt selittää että ihonväri ja hiusten laatu johtuu siitä että hänen isänsä on tummaihoinen ja minä olen vaalea, hän on puoliksi suomalainen, puoliksi gambialainen. Yritän aina vastata tytön kysymyksiin ja kommentteihin positiivisella tavalla, eihän afrikkalaisesta ulkonäöstä ole mitään syytä kärsiä. Erilaisuutta ei kyllä erityisesti kannata korostaakaan, vaan suhtautua lapseen normaalisti ja keskustella aiheesta silloin kun lapsi tuntee siihen tarvetta tai jos sattuu jotain jonka lapsi kokee ahdistavana tai loukkaavana. Tärkeintä että lapsi tuntee olevansa läheistensä rakastama ja hyväksymä juuri sellaisena kuin on.

Vanhempana sinulla on todella suuri vaikutus lapsesi identiteetin kehitykseen. Hyvä itsetunto auttaa ottamaan kestämään kolhut joita saattaa tulla ajattelemattomista ihmisiltä. Vaikka sinulla ei välttämättä ole kovin lämpimiä tunteita afrikkalaisia kohtaan, olisi hyvä jos pystyt puhumaan lapselle positiiviseen sävyyn isästä ja auttaa häntä tutustumaan toiseen kulttuuriinsa ja tuntemaan ylpeyttä taustastaan.

Me olemme käyneet Gambiassa pari kertaa vanhemman tytön kanssa ja hän on tutustunut maahan ja sukulaisiinsa. Se että lapsi tuntee muita saman värisiä (puoliksi tummia/vaaleita) tai tummaihoisia, auttaa hyväksymään oman itsensä sellaisena kun on. Meillä varmaan auttaa se että minun suvussani on muitakin puoliksi afrikkalaisia, lapset eivät tunne olevansa täysin erilaisia kuin muut, ja kaikki sukulaiset suhtautuvat heihin luontevasti.

Välillä kyllä huolettaa että lapsia tullaan kiusaamaan tai jollain tavalla syrjimään, mutta vielä ollaan pärjätty hyvin. Toivottavasti jatkossakin :)

kiitos vastauksesta, minulla tämä on ainoa lapsi, ja ainoaksi taitaa jäädäkin.
Suvussamme ei ole myöskään puoliksi ulkomaalaisia lapsia.
En ole missään tekemisissä toisten samankaltaisten lasten kanssa, koska täällä missä asumme ei heitä juurikaan ole.
En siis pysty enkä haluakaan opettaa lapselle mitään tästä toisesta kulttuurista, se olisi ollut hänen isänsä tehtävä, ei minun. Olen katkera, mutta en halua kuitenkaan että lapsesta tulee onneton.
Olen ajatellut matkustaa jonnekin Afrikkaan kun hän kasvaa, ehkä safarille tai rantalomalle, en ehkä kuitenkaan Gambiaan koska siellä ei ole meille mitään enkä tunne ketään sukulaisia , en edes tiedä tietävätkö he oikeasti lapsesta.

Hei,
ihana löytää tälläinen viestiketju :)
Itselläni on tulossa lapsi Gambialaisen miehen kanssa ja yksin olen jäänyt raskauden aikana. Lapsi tulee tuskin isäänsä tapaamaan ikinä :(
Olisiko teillä kenellläkään halua tutustua? Itse ainakin haluaisin tutustua muihin kenellä samasta maanosasta puoliksi lapsia.

mikä näitä miehiä vaivaa, afrikkalaisia pidetään perhekeskeisinä, kuitenkin käytännössä on ihan jotakin muuta .