Niin vaan kävi, että torttuja tehdessä ohimennen napsin kauramurotaikinan miltei kokonaan.
"Vaan ei siitä piirakkaa tullut, siitä tuli keksi..."
"Vaan ei siitä piirakkaa tullut, siitä tuli keksi..."
Söin taikinan
nikiN
1093
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
"nikiN"
Musiikki siis sinuakin kiinnostaa.
Antaa niinku inspiraatiota.
Huomaakohan kukaan muu....
H.
hunksz
Kiinnostaa soinnut, loppusoinnut tai niiden puuttuminen. Joskus se puuttuminen on se juju.
Sattuikin.
Mä siis en syönyt taikinaa. Mutta erittäin harvinaista kyllä, tein "pipareita", siis perinteisiä kaurakeksejä, viritettynä kanelilla, sisäkiväärillä, muskotilla jne.Hassu juttu, ihan piparin makuisia, mutta ulkonäkö nyt on aivan erilainen ja resepti muutenkin laisensa.
Todennäköisesti "taikinan" olisi voinut ihan hyvin syödä sellaisenaankin, vähän kuin mysliä, jossa älyttömästi sokeria.Myslejä tulikin joskus syötyä paljonkin, jotenkin unohtunut, pitää muistaa joskus kokeilla.
En leivo oikeastaa ollenkaan, muutaman kerran kymmenessä vuodessa, jos pitsapohjia ei lasketa.
=DW=
Joululeivonnaiset olisivat iisejä, kun ostaa kaupasta valmista piparitaikinaa, vieraille tarjoaa ohuita siivuja paistamatta.
Tortut taas olisivat koneella sekoitettua voita ja jauhoa, siihen luumuhilloa silmäksi.
Lusikoiden.
...
Kuullostaa hyvältä!
Eipä tuossa taikinan syömisessä muuta, lupasin viedä lapsenlapseni välipäivinä luistelemaan jos pukki tuo hänelle luistimet.
En ole muutamaan vuoteen luistellut. Jalat lienee ihan taikinaa, ei sitä tarviis suun kautta tunkee. Höperö mikä höperö, olen.
Ota potkuri mukaan, sen kanssa minäkin aikoinaan opin luistelemaan.
Hyvä idea! Mummo voi sitten taikinanilkkoineen istuu potkuriin ja huutaa kaulaliina tuulessa liehuen pojalle, että potki potki, vauhtii :))
Onkohan missään enää napakelkkoja. Se oli mukavaa lammen jäällä, kymmenen työnsi ja yksi oli mahallaan kelkassa.
Voi niitä aikoja, siellä oli mummot ja vaarit ja kaikki lapset vuorollaan pääsi kelkkaa, joskus useampi kerrallaan :-)
Mun mieheni on löytänyt ihan kaupasta tuollaisia piparinmakuisia cookies jotka eivät ole piparkakkuja. Maistuvat paremmalta kuin perinteiset ja ovat kivan näköisiä.
Meilläkin pentuna oli jonain talvena napakelkka, mutta verrattuna mopon perässä tolkkaamiseen sen vauhti oli liian pliisua. ;)
Kumma kun selvittiin hengissä jään päällä hurjasteluista!
Mopon perässä!!! Eipä tuota tullut kokeiltua. Enkä enää aio kokeilla :-)