Viettääkö mustalaiset mitenkään joulua, ostako lahjoja, syökö kinkkua, onko joulukuusi. Mitä joulutapoja teillä on.
Kysymys joulusta
Olis kiva tietää
10406
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
vastaus löytyy kun selaat arkiston vanhoja viestejä.
Monenko kilon kinkku menee vielä kevyesti? Entä haittaako kinkussa lievä silakan aromi?
Entä ehtiikö suklaa sulata?
Entäpä sitten glögit, kiliseekö huomioita herättävästi?
Piparit ja tortuthan siellä jo taitaa ollakin.
Hoiiii mie äskö murtauvvuin naapurin komerohon kun siäl oli komijat joulu lahajat miun lapsele. Illall sit myö lainatulla mersula mennähän joulu kirkkoon, sielt saapi kolehdist rahhaa.
Minkäs alan miehiä maine manne on? Mistäs maine on tullut?Oletko hyväkin siinä?Onkos maine tullut mummojen ryöstelyistä ?
Onkos sulla paljonki lapsii ?Eikös maine manne ole käynnyt kouluja, kun on tuo kirjoitus taito näköjään heikonlaista ? Vai onko se teeskentelyä? Olen nimittäin nähnyt tuon nimimerkin alla olevalla parempaakin kirjoitus taitoa. Käykö manne töissä ? Vai sossustako rahat tulee ?Millä manne elää ?Meidän verorahoilla tiedenkin.
Ja vanhuksien ryöstelyillä. Voi, osaako manne ajaa autolla ? Tuommoset yhteiskunnan elätit pitäisi laittaa SYRIAAN.
Varkaat, lois eläjät
Älkää uskoko näitä harhaanjohtajia,jotka väittävät,ettei Joulua saa viettää Jeesuksen syntymä juhlana.Vääristelevät Raamatun opetuksia vuodenaikaan vedoten;Miten Herramme olisi voinut antaa lunastusuhrin puolestamme kerta kaikkiaan,Ellei olisi syntynyt ensin?
Kyllä me vietetään joulua ihan samanlailla kuin valtaväestökin eli lahjat jouluruokapöytä ja kuusi ym ym ym
Meidän porukassa ei vietetä pakana jumalien juhlaa.
Joulu juhlista...
Näin joulun alla tekee mieleni muistuttaa arvon kristittyjä foorumiveljiä/siskoja siitä mistä joulussa onkaan oikeasti kysymys:
"On taas tullut se aika vuodesta, jolloin valintamyymälät raahaavat valikoimiinsa mitä merkillisintä, mutta yleensä mautonta roinaa, jota ostamalla olisi kai tarkoitus lunastaa sijansa Jeesuksen sydämessä. Onhan näin osoitettu lähimmäisenrakkautta (kauppakeskuksen johtoporrasta kohtaan) ja ennen kaikkea muistettu Vapahtajamme syntymäpäivä, josta kiitollisena Hän saattaa olla upottamatta meitä kuolemamme jälkeen hehkuvaan tulijärveen.
Näin varmaankin keskiverto eurooppalainen ajattelee. Mutta on jo melkein unohtunutta tietoa, että joulu on kuitenkin alun perin pakanallinen juhla, jonka keskiaikainen kirkko vain on muokannut pr-tarkoituksessa omaksi ykkösjuhlakseen. Joten luodaanpa silmäys siihen, miten pakanariittejä voikaan nykyjouluna toteuttaa:
- Wiccoilla, noilla Äiti Luonnon palvojilla, on seuraava joulunajan rituaali:
Negatiivisten voimien hallitsemalle metsäalueelle (kutsutaan myös nimillä "kaupungin puisto" tai "ääliönaapurin metsä") hiippaillaan salaa, minkä jälkeen kasvuston edustajista valitaan omasta mielestä kaunein. Yleensä kuitenkin pyritään pysyttelemään kuusi-nimisessä kasvissa, ja tämä on puolestaan puiden eräs alalaji. Tosin ei ole mitään estettä, miksei uudistusmielinen voisi valita vaikkapa suloista vaivaiskoivua tai komeaa, tuuheaa kookospalmua.
- Valittu puu kaadetaan joko "kirveellä" tai modernimpana menetelmänä käytetään "moottorisaha"- tai "metsäkone"-välineitä.
Kuitenkin on huomattava, että jälkimmäisiä käytetään lähinnä hankittaessa tarpeistoa joukkorituaalin suorittamiseen. Tätä kutsutaan nimellä "avohakkuu".
Puun kaatamisen ja kotiin kuljettamisen (muista varoa pahoja vartijahenkiä!) jälkeen haetaan varastosta "kuusen alunen", johon yleensä laitetaan pohjalle tilkkanen pyhää kraanavettä ennen kuusen em. laitteeseen asettamista. Näin täysin oman onnensa nojassa tähän asti ollut luontokappale saa edes hetkisen ajan olemassaolonsa aikana nauttia lämpimästä huolenpidosta!
Nyt on aika hakea kaupasta etukäteen ostetut koristeet, yleensä käytetään peruskoristeena halpoja itämailla valmistettuja erinäköisiä "palloja". Ne ovat pallon muotoisia, mikä huomattakoon. Niiden eri variaatioita värin, valmistusaineiden, muodon, myrkyllisyyden ym. suhteen on lukemattomia, voit tarkistaa tämän kauden trendit jostakin kotiisi saapuvasta suoramarkkinointiesitteestä. Näitä sekä mitä erilaisimpia rimpsuja, kimalteita, pieniä lippuja, muovisia sähköenkeleitä ym. ripustellaan mielivaltaisesti kuusen oksille. Varsinkin vanhempi polvi käytti koristelussa myös elintarvikkeita, kuten karamelleja, joten perinteikäs pakana käyttää ravintoympyrää apunaan ja loihtii kauniin koristuksen vaikkapa lenkkimakkarasta, kaurapuurosta, mansikkakiisselistä, mämmistä ym.
- Satanistit eivät paljoa puista välitä, joten heidän tapansa hieman eroavat: he tekevät "mustan messun" tyylisen pilkkarituaalin, joka aloitetaan laatimalla epäpyhä kirjoitus (nimeltään "kirje joulupukille"). Kirjoitus halveksii Raamatun niitä opetuksia, joissa käsketään olemaan antelias ja nöyrä; siihen kirjoitetaan vaativaan sävyyn kaikki ne toiveet, joita vuoden aikana on kertynyt mieleen (videopeli, mämmiä, supervoimat, Harley Davidson, vaaleanpunaisilla sydämillä koristellut kurahousut, Pakanaverkon ainainen kunniajäsenyys, yhdyntä, aikakone) ja vaaditaan demonia nimeltä "joulupukki" toteuttamaan ne. Tämä olento saattaa pohjautua slaavilaiseen mytologiaan: venäläisten uskomuksen mukaan helvetti on kylmä, jäinen paikka, ja "joulupukin" sanotaan asuvan "Korvatunturilla", joka taas sijaitsee hyvin kylmässä "Lapissa". Tämä paikka taas sijaitsee jossain Kehä kolmosen tuolla puolen.
Kun manausrituaali on saatu postitettua, on aika poistua markkinahengen temppeliin, eli "supermarkettiin". Täältä haetaan uhrieläin "sika". Sika on yleensä tässä vaiheessa jo tapettu teollisesti, mutta hyvällä onnella ja suhteilla voidaan löytää yksilö, jossa on vielä paljon elämänvoimia jäljellä.
Voit sitten kuvitella olevasi vaikkapa muinaisajan luolamiesheimon shamaani, jonka tehtävä on huolehtia ravinnonsaannista... Mikäli yllättävä motivaatiopula ei iske siinä vaiheessa, kun nostaessasi teroitetun kirveen pääsi yläpuolelle iskuasentoon se suloinen pieni töpselinenu luo sinuun niiiin hellyttävän ja avuttoman katseen. Kannattaa huolehtia siitä, että sikaa on varmasti kasvatettu pienellä, suppealla alueella koko lyhyen ikänsä ja että sitä on ruokittu vain parhaiden laboratorioiden kasvuhormoneilla ym. tuotteilla. Näin minimoidaan se riski, että uhrattavassa lihassa olisi mitään luonnollisia epäpuhtauksia.
Joulu juhlista...
