Hei, olen kohta 18 vuotias tyttö ja mua kiusattiin koko peruskoulu aika. nyt ei ole kiusatttu pariin vuoteen ja oon paennu kiusaajiani toiselle paikkakunnalle mutta edelleenkin ajattelen niitä hetkiä ku mua haukuttiin ja hakattii.. en vain saa niitä mielestäni ja kaikki asiat tuntuu muistuttavan mua siitä ajasta elämästäni. Haluaisin jättää kaiken taakse ja olla normaali mutta en kykene siihen jostain syystä.. kun palaan sinne paikkakunnalle missä kiusaajat asuu niin pelottaa ihan vitusti ja en voi liikkua muutakun yöaikaan...
ja tunnen kamalasti vihaa tuntematttomia ihmisiä kohtaan, taino omanikäsiä ja niitä jotka muistuttaa kiusaajia ulkonäöllisesti.. suoraan sanottuna vihaan kaikkia ja kaikkea. en nykyisin tunne muutakun vihaa ja surua...
Mites nyt? onko loppu elämä tällästä vihaamista ja miettimistä miten tappais/kostais kiusaajille? piilottelu ja pelon tuntemuksia? pelkäämistä?
Help!
Kertokaa kokemuksianne miten selvisitte kiusaamisesta ja sen jälkeen miten lähti elämä rullaan??
ja tunnen kamalasti vihaa tuntematttomia ihmisiä kohtaan, taino omanikäsiä ja niitä jotka muistuttaa kiusaajia ulkonäöllisesti.. suoraan sanottuna vihaan kaikkia ja kaikkea. en nykyisin tunne muutakun vihaa ja surua...
Mites nyt? onko loppu elämä tällästä vihaamista ja miettimistä miten tappais/kostais kiusaajille? piilottelu ja pelon tuntemuksia? pelkäämistä?
Help!
Kertokaa kokemuksianne miten selvisitte kiusaamisesta ja sen jälkeen miten lähti elämä rullaan??
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pitää pitää vain kova luonne! Olen selvinnyt sillä.Minua kiusattiin koko kouluajan 1-9 lka ja ammattikoulussa jatkui.Vuoden kävin sitä.Nyt onnellisesti töissä jo vuosia.Älä anna menneen masentaa Lämpimin jouluterveisin Tapsa