Hei!
Kanimme muutti meille parisen kuukautta sitten, ollessaan jo lähes neljän kuukauden ikäinen. Kasvattaja ei ollut paljon käsitellyt, ruuan oli vienyt ulkorakennukseen eikä juuri muuta.
Olen yrittänyt kesyttää sitä parhaani mukaan, ja hieman ollaan edistyttykin; enää ei juosta välittömästi karkuun, kun joku huoneessa liikahtaa. Lattialla istuttaessa saattaa tulla nuuskimaan ja tutkimaan, joskus jopa syö herkkuja kädestä, mitä se ei alkuaikoina tehnyt ollenkaan.
Ongelmana on se, että kani on edelleen arka. Jos ojennan käden sitä kohti, yleensä juoksee pakoon. Kun yritän silittää otsasta, kyyristyy mutta antaa joskus silittää. Sylissä on kiltisti, mutta korvat ovat monesti ainakin alussa hieman luimussa mutta nousevat siitä jos ei koko ajan silittele. Silitettäessä ikäänkuin väistelee kättäni. Kynsien leikkuu ja harjaus sujuvat myös hyvin.
Hyppelee kuitenkin iloloikkia, makoile rentona eikä muutenkaan erityisen ahdistuneelta vaikuta.
Olen koettanut nyt jonkin aikaa olla ottamatta kania "väkisin" syliin ja istuskella sen kanssa lattialla, mennä ikäänkuin kanin ehdoilla, mutta tuntuu kuin se olisi vielä arempi kuin ennen.
Vaikka perusjutut (kynsien leikkuu, harjaus ja muu hoito) sujuvatkin suhteellisen hyvin, tahtoisin luoda kaniini kunnollisen suhteen niin että se luottaisi minuun eikä juoksisi pakoon tai pelkäisi. Toisaalta, jonkinlainen luottamus jo ehkä on, ei kai kani muuten asettuisi makaamaan rentona kyljelleen parinkymmenen sentin päähän minusta? Haluaisin joka tapauksessa kehittää tätä luottamusta, keinot vain alkavat käydä vähiin.
Vai pitäisikö minun vain hyväksyä, että tämä ei tule koskaan täysin luottamaan minuun?
Pyydän anteeksi jos viestini on sekava.
Kanimme muutti meille parisen kuukautta sitten, ollessaan jo lähes neljän kuukauden ikäinen. Kasvattaja ei ollut paljon käsitellyt, ruuan oli vienyt ulkorakennukseen eikä juuri muuta.
Olen yrittänyt kesyttää sitä parhaani mukaan, ja hieman ollaan edistyttykin; enää ei juosta välittömästi karkuun, kun joku huoneessa liikahtaa. Lattialla istuttaessa saattaa tulla nuuskimaan ja tutkimaan, joskus jopa syö herkkuja kädestä, mitä se ei alkuaikoina tehnyt ollenkaan.
Ongelmana on se, että kani on edelleen arka. Jos ojennan käden sitä kohti, yleensä juoksee pakoon. Kun yritän silittää otsasta, kyyristyy mutta antaa joskus silittää. Sylissä on kiltisti, mutta korvat ovat monesti ainakin alussa hieman luimussa mutta nousevat siitä jos ei koko ajan silittele. Silitettäessä ikäänkuin väistelee kättäni. Kynsien leikkuu ja harjaus sujuvat myös hyvin.
Hyppelee kuitenkin iloloikkia, makoile rentona eikä muutenkaan erityisen ahdistuneelta vaikuta.
Olen koettanut nyt jonkin aikaa olla ottamatta kania "väkisin" syliin ja istuskella sen kanssa lattialla, mennä ikäänkuin kanin ehdoilla, mutta tuntuu kuin se olisi vielä arempi kuin ennen.
Vaikka perusjutut (kynsien leikkuu, harjaus ja muu hoito) sujuvatkin suhteellisen hyvin, tahtoisin luoda kaniini kunnollisen suhteen niin että se luottaisi minuun eikä juoksisi pakoon tai pelkäisi. Toisaalta, jonkinlainen luottamus jo ehkä on, ei kai kani muuten asettuisi makaamaan rentona kyljelleen parinkymmenen sentin päähän minusta? Haluaisin joka tapauksessa kehittää tätä luottamusta, keinot vain alkavat käydä vähiin.
Vai pitäisikö minun vain hyväksyä, että tämä ei tule koskaan täysin luottamaan minuun?
Pyydän anteeksi jos viestini on sekava.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei viestisi ollut sekava:).
Olet edistynyt huimasti kanisi kanssa. Usko vain minuun kyllä kanisi tulee vielä olemaan täysin tuttavallinen kanssasi. Tämä ei tietenkään tapahdu hetkessä.
Jos kerran kanisi menee kyljelteen noin lähelle se ei ole paljoakaan arka.
Kun kani makaa kyljelteen se ottaa elämästään kaiken ilon irti ja nauttii eli ei ole yhtään arka.
Jotkut kanit eivät vain tykkää olla sylissä. Esim oma kanini on täysin ihmis tuttavallinen
, mutta vihaa sylissä oloa. Silti tulee aina tökkimään jalkoja.
Ole kärsivällinen ja jatka samaan malliin.
Kanisi kyllä tottuu jos rapsuttelet sitä päivittäin.
Vuoden päästä kanisi on aika todella varmasti kuin paraskaverisi:)).
Älä lopeta yrittämistä. Kunhan vain jaksat rapsutella ja viettää tarpeeksi aikaa sen kanssa niin kyllä se siitä. (ethän ota kaniasi väkisin syliin? Silloin se ainakin alkaa aristelemaan.)
Jotkut kanit jäävät hieman aremmiksi, mutta kanistasi tulee aina yhä kesympi vaan kun rapsuttelet ja vietät sen kanssa aikaa.
Itse menen joskus kanin viereen makoilemaan ja rapsuttelen sitä sitten sille tulee nuolemiskohtaus näin sinäkin voit edetä kanisi kanssa:).
Oma kanini välillä säikähtelee,mutta niin ne kanit välillä sikähtää jotakin ääntä,mutta ei se niistä arempaa tee paitsi jos "pelottavia" ääniä kuuluu päivittäin. Onnea matkaan!