Oletteko vaihtamassa...

Hei ikätoverit; kuinka olette aikoneet asua tämän vuosikymmenen ja seuraavankin? Itse asun omakotitalossa maaseudulla ison puutarhan ympäröimänä, lapset jo pois kotoa, eläke alkaa vuoden 2005 alussa, puolisokin eläköityy lähiaikoina. Nyt tuli ongelmaksi jaksaminen. Pihaa eikä isoa taloa jaksa enää pitää sellaisessa kunnossa kuin se tähän asti on ollut.
Hiljainen päätös on jo tehty luopumisesta, mutta nyt on tullutkin eteen ongelma: talosta mahdollisesti saatavalla hinnalla ei näytä löytyvän asuinseudulta sopivaa asuntoa, niitä ei ikääntyvälle sopivia tunnu olevan. Hinnat ovat kivunneet lähes tavoittamattomiin. Talomme on alle 30 vuotta vanha mutta täysin nykyaikaistettu takkoineen ym. Jos asuntoa joutuu vaihtamaan on edessä jonkinlainen lainanotto.
Tässä kysynkin kuinka Teihin jotka eläkeläisinä olette joutuneet lainaa anomaan on suhtauduttu pankissa? Ja oletteko yleensäkään harkinneet omakotitalostanne luopumista?
11585
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

on suhtauduttu,tosin pieniä lainoja olen vain tarvinnut.
Kyselemään vaan ,luulisi onnistuvan.

Äänestä

ei varmaan ole, jos pankkiasianne olette hoitaneet moitteettomasti ja molempien tulot tulevat samaan pankkiin.

Rohkeasti vaan pankinjohtajan puheille. Kyllä kaikki järjestyy.

Pionikin kehoitteli juttelemaan asiasta. Aivan oikein. Puhumalla asiat selviävät.

Lykkyä tykö ja onnea uudelle tulevaisuudelle!

Äänestä
  • Jatkan eilistä pohtimistani... Tavaraa on PALJON, mistähän sitä oikein on kertynyt .. Huonekalut ostettiin v -77 kun talomme rakennettiin, uusia ei olla juurikaan hankittu ja ne näyttävät vieläkin hyvin käyttökelpoisilta, tähän aikaan sopivilta ja
    siisteiltä. Pihatavaraakin on liian kanssa. Henkisesti tästä kaikesta on lähes ylipääsemätöntä luopua. Miksi meistä tuleekaan tällaisia tavaranrakastajia? Oletteko olleet radikaaleja ja uskaltaneet myydä kaiken vaihtaessanne kotia? Huutokaupassako? Kirpputorilla? Osto- ja myyntiliikkeeseen? Saiko sillä rahalla uudet?

    Äänestä

  • Vieläkö uuteen kotiin... kirjoitti:

    Jatkan eilistä pohtimistani... Tavaraa on PALJON, mistähän sitä oikein on kertynyt .. Huonekalut ostettiin v -77 kun talomme rakennettiin, uusia ei olla juurikaan hankittu ja ne näyttävät vieläkin hyvin käyttökelpoisilta, tähän aikaan sopivilta ja
    siisteiltä. Pihatavaraakin on liian kanssa. Henkisesti tästä kaikesta on lähes ylipääsemätöntä luopua. Miksi meistä tuleekaan tällaisia tavaranrakastajia? Oletteko olleet radikaaleja ja uskaltaneet myydä kaiken vaihtaessanne kotia? Huutokaupassako? Kirpputorilla? Osto- ja myyntiliikkeeseen? Saiko sillä rahalla uudet?

    Minäkin olen täysin kyllästynyt kaikkeen kamaan, mitä matkan varrella on mukaan jäänyt. Lapset ovat jo omillaan ja haluaisin muuttaa pienempään asuntoon. Haluaisin ympärilleni siistin kodin ja mukaan vain hyvän sängyn, sohvan, hyvää musiikkia, kirjoja ja tauluni ja tietenkin telkkarin - valitettavasti sitäkin tarvitsen!
    "Lapset" eivät antaisi millään muuttaa, koska tämä on ollut koko heidän ikänsä heidän kotinsa, mutta eihän heillä enää pitäisi olla sanomista.

    Äänestä

  • Inkeri kirjoitti:

    Minäkin olen täysin kyllästynyt kaikkeen kamaan, mitä matkan varrella on mukaan jäänyt. Lapset ovat jo omillaan ja haluaisin muuttaa pienempään asuntoon. Haluaisin ympärilleni siistin kodin ja mukaan vain hyvän sängyn, sohvan, hyvää musiikkia, kirjoja ja tauluni ja tietenkin telkkarin - valitettavasti sitäkin tarvitsen!
    "Lapset" eivät antaisi millään muuttaa, koska tämä on ollut koko heidän ikänsä heidän kotinsa, mutta eihän heillä enää pitäisi olla sanomista.

    Kertynyttä on. Minun lapseni vuorostaan kehottavat pienempään asuntoon muuttamista ja vaikkapa kaikesta kamasta luopumista. Niin suurta muutosta en jaksa vielä ajatella.

    Pienen muutoksen tein. Vuosi sitten olohuone sai uuden ilmeen. Vain taulut ja TV ym.laitteet jäivät. Sekin remontti kyllä rassasi, mutta kannatti. Huone on nyt omanlaiseni.
    Suosittelen muutoksia, ne antavat uutta puhtia elämään.

    Äänestä

  • Helena kirjoitti:

    Kertynyttä on. Minun lapseni vuorostaan kehottavat pienempään asuntoon muuttamista ja vaikkapa kaikesta kamasta luopumista. Niin suurta muutosta en jaksa vielä ajatella.

    Pienen muutoksen tein. Vuosi sitten olohuone sai uuden ilmeen. Vain taulut ja TV ym.laitteet jäivät. Sekin remontti kyllä rassasi, mutta kannatti. Huone on nyt omanlaiseni.
    Suosittelen muutoksia, ne antavat uutta puhtia elämään.

    Niin, on siinä uudessa olohuoneessa nyt muutakin kuin taulut, TV laitteineen eli ostin uutta vanhan tilalle. Vanhat noudettiin kierrätyskeskukseen maksutta, mitään niistä ei itselle herunut.
    Omakotitalo-omaisuustapauksessa luulisi huutokaupan olevan paras tapa.

    Äänestä

  • Vieläkö uuteen kotiin... kirjoitti:

    Jatkan eilistä pohtimistani... Tavaraa on PALJON, mistähän sitä oikein on kertynyt .. Huonekalut ostettiin v -77 kun talomme rakennettiin, uusia ei olla juurikaan hankittu ja ne näyttävät vieläkin hyvin käyttökelpoisilta, tähän aikaan sopivilta ja
    siisteiltä. Pihatavaraakin on liian kanssa. Henkisesti tästä kaikesta on lähes ylipääsemätöntä luopua. Miksi meistä tuleekaan tällaisia tavaranrakastajia? Oletteko olleet radikaaleja ja uskaltaneet myydä kaiken vaihtaessanne kotia? Huutokaupassako? Kirpputorilla? Osto- ja myyntiliikkeeseen? Saiko sillä rahalla uudet?

    taida juurikaan vanhoja ostaa,ei niillä rahoilla uusia ainakaan saa.
    Itse sain poikani kotiin ,kaikki ylimääräiset.
    Sellaiset jo 100 vuotta liki olevat huonekalut otti, niillä on jo kai jonkunmoista antiikki arvoa.
    Muu sopi uuteen asuntooni,neliöt kun olivat liki samat.
    Nyt joudun miettimään mökilläni samaa, mihin roina ,sitä kyllä on sielläkin.
    Remontin teon yhteydessä ,teimme kokon ja poltimme paljon turhaa,mutta vielä on tavaraa tuhottavaksi.
    On se merkillistä miten sitä kertyy,tuskailee pioni.

    Äänestä

  • Inkeri kirjoitti:

    Minäkin olen täysin kyllästynyt kaikkeen kamaan, mitä matkan varrella on mukaan jäänyt. Lapset ovat jo omillaan ja haluaisin muuttaa pienempään asuntoon. Haluaisin ympärilleni siistin kodin ja mukaan vain hyvän sängyn, sohvan, hyvää musiikkia, kirjoja ja tauluni ja tietenkin telkkarin - valitettavasti sitäkin tarvitsen!
    "Lapset" eivät antaisi millään muuttaa, koska tämä on ollut koko heidän ikänsä heidän kotinsa, mutta eihän heillä enää pitäisi olla sanomista.

    Veitpä ajatukset päästäni.. Minun tilanteeni on aivan sama kuin Sinulla. Lapset vastustavat kotinsa myymistä. Tavaroita ja "tuppereita" on kertynyt kaapit täyteen, eikä mistään raaski luopua. Olen tähän asti hallinnut ison perheen ja talon kaaoksen hoitamisen joltiseenkin malliin. Nyt on menossa uusi rankempi kierros lastenlasten käyntien aikana ja sen jälkeen. Pienet (5) ovat 1-4 vuoden ikäisiä
    ja meno on sen mukaista. Haluaisin pitää kotini jo järjestyksessä, pöytäliinat ja kukat pöydillä, mutta lähes päivittäiset pienten vierailut eivät anna sen tapahtua. Haaveissa elätän aikaa jolloin saan elellä papan kanssa enimmäkseen kahden kesken uudessa pikkusiistissä kodissa. Tänään tyhjensin jo pari kaapillista kamaa kierrätykseen. Tästä se alkaa.

    Äänestä

Olen sekä pohtinut, että toteuttanut vaihtoja tilanteen mukaan.

Talostanne saatte riittävästi kerrostaloasuntoon jos ette välttämättä etsiydy esim Helsinkiin tai lähiseudulle.

Kerrostaloasunto on sopivin ikääntyneelle, ei edes talvisia lumitöitä ja asunnon voi jättää turvallisesti matkojen ajaksi.

Itse asun saunallisessa kerrostalokaksiossa, jossa vuokraa 340€/kk ja karttuvaa osaomistusmaksua 10000 € eli 60000 "mummonmarkkaa". Tutkikaa eri mahdollisuuksia, vaihtoehtoja.

Äänestä
  • Sinun mallillasi minäkin olen asiaa pohtinut. Miehenikin on samantapaista mieltä, mutta epäröi, koska on vielä työelämässä muutaman vuoden. Aiemmassa viestissäni kirjoitin että osa lapsistamme kannustaa muuttoa kerrostaloon, toiset vastustavat. Kyllä talostamme saatavalla rahalla voisi saada täältä Pirkanmaalta kerrostaloasunnon, tosin ei tuliterää ilman lisävelkaa. Säästöjä kun ei ole vielä kertynyt remonttilainan jälkeen.

    Äänestä

Me vaihdoimme muutama vuosi sitten omakotitalon rivariin, ja rahaakin jäi vaihdossa. Nyt on paljon helpompaa, kun mieskin sairastelee, ei tarvitse huolehtia kuin pikkupläntistä.
Paljon heitettiin pois vanhaa tavaraa, ei uskoisi kuinka paljon nurkkiin kertyy vuosikymmenien aikana turhaa tavaraa, lapset valitsivat parhaimmat ja osa meni myyntiin. Nyt vaan nautiskellaan, kun huoltoyhtiö hoitaa pihat ja remontit. Suosittelen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Vieläkö uuteen kotiin? kirjoitti:

Hei ikätoverit; kuinka olette aikoneet asua tämän vuosikymmenen ja seuraavankin? Itse asun omakotitalossa maaseudulla ison puutarhan ympäröimänä, lapset jo pois kotoa, eläke alkaa vuoden 2005 alussa, puolisokin eläköityy lähiaikoina. Nyt tuli ongelmaksi jaksaminen. Pihaa eikä isoa taloa jaksa enää pitää sellaisessa kunnossa kuin se tähän asti on ollut.
Hiljainen päätös on jo tehty luopumisesta, mutta nyt on tullutkin eteen ongelma: talosta mahdollisesti saatavalla hinnalla ei näytä löytyvän asuinseudulta sopivaa asuntoa, niitä ei ikääntyvälle sopivia tunnu olevan. Hinnat ovat kivunneet lähes tavoittamattomiin. Talomme on alle 30 vuotta vanha mutta täysin nykyaikaistettu takkoineen ym. Jos asuntoa joutuu vaihtamaan on edessä jonkinlainen lainanotto.
Tässä kysynkin kuinka Teihin jotka eläkeläisinä olette joutuneet lainaa anomaan on suhtauduttu pankissa? Ja oletteko yleensäkään harkinneet omakotitalostanne luopumista?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu