http://tampub.uta.fi/handle/10024/94784
Nyt on tämäkin asia tutkittu! Mistä kaikesta oikein voikaan tutkielman tehdä:)
Tutkielman saa ladata ilmaiseksi tuolta sivustolta. Iltalukemista!
Jännittää jo etukäteen, millaiseen johtopäätökseen on päädytty yhdistelmästä erittäin loogisesti toimiva linux ja äärimmäisen epäloogisesti toimiva nainen.
Nyt on tämäkin asia tutkittu! Mistä kaikesta oikein voikaan tutkielman tehdä:)
Tutkielman saa ladata ilmaiseksi tuolta sivustolta. Iltalukemista!
Jännittää jo etukäteen, millaiseen johtopäätökseen on päädytty yhdistelmästä erittäin loogisesti toimiva linux ja äärimmäisen epäloogisesti toimiva nainen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ubuntulla ei ole mitään tekemistä sitten linuxin kanssa, Ubuntu ei ole linux.
Ei se tosin ole edes käyttöjärjestelmä, se on ruskea tubutin,
Tuostahan sen voi varmistaa http://www.ubuntu.com/download/desktop
Hei, älä tuputa tubutinta.
Ei linkistä löydy tubutinta, vaan Ubuntu.
Voit kokeilla Ubuntua, ilman sen asentamista tietokoneelle.
Tubutin on Windows, ubutubutin on Ubuntu.
Onko joku sellaista väittänyt tässä?
Toki tubutin tarkoittaa Ubuntua mutta kyse on nyt siitä että sinä tuputat Ubuntua.
Sen verran niitä on kertynyt 7,5 vuodessa!
Windows-7 Home Premium ja XP.
Kyllä niitä miljoonia windosille, Ubuntulle on tuo 0 kpl.
Ihan sama onko niitä olemassa vai ei, jos ne eivät tule koneelle. Diih.
Itse niin väitit: "Hei, älä tuputa tubutinta."
Vastasin: "Ei linkistä löydy tubutinta, vaan Ubuntu."
Linkkini ei liity tubuttimeen, joka on windows.
http://www.ubuntu.com/download/desktop
Ubuntua tuolta ilmaiseksi saa, eikä ostettavia Microsoftin tubuttimia.
Ei se ole ihan sama, kun joudut niitä torjumaan ja skannaan. Virustorjunta maksaa ja samalla se myös itsessään vaarantaa tietoturvaa.
Ei niitä tarvitse ohjelmallisesti torjua ja skannailla. Pitää vain maalaisjärjen päässä ja kaiken päivitettynä.
"Pitää vain maalaisjärjen päässä"
Eli suoraan asentaa Ubuntun ja loppuu windowsin/haittaohjelmien kanssa painiminen.
Usein toistuva vertaus hakkerismin ja akateemisen maailman välillä (ks. esim. Himanen 2000, 22, 42, 53-54, 70-73; Vadén & Stallman 2002, 93-110) on osuva ainakin neljässä mielessä.
1. Hakkeriyhteisöjen historiallinen tausta on yliopistojen tietojenkäsittelytieteiden laitoksilla.
2. Molemmissa esiintyy edellä kuvattua intohimoista omistautumista, joka lienee nähnyt ensimmäisen ilmauksensa älyllisiin pulmiin uppoutuneissa antiikin filosofeissa (ja filosofia-sanan viisaudenrakastamista tarkoittavassa juuressa).
3.Molempien yhteisöjen toiminnassa keskeinen on sosiaalinen itsekorjautuvuuden mekanismi, joka perustuu tuotosten antiautoritaariselle ja
avoimelle vertaisarvioinnille. Akatemiassa tämä toteutuu vaatimuksena altistaa tieteellinen tieto julkiselle kritiikille, hakkerien piirissä taas vaatimuksena sallia pääsy ohjelmistojen lähdekoodiin sekä vapaus muokata koodia ja jaella sen kopioita.
4. Molemmissa on kysymys yhteisponnistuksista, jotka ylittävät välittömän läsnäolon ajalliset ja paikalliset rajat. Tämä tarkoittaa sekä yhteisön aiemman työn hyödyntämistä, jättiläisten hartioilta ponnistamista, että samanaikaista ponnistelua useassa paikassa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.
Viimeksi mainitun on mahdollistanut aiempaa paremmin internet, ja se näkyy erityisesti monissa suurissa hakkerisaavutuksissa, kuten Linuxissa, jonka ohjelmoijat sijaitsevat joka puolella maailmaa.