ottolapsilaki

Tällä palstalla on keskusteltu ottolapsilaista, joka muuttui v. 1980.
Sitä ennen voimassa olleen ottolapsilain perusteella ennen 1.1.1980 adoptoiduilla lapsilla on tänä päivänä perimisoikeus myös biologisiin vanhempiinsa, ellei adoptiota ole "päivitetty" 1.1.1980 jälkeen.
Ëntäpä, jos toinen vanhemmista on muuttanut ulkomaille. Ruotsi on hyvä esimerkki.
Vanhempani erosivat 1960-luvun alussa ja isäni muutti Ruotsiin. Erohetkellä molemmat olivat pelkästään Suomen kansalaisia. Sittemmin isäni otti kaksoiskansalaisuuden, suomi-ruotsi.
Äitini meni Suomessa uudelleen naimisiin ja uusi kasvatti-isäni adoptoi minut 1965. Asuin lapsuuteni äitini ja kasvatti-isäni kanssa.
Biologinen isäni meni Ruotsissa avoliittoon ruotsalaisen naisen kanssa ja hankki lapsen. Heille tuli ero ja tämä isäni ruotsalainen vaimo meni tahollaan uudelleen naimisiin. Hänen uusi miehensä adoptoi heidän yhteisen lapsensa.
Ruotsin lainsäädännön perusteella jo tuolloin eli 1960-luvun loppupuolella adoptoitu lapsi menetti ymmärtääkseni perintöoikeutensa biologisiin vanhempiinsa adoption jälkeen eli tässä tapauksessa isäänsä. Näin olen ymmärtänyt? Kyseessä oli Ruotsissa ns. vahva adoptio. Vai onko asia näin? Luulisin, mutta en ole ihan varma.
Miten on perintöjen kanssa? Ymmärtääkseni minulla on perintöoikeus isääni, koska adoptioni tapahtui Suomen vanhan ottolapsilain perusteella, molemmat biologiset vanhempani asuivat tuolloin vielä Suomessa ja olivat Suomen kansalaisia. Ruotsalaista sisarpuoltani koskenee ruotsalainen lainsäädänto, mikä oli tuohon aikaan erilainen kuin Suomessa. Näin olen ymmärtänyt. Tänä päivänä lait taitavat olla samankaltaisia perintöoikeuden suhteen, jos nämä ongelmat olisivat tapahtuneet 2000-luvulla.
Osaisiko kukaan kertoa vastausta tähän visaiseen ongelmaan tai antaa vinkkiä, mitä kautta tätä pitäisi jatkoselvitellä?
1192
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Lisäyksenä vielä, että kukaan osapuoli ei ole tehnyt testamenttiä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


2 maan puristuksessa kirjoitti:

Tällä palstalla on keskusteltu ottolapsilaista, joka muuttui v. 1980.
Sitä ennen voimassa olleen ottolapsilain perusteella ennen 1.1.1980 adoptoiduilla lapsilla on tänä päivänä perimisoikeus myös biologisiin vanhempiinsa, ellei adoptiota ole "päivitetty" 1.1.1980 jälkeen.
Ëntäpä, jos toinen vanhemmista on muuttanut ulkomaille. Ruotsi on hyvä esimerkki.
Vanhempani erosivat 1960-luvun alussa ja isäni muutti Ruotsiin. Erohetkellä molemmat olivat pelkästään Suomen kansalaisia. Sittemmin isäni otti kaksoiskansalaisuuden, suomi-ruotsi.
Äitini meni Suomessa uudelleen naimisiin ja uusi kasvatti-isäni adoptoi minut 1965. Asuin lapsuuteni äitini ja kasvatti-isäni kanssa.
Biologinen isäni meni Ruotsissa avoliittoon ruotsalaisen naisen kanssa ja hankki lapsen. Heille tuli ero ja tämä isäni ruotsalainen vaimo meni tahollaan uudelleen naimisiin. Hänen uusi miehensä adoptoi heidän yhteisen lapsensa.
Ruotsin lainsäädännön perusteella jo tuolloin eli 1960-luvun loppupuolella adoptoitu lapsi menetti ymmärtääkseni perintöoikeutensa biologisiin vanhempiinsa adoption jälkeen eli tässä tapauksessa isäänsä. Näin olen ymmärtänyt? Kyseessä oli Ruotsissa ns. vahva adoptio. Vai onko asia näin? Luulisin, mutta en ole ihan varma.
Miten on perintöjen kanssa? Ymmärtääkseni minulla on perintöoikeus isääni, koska adoptioni tapahtui Suomen vanhan ottolapsilain perusteella, molemmat biologiset vanhempani asuivat tuolloin vielä Suomessa ja olivat Suomen kansalaisia. Ruotsalaista sisarpuoltani koskenee ruotsalainen lainsäädänto, mikä oli tuohon aikaan erilainen kuin Suomessa. Näin olen ymmärtänyt. Tänä päivänä lait taitavat olla samankaltaisia perintöoikeuden suhteen, jos nämä ongelmat olisivat tapahtuneet 2000-luvulla.
Osaisiko kukaan kertoa vastausta tähän visaiseen ongelmaan tai antaa vinkkiä, mitä kautta tätä pitäisi jatkoselvitellä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu