Jos paljastuisi että on olemassa transsukupuolisia joiden aivojen tutkiminen tuottaisi "väärän" tuloksen, niin pitäisittekö heitä sen sukupuolen edustajina, joiksi he itsensä kokevat, vai sen, "jonka aivot heillä on"? Vastatkaa rehellisesti. Jos valitsisitte kunnioittaa heidän identiteettiään, niin millä perusteella voisitte enää sen jälkeen sanoa, että "sukupuoli näkyy aivoista"? Eikö silloin olisi todistettu ettei sellaista asiaa kuin "naisen tai miehen aivot" ole olemassakaan?
Joskus toivonkin että vaikka juuri minulta löytyisi "väärän sukupuolen vehkeet", koska silloin olisi todistettu, että ihminen ei ole geeniensä sätkynukke. Juuri transsukupuoliset ovat varmaan avainasemassa sen todistamisessa sitten kun se joskus todistetaan. Sen julistaminen että tällaiset kaikki ovatkin virheellisesti diagnosoitu olisi epätieteellinen ad hoc -lisäys uppoavaan teoriaan, ja lisäksi fasismia.
Joskus toivonkin että vaikka juuri minulta löytyisi "väärän sukupuolen vehkeet", koska silloin olisi todistettu, että ihminen ei ole geeniensä sätkynukke. Juuri transsukupuoliset ovat varmaan avainasemassa sen todistamisessa sitten kun se joskus todistetaan. Sen julistaminen että tällaiset kaikki ovatkin virheellisesti diagnosoitu olisi epätieteellinen ad hoc -lisäys uppoavaan teoriaan, ja lisäksi fasismia.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ihan yks hailee vaikka transsukupuolisuus leviäisi pisaratartuntana. Jos on dysforia joka ei johdu sekopäisyydestä niin korjaushoidot on hyvä ratkaisu. Miksi jauhat, onko joku täällä puolustellut jotain muuta näkemystä.
Tietääkseni tällä palstalla on ollut muutama vuosi sitten useampikin kirjoittaja jotka ovat tehneet henkilön "aitoudesta" päätelmiä mm. sen perusteella, käyttääkö ilmaisua "olen tyttö" vai "haluaisin olla tyttö". Ja ihan muutama kuukausi sitten minulle sanottiin asioita tyyliin "aggressiosi on niin miehistä että et voi nainen olla". Mutta en varsinkaan ymmärrä niitä, jotka uskovat aivosukupuoliin ja biologiseen determinismiin yleensäkin ILMAN että taustalla on pyrkimystä käyttää sitä jonkinlaiseen vallan havitteluun. Onko se niin kiva ajatus ettei omistaisi vapaata tahtoa?
Sulla on nyt jotain ajatusvirheitä. Ensiksi: Kai voi epäillä, että joku on saanut diagnoosin vaikkei olekaan ts vaan harhainen tms., mutta eihän siitä seuraa että uskoisi sukupuolen näkyvän aivoista. Toiseksi voi uskoa että ts:n aivojen anatomia yleensä poikkeaa tavanomaisesta ja silti myöntää, että voi olla myös ts:iä joiden kohdalla eroja ei aivoja tutkimalla löydy. Kolmanneksi harvalla on laitteet aivojen tutkimista varten, joten tuskinpa käsitys siitä että sukupuoli (yleensä) näkyy aivoista tarkoittaisi sitä, että ihminen itse pitäisi itseään pätevänä arvioimaan kenen aivoissa on jotain erikoista ja kenen ei. Neljänneksi: jos aivojen rakenne määrää sen, että ihminen kokee olevansa mies / nainen, niin yhtä hyvinhän se voi määrätä myös että ihminen kokee olevansa vähän sekä että, ei kumpaakaan tai jotain muuta.
"Ensiksi: Kai voi epäillä, että joku on saanut diagnoosin vaikkei olekaan ts vaan harhainen tms."
Kyllä, mutta kuten sanottua, sellaista ei voi päätellä siitä, sanooko henkilö "olen" vai "haluaisin olla", tai siitä, onko moniongelmainen kuten minä. Eikä myöskään (varsinkaan) siitä että aivot on jotain. Esim. Misakin kohdalla tällaise epäilyn voi taas ihan perustellusti esittää, koska tyyppi jauhoi jatkuvasti siitä miten "miehiä sorretaan yhteiskunnassa" "maskuliininen sukupuolirooli on aivan hirvittävä" jne., aivan kuin eläisimme jossain keskiajalla, plus sitten nämä miehiset harrastukset ja persoonallisuuden piirteet joista puhuin. Mutta tästä huolimatta olen tietääkseni ainoa, joka on huomauttanut tästä tosiasiasta, että misakin kohdalla jos kenen on syytä epäillä sukupuoli-identiteettihäiriön olevan seurausta muista ongelmista. Kukaan ei puuterilla ainakaan sanonut mitään.
"Toiseksi voi uskoa että ts:n aivojen anatomia yleensä poikkeaa tavanomaisesta ja silti myöntää, että voi olla myös ts:iä joiden kohdalla eroja ei aivoja tutkimalla löydy."
Vaan kuinka moni on siihen valmis. Kovin suurella itsevarmuudella tätä "totuutta" aina levitellään.
" Kolmanneksi harvalla on laitteet aivojen tutkimista varten, joten tuskinpa käsitys siitä että sukupuoli (yleensä) näkyy aivoista tarkoittaisi sitä, että ihminen itse pitäisi itseään pätevänä arvioimaan kenen aivoissa on jotain erikoista ja kenen ei. "
Tietenkin kauhukuvani perustuvat siihen, että se tieto olisi jollain tavalla toisten saatavissa. Esim. niin että tutkimuksissa aletaan antaa sille jotain painoarvoa ja joku ei pääse läpi ja muut arvaavat syyn.
"Neljänneksi: jos aivojen rakenne määrää sen, että ihminen kokee olevansa mies / nainen, niin yhtä hyvinhän se voi määrätä myös että ihminen kokee olevansa vähän sekä että, ei kumpaakaan tai jotain muuta. "
No ei se oikein voi. Miten ihmiselle voisi kehittyä aivot jotka kokevat olevansa "jotain ihan muuta", jos alunperin on vain naisen ja miehen mallit mistä valita?
Tosin voiko olettaa sellaisenkaan (trans)ihmisen olevan täysin tasapainoinen, joka saa tietää että hänellä ei ole sille sukupuolelle tyypillinen aivorakenne johon identifioituu ja joka joutuu elämään kulttuurissa jossa tämä "sukupuolen näkyminen aivoista" on yhtä usein toisteltu kuin "naisen euro on 80 senttiä" tai "sirppi ja vasara on täysin vaihdettavissa hakaristiin". En ainakaan itse pysyisi tasapainoisena sellaisissa oloissa, vaikka mitään käytännön seurauksia ei olisikaan eikä kukaan muu tietäisi.
Perustelut miinukselle? Se että tuo "sukupuoli näkyy aivoista" saattaa hyvinkin yleistyä kaikkialla kuultavaksi hokemaksi lähivuosina on aivan mahdollista. Kun miettii miten innokkaasti ihmiset toistelevat tuota "naisen euro on 80 senttiä" ja "sirppi ja vasara on täysin vaihdettavissa hakaristiin" kun poliittiset agitaattorit on niin kehottaneet, vaikkei niillä ole yhtään minkäänlaista totuuspohjaa.
Sitä paitsi siinä australialaisessa geenitutkimuksessahan puhuttiin myös vain jostain tietystä prosenttiosuudesta. Eli siis transsukupuolisilla voi olla jotain tiettyä geeniä useammin kuin muilla, mutta sukupuoli ei näy geeneistä. Kuinka monta näitä poikkeavia tapauksia pitää löytyä ennen kuin väitteestä että olemme kaikki geenien sätkynukkeja vailla vapaata tahtoa ollaan valmiita luopumaan? Kun minun mielestäni universaali logiikka toimii niin että siihen riittää ihan yksikin. Kuinka monta geenitutkimusta pitää tehdä ennen kuin voidaan pitää todennäköisenä, että se, että yhdessäkään tutkimuksessa ei ole löydetty mitään kaikkia yhdistävää geeniä tai edes sellaista geenien joukkoa josta joku on jokaisella tarkoittaa sitä, ettei sellaista ole olemassakaan?
Kyllähän se on ihan kiistaton fakta että todellisuudentaju on heittänyt transsukupuolisella joka puhuu siitä kuinka "miehiä yhteiskunnassa sorretaan kamalasti" objektiivisena faktana. Jostain syystä suurin osa miehistä ei kuitenkaan koe asiaa näin, ei ainakaan siihen pisteeseen että se aiheuttaisi heissä sukupuolidysforiaa. Eli kyse on tämän transsukupuolisen päässä olevasta harhakäsityksestä. Ehkä jopa paranoidinen skitsofrenia tulee kyseesen. Miten muuten sen voi tulkita? Että ihan sattumalta tällaisessa henkilössä yhdistyy transsukupuolisuus ja tällainen kokemus, että nämä eivät ole vaikuttaneet toisiinsa mitenkään?
Muutenkin ihmetyttää jatkuvasti ihmisissä se että he kuvittelevat muiden olevan joko aivan samanlaisia tai sitten täysin erilaisia kuin he itse, ilman sen kummempia perusteita kuin se etteivät ymmärrä tai halua ymmärtää (hyväksy) muiden toimintaa tai itsestä poikkeavaa toimintaa. Esim. ihmiset rupeavat arvioimaan fiktiivisten hahmojen "psykologista realistisuutta" pelkästään oman kokemusmaailmansa pohjalta ja puhuvat johtopäätäksistään objetiivisina faktoina. Vaikka minä en ymmärrä ihmisiä jotka painavat Milgramin tottelevaisuuskokeessa nappia, ihmisiä jotka harrastavat seksiä, uskovaisia ihmisiä, tai ihmisiä jotka ovat sitä mieltä että ihmisellä on velvollisuus totella esivaltaa tai muuta yhtä älytöntä, niin ei silti tulisi mieleenkään väittää ihmisiä jotka toimivat ja ajattelevat näin jotenkin epäihmisiksi, tai fiktiivisiä hahmoja jotka toimivat ja ajattelevat näin huonosti kirjoitetuksi ja epärealistiseksi. Tiedän että sellaisia ihmisiä on olemassa. Jokin heidät siihen ajaa, voin vain arvailla mikä. Voin kyllä olla sitä mieltä että kaikkien tulisi ajatella ja toimia kuten minä, ja olenkin, mutta on yksiselitteisen virheellistä väittää, että he olisivat samanlaisia.
Ja miten ylipäätään voidaan antaa ei-binäärisen identiteetin omaaville tunnustusta omana itsenään jos uskotaan että "sukupuoli näkyy aivoista"? Eihän se onnistu yhtään mitenkään. Not by any stretch of imagination.
Ei kai sukupuoli aivoista "näykään". Aivojen rakenne ja toiminta eli osien välinen "piuhoittuminen" on yksilöllistä, vaikka jotain sukupuolityypillisyyttä voikin siinä esiintyä.
Perinteinen ja biologinen käsitys on, että sukupuoli määräytyy, tai sen näkee, kromosomien perusteella.
Kokemus minuudesta ja omasta sukupuolesta onkin sitten toinen asia.
Kolmas on kysymys sielusta ja sen sukupuolesta. Ihmisten sieluilla on kai sukupuoli, eli jokaisella ihmisellä on joko miehen sielu tai naisen sielu. Tähän liittyen olen pohtinut, olisiko mahdollista, että transsukupuolisella yksilöllä sielu ja ruumis ovat eri sukupuolta. Eli kyse olisi kehitysvammaan rinnastettavissa oleva tila: jotain on mennyt kehityksessä "pieleen".
Sielun sukupuolen pohtiminen on toki hengellisen keskustelun piiriin kuuluva asia. Joten kovin moni tuskin tällaista viitsii edes miettiä nykyään.
Ei tosiaankaan: Sielu ei kuulu luonnon- tai käyttäytymistieteellisten käsitteiden joukkoon. Uskonnollinen se voi olla ja myös vaikkapa kulttuuriantropologinen. Näissä jälkimmäisissä puhutaan siitä, kuinka jotkut hahmottavat maailmaa, ei siitä, mitä maailmassa ihan oikeasti on.
No kaikki mitä sanoit tuossa viestissä pätee myös aivosukupuoliin ja biologiseen determinismiin yleensäkin...
"Näissä jälkimmäisissä puhutaan siitä, kuinka jotkut hahmottavat maailmaa, ei siitä, mitä maailmassa ihan oikeasti on."
Ei, Rouva Tiede, todellisuuden hengellinen ulottuvuus ei ole palaudu subjektiiviseen ympäristön hahmottamiseen. Toki ateistit yms. haluavat ajatella sen niin, mutta on filosofinen virhe kategorioida hengellinen todellisuus konstruktivismiin kuuluvaksi.
Me uskovaiset uskomme ja väitämme, että hengellisille käsitteille on "ihan oikeasti" muuttumattomat vastineet objektiivisessa todellisuudessa, kun taas kulturaaliset käsitteet ovat muuttuvia, ajassa ja kielessä eläviä, relativistisia.
"Perinteinen ja biologinen käsitys on, että sukupuoli määräytyy, tai sen näkee, kromosomien perusteella."
Lääketiede on jo tunnustanut ettei kromosomit määrittele sukupuolta. Vahvin ristiriita syntyy eräissä intersukupuolisuuden tiloissa joissa kromosomit ovat 46XY mutta ihminen muistuttaa naista.
"Tähän liittyen olen pohtinut, olisiko mahdollista, että transsukupuolisella yksilöllä sielu ja ruumis ovat eri sukupuolta."
Olet vihdoinkin oivaltanut mikä transsukupuolisella on taustalla omassa tilassaan. Jos nyt ei puhuta uskonnolisesta sielu -nimityksestä niin kuitenkin jokainen ihminen kokee sisäisesti olevansa jotain sukupuolta. Transsukupuolisella tuo koettu sukupuoli ja ulkonäkö on vaan eriparia.
"Lääketiede on jo tunnustanut ettei kromosomit määrittele sukupuolta."
Lähde? Tuskin kaikki lääkärit ovat tätä mieltä, konservatiivinen arvomaailma taikka oman lehmän ojassa olo voi ajaa ihmisen mihin vaan. Eihän kromosomien, geenien tai jonkun muun muuttumattoman biologisen seikan välillä ole mitään eroa tässä yhteydessä, ja kahden jälkimmäisen kanssa niiden sukupuoltamäärittelevyyteen kyllä uskotaan laajalti. Eikä sellaista aikakautta ole koskaan ollut olemassakaan että suurin osa lääkäreistä olsii oelttanut sukupuolen olevan jotian muuta kuin synnynnäistä, eli mutupohjalta näihin asioihin on aina uskottu, oli todisteita tai ei.
On todettu että kun joku alkaa jäädä nettikeskustelussa tappiolle, heitetään pöydälle lähde -kortti (vastaa entistä natsi -korttia). Aletaan siis tiukata lähteitä asiasta joista tietää itsekin ettei sellaisia löydy tai se on vaikeaa. Tässäkin tapauksessa lääketiede on yleisesti tunnustanut ensisijaisesti intersukupuolisten osalta ettei kromosomit määrittele yksiselitteisesti sukupuolta: ttp://www.transtukipiste.fi/doc/Intersukupuolisuus.pdf , lue artikkelin sivulta 10 alkaen niin asia selviää melkoisen perusteellisesti.
Tottakai edelleenkin löytyy lääkäreitä jotka eivät tunnusta että transsukupuolisuutta on olemassa.
Jaaha, linkistä tipahti ensimmäinen kirjain pois, oikea toimiva linkki http://www.transtukipiste.fi/doc/Intersukupuolisuus.pdf
Intersukupuolisilla sukupuolen kehityksessä on tapahtunut virhe. Ei ole syytä alkaa puhua kromosomihäiriöistä, kun puhutaan sukupuolesta.
Muu on identiteettipolitiikkaa, ei lääketiedettä. Lääketieteellä tuskin on näihin asioihin sanottavana juuta tai jaata. Lääketiedettä kiinnostaa sukupuolikromosomit ja sukupuolielimistö.
Transtukipiste on sukupuoliristiriitaa kokevien yksilöiden tukijärjestö eli osa identiteettipolitiikkaa.
Tiedän kyllä ettei mitään lähdettä ole missä tuo olisi todettu. Mutta väitätkö ettet itse syyllistynyt huonoon argumentaatioon esittämällä tuollaisen yleistyksen.
"Tottakai edelleenkin löytyy lääkäreitä jotka eivät tunnusta että transsukupuolisuutta on olemassa. "
Ai kuten Blanchard & Bailey? Mä en ikinä kykene tajuamaan tätä, että miten lääkäri joka uskoo johonkin muuhun kuin aivosukupuoliin on "transvastainen", ja sitten lääkäri joka uskoo on "transmyönteinen", ihan niin kuin biologinen determinismi ei kantaisi hyvin raskasta dehumanisoivaa ilmapiiriä mukanaan.