LIHAVAN kisun laihdutus!?

http://johannatukevainen.blogspot.com/
on kanssa lihava kissa. Ei laihduta!

ei laihduteta!! kirjoitti:

http://johannatukevainen.blogspot.com/
on kanssa lihava kissa. Ei laihduta!

Ha ha Ihana :,DDD
Tässä tapauksessa tuo kuumakisu on vastuussa itse itsestään ja saa pysyä pulleana halutessaan. Lemmikin omistajana minä olen se joka kantaa vastuun ja laatii säännöt

heippa, kiitos keskusteluun osallistumisesta!

Tähän asti ruokaa on ollut tarjolla kokoajan, en todellakaan ruokkisi kissojani kerran päivässä :) Ja kun tuo ruoka on otettava pois tarjolta "kokoajan" niin tuo 3 kertaa pvä on minimi! Kisuillani useampi kuppi, vaikkei minkäänlaista dominointi efektiä ole noiden kanssa havaittavissa. Taitaa olla ainoa keino syöttää emo eri huoneessa ja kaksi muutakissaa (jotka eivät siis ole pentu ikäisiä, vaan aikuisia) 2,5vuotias emon "pentu" ja pennun isä 3,5vuotta :)

Epäsuorasti mainuttuna, emon streriloinnista on pennun iän verran eli 2,5vuotta aikaa. Loiset tms. on pois suljettu ja kissat ovat perusterveitä. Emon muuttuminen vässykäksi ei ole tapahtunut yht´äkkiä, eikä siinä ole huolestuttavia piirteitä vaan se on "kasvanut aikuiseksi" pentujensa myötä. Ja toki tuo mamma leikkii vieläkin, muttei niin paljon kuin esim ensimmäiset puolitoista vuotta elämästään.

Ymmärrän tuon eläinlääkärien pointin, enkä todellakaan ole pitämässä mtn suurinpudottaja tyylistä painon pudotusta kisulleni. Ennemminkin mamma syö nykyään usean edestä.- säännöllisillä ruoka-ajoilla ja ruokamäärän annostelu,painon vaativan määrän ovat keinoni. Yhdistettynä parempaan aktivointiin :)

No ei tosiaankaan dieettiruuat ole mistään kotoisin. Nuo hillsit ovat täynnä viljoja joten miten niistä voisi kissa hyötyä? Joo ehkä se laihtuu, nimittäin kuihtuu olemattomiin vääränlaisella ruualla. Laadukasta sapuskaa ja jos vitamiinien saanti pelottaa niin multicattia.

Hei! Kiitos kommentista.
Ongelma taitaa olla lähinnä tuo mamman ruokahalu, eli kisu suo enemmän kuin pitäisi. Ensiksi ajattelin laittaa tuon nykyistä ruokaa suositusmäärän mukaisesti emolle jaettuna kolmeen annokseen ja katson mitä tällä aktivoinnin lisäyksellä(kulutuksen kasvulla) tapahtuu :)

Itse syötän kissoilleni vain viljattomia vaihtoehtoja ja mamma on noista kolmesta itseasiassa allerginen niille. Vilja aiheutti sillä kamalat ihottumat naamaan :(

888 kirjoitti:

No ei tosiaankaan dieettiruuat ole mistään kotoisin. Nuo hillsit ovat täynnä viljoja joten miten niistä voisi kissa hyötyä? Joo ehkä se laihtuu, nimittäin kuihtuu olemattomiin vääränlaisella ruualla. Laadukasta sapuskaa ja jos vitamiinien saanti pelottaa niin multicattia.

Lue lisää

Myös eläinlääkäreiltä/-klinikoilta voi ostaa diettiraksuja ja -märkäruokia, jotka ainakin olettaisin olevan aivan kissojen ravintotarpeiden mukaisia, ne kun ovat eläinlääkäreiden kehittämiä. Myös viljattomia diettiruokia on olemassa, joten se ei ole mikään ongelma. Jos kuitenkin epäilee, ettei raksuissa olevat ravintoaineet riitä, aina voi täydentää ruokavaliota silloin tällöin vaikka raa'alla lihalla ja korkeintaan kerran viikossa raa'alla kananmunan keltuaisella.

Tosin tietääkseni ainakin Royal Caninin ell-ruokiin on lisätty makuaineita jotta ronkeleillekin kissoille ne maistuisi, joten voi käydä niin ettei kissa suostu enää muita raksuja päin katsomaankaan. Näin käynyt ainakin meillä. Ei suostu enää edes haistelemaan entisiä lemppariraksujaan.

Itse joudun kissalleni ostamaan raksut klinikalta, eikä se hinnaltaan juurikaan poikkea kauppojen ruuista säästän samalla roimasti lääkäri- ja lääkekuluissa kun kissa pysyy terveenä. Meillä kyseessä kuitenkin kideongelma, eikä ylipaino, mutta kyllä ylipainossakin on omat terveysriskinsä.

Toivottavasti keksit toimivan ratkaisun emon laihduttamiseen jotta pysyisi terveenä :). Tosin aina on niitäkin kissoja, jotka reilusti ylipainoisina palloinakin elävät pitkän ja terveen elämän. Se on sitten kyllä eri asia, onko se onnellista kissan elämää. Tuossa juuri viime viikolla menehtyi kaverilta 17v kollikissa, joka pennusta asti ollut pallukka ja monen monta vuotta painanut jo lähemmäs 10kg.

Meille tuo toinen kissa tuli 1,5 vuotiaana, painoa reilut 5kg, ei osannut yhtään leikkiä eikä jaksanut edes sohvalle hypätä. Näin pari vuotta myöhemminkin hämmästyn kun tuo riehaantuu yksinään leikkimään, on se kuitenkin niin harvinaista :). Painoa on lähtenyt kilon verran ja muutenkin muuttunut kissamaisen ketteräksi! Tuota tyhjänä pussina roikkuvaa vatsanseutua kun katselee, niin vähän vihaksi laittaa edellisen omistajan kasvatustavat...

Olen samaa mieltä, että jos kuukaudessa ei saavuteta tulosta nin pitää turvautua eläinlääkäriin. Mamma on 4,5v, pentu 2,5v ja isukki 3,5v :)

Voi kamala, kisulla diabetes! :O En elänten diabeteksesta tiedä mtn, mutta ihmisten paljonkin sillä minulla parikin hoitajan koulutusta. Jos eläimillä se edes eroaa, mutta pääpointti varmaan sama.. Kuulostaisi, että se oli 2 tyyppiä, jonka puhkeamisen osasyynä lihavuus oli? Jos näin on, niin tämä on yksi syy, miksi haluaisin mamman painon tippuvan :)

:,D Voi Pikku pöhköä kun "pyysi pistosta" :DD Tuo on kyllä yksi syy miksi rakastan kissoja, ne vaan hurmaa luonteellaan :)

Valjaisiin opettaminen voi olla hankalaa, eikä siihen kaikki kissat edes opi. Osa ei ehkä yritä edes rimpuilla irti, mutta eivät myöskään suostu mihinkään suuntaan liikkumaan.

Meillä toinen ei ole moksiskaan valjaista, eikä ole vaatinut mitään opettelua. Toinen taas onnistunut rimpuilemaan irti jokaisesta ja eri malleja olen kokeillut monta. Jos tapaus on hankala, kannattaa kissalle ensin laittaa pelkät valjaat (ei siis hihnaa ollenkaan) tyyliin jokaisena päivänä ainakin viikon ajan. Vielä pari herkkupalaa palkinnoksi kun valjaat on saanut kiinni. Sitten kun kissa näyttäisi tottuneen liikkumaan ja olemaan valjaat päällä ihan normaalisti, voi alkaa tottuttamaan hihnaan. Normaali talutushihna on paljon parempi kuin flexi, koska moni kissa jostain syystä tuntuu pelkäävän flexistä tulevaa ääntä :o. Ja alkuun tietenkin parempikin, että kissa ei pääse kauas omistajastaan :).

Asun itsekin kerrostaloalueella, mutta ihan tien toisella puolella on pieni metsä ja iso niitty, jossa olen kissojen kanssa käynyt. Jo pois menneen kissani kanssa käytiin useastikin ulkona, mutta kun pelkäsi vieraita ihmisiä, autoja ja kaikkea, niin ajattelin että on kissalle vähemmän stressaavaa olla sylissäni kunnes päästään metsän rauhaan. Kauan tämä toimikin hyvin, mutta sitten kerran... kissa saikin sylissäni paniikin ja kynnet esillä huitaisi suoraan silmääni, onneksi näkö ja silmä kuitenkin säilyi vaikka pari viikkoa olikin mustana. Ihan puskista tuli, kun en muista kissan ikinä ennen käyttäneen kynsiään tms. Voin vaan sanoa että vähän huvitti pojille koulussa selittää, että ei mieheni minua hakkaa, vaan kissani :D. Mutta kerrasta opin, että enää en sylissä kissaa pidä jos ympärillä on kissan pelkäämiä juttuja :DD.

Mitä noihin aktiivileluihin tulee... Meidän kissat ainakin juoksi karkuun tuollaista namipalloa :DD. Eivät ymmärtäneet ollenkaan. Välillä toinen hyökkäili pallon kimppuun ja kun pallo lähtikin liikkeelle, niin häntä koipien välissä juoksi piiloon. Toinen (silloin vielä 5kg laiskimus) tassutteli syömään namit.

Kissat tuntuvat muutenkin olevan kauhean valikoivia lelujensa suhteen. Toiselle kelpaa vain pehmopallot ja siilipallot, kun niitä voi noutaa ja kanniskella suussa ympäriinsä. Tosin pehmopallot se kyllä syö, joten niitä en enää uskalla ostaa. Tämä laiskempi tapaus tykkää enemmän jahdata erilaisia nauhoja, mutta pari kertaa kun on juossut maukuen pöydän ympäri niin jää istumaan perseelleen ja odottaa jos se nauha sattuisi osumaan tassuun :D. Jollain beetlellä se leikkii yksinäänkin, tai pentujen puruleluksi tarkoitetulla kissanminttukumimadolla. Taitaa tuossa beetlenkin sisällä olla kissanminttua, kun siitä niin riehaantuu.. eli teilläkin voisi erilaiset kissanminttutäytteiset lelut toimia aktivoinnissa :).

Joku natural instincts -lelu pitää varmaan käydä m&mirristä ostamassa ihan vaan testimielessä joululahjaksi :b.

Mustlovecats kirjoitti:

Valjaisiin opettaminen voi olla hankalaa, eikä siihen kaikki kissat edes opi. Osa ei ehkä yritä edes rimpuilla irti, mutta eivät myöskään suostu mihinkään suuntaan liikkumaan.

Meillä toinen ei ole moksiskaan valjaista, eikä ole vaatinut mitään opettelua. Toinen taas onnistunut rimpuilemaan irti jokaisesta ja eri malleja olen kokeillut monta. Jos tapaus on hankala, kannattaa kissalle ensin laittaa pelkät valjaat (ei siis hihnaa ollenkaan) tyyliin jokaisena päivänä ainakin viikon ajan. Vielä pari herkkupalaa palkinnoksi kun valjaat on saanut kiinni. Sitten kun kissa näyttäisi tottuneen liikkumaan ja olemaan valjaat päällä ihan normaalisti, voi alkaa tottuttamaan hihnaan. Normaali talutushihna on paljon parempi kuin flexi, koska moni kissa jostain syystä tuntuu pelkäävän flexistä tulevaa ääntä :o. Ja alkuun tietenkin parempikin, että kissa ei pääse kauas omistajastaan :).

Asun itsekin kerrostaloalueella, mutta ihan tien toisella puolella on pieni metsä ja iso niitty, jossa olen kissojen kanssa käynyt. Jo pois menneen kissani kanssa käytiin useastikin ulkona, mutta kun pelkäsi vieraita ihmisiä, autoja ja kaikkea, niin ajattelin että on kissalle vähemmän stressaavaa olla sylissäni kunnes päästään metsän rauhaan. Kauan tämä toimikin hyvin, mutta sitten kerran... kissa saikin sylissäni paniikin ja kynnet esillä huitaisi suoraan silmääni, onneksi näkö ja silmä kuitenkin säilyi vaikka pari viikkoa olikin mustana. Ihan puskista tuli, kun en muista kissan ikinä ennen käyttäneen kynsiään tms. Voin vaan sanoa että vähän huvitti pojille koulussa selittää, että ei mieheni minua hakkaa, vaan kissani :D. Mutta kerrasta opin, että enää en sylissä kissaa pidä jos ympärillä on kissan pelkäämiä juttuja :DD.

Mitä noihin aktiivileluihin tulee... Meidän kissat ainakin juoksi karkuun tuollaista namipalloa :DD. Eivät ymmärtäneet ollenkaan. Välillä toinen hyökkäili pallon kimppuun ja kun pallo lähtikin liikkeelle, niin häntä koipien välissä juoksi piiloon. Toinen (silloin vielä 5kg laiskimus) tassutteli syömään namit.

Kissat tuntuvat muutenkin olevan kauhean valikoivia lelujensa suhteen. Toiselle kelpaa vain pehmopallot ja siilipallot, kun niitä voi noutaa ja kanniskella suussa ympäriinsä. Tosin pehmopallot se kyllä syö, joten niitä en enää uskalla ostaa. Tämä laiskempi tapaus tykkää enemmän jahdata erilaisia nauhoja, mutta pari kertaa kun on juossut maukuen pöydän ympäri niin jää istumaan perseelleen ja odottaa jos se nauha sattuisi osumaan tassuun :D. Jollain beetlellä se leikkii yksinäänkin, tai pentujen puruleluksi tarkoitetulla kissanminttukumimadolla. Taitaa tuossa beetlenkin sisällä olla kissanminttua, kun siitä niin riehaantuu.. eli teilläkin voisi erilaiset kissanminttutäytteiset lelut toimia aktivoinnissa :).

Joku natural instincts -lelu pitää varmaan käydä m&mirristä ostamassa ihan vaan testimielessä joululahjaksi :b.

Lue lisää

Kiva, kun osallistut aktiivisesti keskusteluun :)

Tuossa aikaisemmassa viestissäsi puhuit kissojen lihavuudesta ja kuinka osa elää pitkänkin elämän pullerona :D Luulen Mamman olevan geenien puolestakin ylipainoon taipuva, sillä kolmesta sen pennusta kaksi on "laihaa"/normaalipainoista ja yksi pullukka. Minun luona asuu "laiha" tyttöpentu ja kaksi poika pentua samassa kodissa muualla, silti sielläkin samoilla elämäntavoilla toinen on pullukka

Meillä Mamman kohdalla nuo valjashommat aina jäänyt tuohon sisällä niiden pidon opetteluun ja valjaat osottautuneet mammaa pitelemättömiksi :D. Täytyisi siis löytää, joku pullukkaa pidättelevä malli :)
Tuon minäkin koen kaikkein isompana ongelmana, että mitä tehdä jos kissa joutuu paniikkiin pihalla ollessa!? Mietin auttaisiko joku kuljetusboksin mukana raahaus tai pyyhe, jonka heittää kisun päälle?
Olen itsekkin kokenut kantapään kautta, ettei syli ole hyvä paikka paniikkiinjoutuvalle kissalle, Meidän Emo ei edes ole "take away"-mallia eli (kisu on kovin sosiaalinen ja läheisyydenkipeä, mutta) sylissä ei tykkää olla kannettavana.

Kuulostaa tutulta tuo teidän kisun leikki-innostus. Mammakin jahtaa nauhoja muutaman kerran, jonka jälkeen asettuu laiskana keskelle lattiaa makaamaa ja vain odottaa nauhan tulevan luokseen :DD Tähän toimii se, että kuljettaa lelun nurkan taakse paikkaan, johon kissa ei sitä nää ja heiluttaa lelua lattiaa vasten tms. jotta lelusta kuuluu ääntä. Tällöin kissojen on melkein pakko uteliaisuuttaan mennä katsomaan mihin lelu hävisä ja mitä se tekee ;)

valelumikki kirjoitti:

Kiva, kun osallistut aktiivisesti keskusteluun :)

Tuossa aikaisemmassa viestissäsi puhuit kissojen lihavuudesta ja kuinka osa elää pitkänkin elämän pullerona :D Luulen Mamman olevan geenien puolestakin ylipainoon taipuva, sillä kolmesta sen pennusta kaksi on "laihaa"/normaalipainoista ja yksi pullukka. Minun luona asuu "laiha" tyttöpentu ja kaksi poika pentua samassa kodissa muualla, silti sielläkin samoilla elämäntavoilla toinen on pullukka

Meillä Mamman kohdalla nuo valjashommat aina jäänyt tuohon sisällä niiden pidon opetteluun ja valjaat osottautuneet mammaa pitelemättömiksi :D. Täytyisi siis löytää, joku pullukkaa pidättelevä malli :)
Tuon minäkin koen kaikkein isompana ongelmana, että mitä tehdä jos kissa joutuu paniikkiin pihalla ollessa!? Mietin auttaisiko joku kuljetusboksin mukana raahaus tai pyyhe, jonka heittää kisun päälle?
Olen itsekkin kokenut kantapään kautta, ettei syli ole hyvä paikka paniikkiinjoutuvalle kissalle, Meidän Emo ei edes ole "take away"-mallia eli (kisu on kovin sosiaalinen ja läheisyydenkipeä, mutta) sylissä ei tykkää olla kannettavana.

Kuulostaa tutulta tuo teidän kisun leikki-innostus. Mammakin jahtaa nauhoja muutaman kerran, jonka jälkeen asettuu laiskana keskelle lattiaa makaamaa ja vain odottaa nauhan tulevan luokseen :DD Tähän toimii se, että kuljettaa lelun nurkan taakse paikkaan, johon kissa ei sitä nää ja heiluttaa lelua lattiaa vasten tms. jotta lelusta kuuluu ääntä. Tällöin kissojen on melkein pakko uteliaisuuttaan mennä katsomaan mihin lelu hävisä ja mitä se tekee ;)

Lue lisää

Itse näkisin parhaaksi kuljetusboksissa viedä kissa metsälle, mikäli kissa viihtyy boksissa (ei siis esim lääkärikäynneistä tms ole jäänyt traumoja ja jo boksiin saaminen on yhtä tappelua). Tällöinhän boksi voisi toimia mahdollisena pakopaikkana pihalla ollessa, jos kissa jostain paniikkiin menee. Siis voisi toimia, mutta vahvasti epäilen että kissa koittaisi vain rynnätä johonkin suuntaan. Tuo pyyhe temppukin voisi toimia, mutta meillä se varmasti lisäisi paniikkia ja vaistoa piiloutua, eikä niinkään loisi turvan tuntua/ lamauttaisi paikalleen. Hankalaa tulee sinulla varmasti olemaan opettelussa, kun kyse ei ole enää ihan pienestä pennusta... ja varmasti mietit miten kissa löytäisi takaisin kotiin, jos valjaista pääsisikin irti :/.

Meilläkin toimii tuo nauhan vienti nurkan taakse ja lattiaan koputtelu, mutta kissa on jo kuitenkin oppinut että kyllä se nauha sieltä nurkan takaa jossain vaiheessa tulee taas tassun ulottuville, että turhaampa siinä itse mihinkään lähtisi. Uutta innostusta on saanut kun laitan muovipussin nauhan päälle, niin on hetken jotain uutta ja jännää mitä metsästää :D. Useimmiten nauhaleikit kyllä menevät siihen, että toinen kissa on ollut vaanimassa nauhaa huoneen ulkopuolella ja sen syöksyttyä mukaan leikkiin, tämä pullukka jää vain istumaan ja tuijottamaan.

Toisen kissan saa laser-osoittimen perässä juoksemaan pitkää käytävää edestakaisin ja jos pointterin nostaa lattiasta päätyseinään (ja sen jälkeen vetää taas lattialla eri suuntaan) niin kissa hyppää perässä ja ponkaisee seinästä vauhtia käännökseen, aivan kuin kilpauimarit vaihtaessaan altaassa suuntaa :D. Tämä pullukampi tyytyy lähinnä juoksemaan lähes ryömimisasennossa pisteen perässä ja yrittää joka askeleella etutassuillaan saada pistettä kiinni. Pitää vielä mennessään kauheaa mau'untaa ja saa joka kerta minut nauramaan. Tuotakin se jaksaa vain hetken aikaa, kunnes jää paikalleen istumaan ja tuijottamaan tyhjyyteen. Joskus kun pullukka oikein riehaantuu pisteestä, ja piste yhtäkkiä mystisesti katoaa, yrittää se hupsu kaivaa sitä maton alta esiin yms. Toinen kissa sentään ymmärtää, että lelustahan se piste tulee ja osaa sitä jopa pyytää kun haluaisi taas juosta :).

Jotenkin minusta on alkanut tuntumaan, että ns smokkikissat (musta-valkoiset) olisivat jotenkin erikoisen taipuvaisia lihomiseen ja ylipainoon.. sekä myös yleiseen laiskuuteen. Meillä siis pullukka on juurikin smokkikissa ja kavereillakin ovat smokkikissoja lukuunottamatta kaikki muut kollit ja nartut "siroja". Tiedä sitten onko ihan täysin sattumaa (otanta kun ei ole kuitenkaan kauhean suuri), että juuri ne musta-valkoiset ovat pullistuneet. Hassua sinänsä muutenkin tuo ylitarpeen syöminen ja samanaikainen leikkimättömyys, kun voisi kuvitella syömisen johtuvan juuri virikkeettömyydestä, tylsyydestä ja paremman tekemisen puutteesta. õ__Õ.

Kokeilin tuota raksujen heittelyä, mutta kissa olikin (jälleen kerran) ovelampi :D. Kaksi raksua jaksoi hakea, sitten jäi tuijottamaan silmiin tyyliin "et voi olla tosissas?!" ja tassutteli raksukipolle syömään :DD. Meillä siis aina raksuja tarjolla, enkä nyt ajatellut ihan loppuun asti, että se kippa olisi varmaan pitänyt ottaa pois ja pitääkin poissa... että siis kaikki raksut mitä kissa syö, saa se myös noutaa. Kokeilin pullukan reaktiosta huvittuneena raksujen heittelyä myös nuoremmalle... Tämä kissa alkoi tassuillaan läpsiä raksua pitkin lattiaa ja lopulta niistä jokainen oli tassujen ulottumattomissa sohvan alla (samoin käy kaikille koulutus- ja naminappuloillekin, ettei niin kauheasti yllättänyt). Toinen ei viitsi syödä ja toinen ei ymmärrä, missä on kasvatus mennyt vikaan? :D

Yksi lelu, mikä meillä on suht hyvin toiminut on ollut tälläinen yhdistelmä:
http://www.zooplus.fi/shop/kissat/lelut/hoitavat_aktivointilelut/142634#more

Nuorempi tykkäsi pallosta ja pullukka tosin vain raapimisalustasta. Parempi jos olisi kelvannut juuri toisinpäin! Tupsu ei ole kiinnostanut kumpaakaan, mutta kuitenkin lelussa on molemmille jotakin. Meillä tuo aaltopahvi vain meni roskiin, kun kissanminttua laitoin ja molempien sitä päiviä/viikkoja kynsittyä ja puskettua päätti pullukka vielä kusta päälle... Tuolta näyttäisi saavan noita uusia täytteitäkin, joten onneksi en raaskinutkaan heittää muovirunkoa roskiin :P! En tiennyt että kyseisenlaista lelua enää missään myytäisiin, tuo oma kun on edelliselle kissalle hankittu ainakin 10v sitten :D.

Olet oikeassa laser-kynä on monen kisun kesto suosikki ja oiva kalorien kuluttaja! Vaikka siitäkin ollaan montaa mieltä... Minusta "heikko"laser on kissalle sopiva, kunhan leikityttjä on aikuinen ihminen.

Meillä on ollut laseri ja uusi on hankinnassa, tosin meidän pullukka ei siitä on yhtään kiinnostonut ;D Toista kissaani varten siis tuo hankinta, tämä pikku mieheni on perustanut elämänsä (minun ja miehen) rakastamiselle sekä valoille&varjoille! :D Kisu ei juuri fyysisillä leluilla leikikkään, varjot ovat ykkös juttu :D Mitänyt tietysti pentunsa kanssa painii ja hippailee :)
"punaiseen pisteeseen" tämä uros on niin hulluna, että jahtaa sitä läähättämiseen asti tauotta. ja tapauksissa missä piste on esim. ihmisen selässä kiipeää kisu ihmistä pitkin sen luo :D

Moikka!

Pidän itsekkin noita hyvänä ideana, meillä vain tähän astiset ruokaa sisältävät aktiivilelut eivät on toimineen käytännössä minun kissoilla :( Mutta en lannistu, kokeilen erilaisia malleja toivon jonkin toimivan! :) Se kun riippuu ihan kissoista, mikä toimii ja mikä ei vain kokeilemalla tietää. Tuota ehdottamaasi mallia en kyllä omista, joten ehkä se on seuraavana :)

meiltä löytyy nämä;
http://www.zooplus.fi/shop/kissat/lelut/aktivointilelut/alypelit/191278
http://www.mustijamirri.fi/tuote/nina-ottosson-cat-pyramid-aktivointilelu-/024304/

Nämä leikkiradat ovat toimineet oikein hyvin tarkoituksessaan "pentu"-kissalle ja joskus olen poistanut pallon radasta laittanut radalta noukittavaksi herkkupaloja. Täytyy nyt kokeilla ihan raksuilla :)
http://www.zooplus.fi/shop/kissat/lelut/leikkiradat/leikkiradat/142657
http://www.zooplus.fi/shop/kissat/lelut/leikkiradat/leikkiradat/231725

Moi!
Monella kissalla voi vatsanahka alkaa roikkumaan neurtaloinnin ja varsinkin mahdollisen raskauden jälkeen. Siinä olet oikeassa, että roikkuva masun alunen voi saaman kissan näyttämään HIEMAN lihavemmalta. Vatsan roikkuminen on myös kissan painoindeksistä riippumatonta eli laihatkin kissat voivat siitä kärsiä. Roikkunahka on kuitenkin vain kosmeettinen haitta, jonka vuoksi en itse suosittelisi leikkausta. Toimenpidehän olisi plastiikkakirurgiaa, joka lemmikkien kohdalla,ainakin itseäni jatuksen tasolla huvittaa. Lemikkien itsetuntuun nuo seikat eivät vaikuta ja minusta ne ovat täydellisiä juuri sellaisina kuin ovat :)

Mamman tapauksessa ei kuitenkaan kyse oli löysän nahkan luomasta illuusiosta vaan ihan ehdasta rasvakudoksesta! Kissa on ylipainoinen jo siinä määrin, että se altistaa sitä sairauksille ja haitoille. Ylimääräistä rasvaa kissalla on ainakin kilo!! Joka suhteutettuna sen kokoon ja muuhun painoon on todella paljon!
Lisättäköön nyt tähän, kun aihetta jo sivutin, etten todellakaan halua laihduttaa kissaani ulkonäöllisin perustein :) Rakastan kisuani pulleanakin!

ps. Yksikseni tässä hihitän ajatukselle, että joku ehdottaa ratsaisuksi rasvaimua xD

valelumikki kirjoitti:

Moi!
Monella kissalla voi vatsanahka alkaa roikkumaan neurtaloinnin ja varsinkin mahdollisen raskauden jälkeen. Siinä olet oikeassa, että roikkuva masun alunen voi saaman kissan näyttämään HIEMAN lihavemmalta. Vatsan roikkuminen on myös kissan painoindeksistä riippumatonta eli laihatkin kissat voivat siitä kärsiä. Roikkunahka on kuitenkin vain kosmeettinen haitta, jonka vuoksi en itse suosittelisi leikkausta. Toimenpidehän olisi plastiikkakirurgiaa, joka lemmikkien kohdalla,ainakin itseäni jatuksen tasolla huvittaa. Lemikkien itsetuntuun nuo seikat eivät vaikuta ja minusta ne ovat täydellisiä juuri sellaisina kuin ovat :)

Mamman tapauksessa ei kuitenkaan kyse oli löysän nahkan luomasta illuusiosta vaan ihan ehdasta rasvakudoksesta! Kissa on ylipainoinen jo siinä määrin, että se altistaa sitä sairauksille ja haitoille. Ylimääräistä rasvaa kissalla on ainakin kilo!! Joka suhteutettuna sen kokoon ja muuhun painoon on todella paljon!
Lisättäköön nyt tähän, kun aihetta jo sivutin, etten todellakaan halua laihduttaa kissaani ulkonäöllisin perustein :) Rakastan kisuani pulleanakin!

ps. Yksikseni tässä hihitän ajatukselle, että joku ehdottaa ratsaisuksi rasvaimua xD

Lue lisää

Hah, toivottavasti nuo tämän päivän kamalat typotteluni huvittavat itseni lisäksi muitakin :D Ehkä tästä lähtien pyrin lukemaan tekstin ennen lähettämistä ja koitan kirjoitusvaiheessa keskittyä vain kirjoittamiseen :)

Hei kiva, että tähän tulee koko ajan lisää keskustelioita. Ei varmaan pitäisi sanoa, että positiivisesti yllättynyt siitä, että toistaiseksi kaikki kommentin ovat asiallisia :)

Meidän mamma on juurikin sellainen normikisun kokonen, ehkä naaraaksi ison puoleinen. Tiedän ihanne sen ihanne painoksi n.4,5-5kg, jonka se painoi ennen raskautta :)
Ihan käteviä nuo eläinläärin vaa´at, varsinkin kookkaampien koirien kanssa :)

Tuosta ruoka asiasta, nin emo on syötettävä tosiaan eri paikassa sillä meinaa santsata muiden kupeista :D Kuivamuona on hyvin ravintorikasta kamaa ja hyvä näin, tosiaan kunhan ruokailiat vain pysyisivät kohtuudessa. Meillä ei näin yhden kohdalla ole, joten itseni on puututtava asiaan. Suklaa sinäänsä hieman ontuva vertaus, sillä se ei sisällä mitään tarpeellista ravintoarvojensa puitteissa. Mutta lääkärin pointti varmasti juuri tuo lihominen :)
Monet märkäruuat ovat sisällöltään täyttä saibaa, sama pätää kaikkeen kissanruokaan, mutta tutkastelemalla löytyy niitä hyviä vaihtoehtoja. Suurpiirteisesti sanottuna kai ero kuivaruokaan on vain se, että niissä on suhteessa enemmän vettä ja näin ollen kalorien määrä vähäisempi per 100g. Josta seuraa, että kisun masu täyttyy nopeammin. Ajattelinkin, että mamma saisi ainakin 1./3.-2./3.annokset täysravinto märkäruokaa. ja muut kissat sitten 0-1/3, muuten raksuja.

Hei toi raksujen heittely vinkki oli hyvä! Ei ookkaan tullu ennen mieleen, täytyy kokeilla, kiitos :) Tosiaan nuo kaksi muuta tarttee kyllä sillon jotain muuta puuhaa. Sillä olen huomannut, että usein leikittäessä kissoja mamma innostuu, mutta jos kaksi muuta kisua yhtyy leikkiin, sen into lopahtaa.

Hyvä pointti tuossa ulkoiluttamis hommassa, tuokin on onneksi yksilökohtaista :) Entisessä asunnossa tuo uros alkoi protestoida sitä, ettei päässyt takapihalle enää. Tosiaan kuseminen loppui vasta, kun muutin pois, vaikka kaikkeni Feliwaysta alkaen kokeilin..
Mamma on juuri sen luontoinen, että sitä voisi ulkoiluttaa, mutta tuo "pentu" ei todellakaan sovellu siihen! Joten joka tapauksessa en kaikkia kisuja ulos veisi. Pennun luonne on minua ja miestä kohtaan sosiaalinen sekä seurallinen, täällä kotona se riuhuu välillä yksi tai uroksen kanssa, joskus painitaan jopa mamman kanssa. Pentu käy useaan kertaan päivässä pesemässä emoa ja isäänsä tms.. MUTTA jos meille tulee vieraita on pikkuinen aina sängyn alla yms. Se pelkää imurointia, huonekalujen siirtelyä ja kaikkia muita ihmisiä.. Viime muuton aikana kissa vain tärisi :( Eikä tulisi mieleenkään ottaa sitä mukaan vkl matkalle, toisin kuin Emo ja uros eivät ole moksiskaan vierailulla, mitä nyt autoilusta eivät tykkää. Toki tietysti joskus tulee pakottavia muuttoja, eläinlääkärissä käyntiä yms,

Olisiko kellään jakaa lelu vinkkejä?
Meillä tosiaan tuo Pötkylä saa paljon rakkautta ja vaihtoehtoisesti kovaa kyytiä. Hyvänä kakkosena nuo mustekkalaeläimet, joista tuo pupu on ylisöpö ;) Helisevyytensä ansiosta toimii ainakin meillä kisu yksilöille, jotka noutavat leluja

Totta ja tietenkin tähän yhtälöön kuuluu se, että kissa saa itse saalistaa ruokansa. Silloin se mieli vasta virkeänä pysyykin ja kissa saa liikuntaa.