Näin joulun alla tekee mieleni muistuttaa arvon kristittyjä foorumiveljiä/siskoja siitä mistä joulussa onkaan oikeasti kysymys:
"On taas tullut se aika vuodesta, jolloin valintamyymälät raahaavat valikoimiinsa mitä merkillisintä, mutta yleensä mautonta roinaa, jota ostamalla olisi kai tarkoitus lunastaa sijansa Jeesuksen sydämessä. Onhan näin osoitettu lähimmäisenrakkautta (kauppakeskuksen johtoporrasta kohtaan) ja ennen kaikkea muistettu Vapahtajamme syntymäpäivä, josta kiitollisena Hän saattaa olla upottamatta meitä kuolemamme jälkeen hehkuvaan tulijärveen.
Näin varmaankin keskiverto eurooppalainen ajattelee. Mutta on jo melkein unohtunutta tietoa, että joulu on kuitenkin alun perin pakanallinen juhla, jonka keskiaikainen kirkko vain on muokannut pr-tarkoituksessa omaksi ykkösjuhlakseen. Joten luodaanpa silmäys siihen, miten pakanariittejä voikaan nykyjouluna toteuttaa:
- Wiccoilla, noilla Äiti Luonnon palvojilla, on seuraava joulunajan rituaali:
Negatiivisten voimien hallitsemalle metsäalueelle (kutsutaan myös nimillä "kaupungin puisto" tai "ääliönaapurin metsä") hiippaillaan salaa, minkä jälkeen kasvuston edustajista valitaan omasta mielestä kaunein. Yleensä kuitenkin pyritään pysyttelemään kuusi-nimisessä kasvissa, ja tämä on puolestaan puiden eräs alalaji. Tosin ei ole mitään estettä, miksei uudistusmielinen voisi valita vaikkapa suloista vaivaiskoivua tai komeaa, tuuheaa kookospalmua.
- Valittu puu kaadetaan joko "kirveellä" tai modernimpana menetelmänä käytetään "moottorisaha"- tai "metsäkone"-välineitä.
Kuitenkin on huomattava, että jälkimmäisiä käytetään lähinnä hankittaessa tarpeistoa joukkorituaalin suorittamiseen. Tätä kutsutaan nimellä "avohakkuu".
Puun kaatamisen ja kotiin kuljettamisen (muista varoa pahoja vartijahenkiä!) jälkeen haetaan varastosta "kuusen alunen", johon yleensä laitetaan pohjalle tilkkanen pyhää kraanavettä ennen kuusen em. laitteeseen asettamista. Näin täysin oman onnensa nojassa tähän asti ollut luontokappale saa edes hetkisen ajan olemassaolonsa aikana nauttia lämpimästä huolenpidosta!
Nyt on aika hakea kaupasta etukäteen ostetut koristeet, yleensä käytetään peruskoristeena halpoja itämailla valmistettuja erinäköisiä "palloja". Ne ovat pallon muotoisia, mikä huomattakoon. Niiden eri variaatioita värin, valmistusaineiden, muodon, myrkyllisyyden ym. suhteen on lukemattomia, voit tarkistaa tämän kauden trendit jostakin kotiisi saapuvasta suoramarkkinointiesitteestä. Näitä sekä mitä erilaisimpia rimpsuja, kimalteita, pieniä lippuja, muovisia sähköenkeleitä ym. ripustellaan mielivaltaisesti kuusen oksille. Varsinkin vanhempi polvi käytti koristelussa myös elintarvikkeita, kuten karamelleja, joten perinteikäs pakana käyttää ravintoympyrää apunaan ja loihtii kauniin koristuksen vaikkapa lenkkimakkarasta, kaurapuurosta, mansikkakiisselistä, mämmistä ym.
- Satanistit eivät paljoa puista välitä, joten heidän tapansa hieman eroavat: he tekevät "mustan messun" tyylisen pilkkarituaalin, joka aloitetaan laatimalla epäpyhä kirjoitus (nimeltään "kirje joulupukille"). Kirjoitus halveksii Raamatun niitä opetuksia, joissa käsketään olemaan antelias ja nöyrä; siihen kirjoitetaan vaativaan sävyyn kaikki ne toiveet, joita vuoden aikana on kertynyt mieleen (videopeli, mämmiä, supervoimat, Harley Davidson, vaaleanpunaisilla sydämillä koristellut kurahousut, Pakanaverkon ainainen kunniajäsenyys, yhdyntä, aikakone) ja vaaditaan demonia nimeltä "joulupukki" toteuttamaan ne. Tämä olento saattaa pohjautua slaavilaiseen mytologiaan: venäläisten uskomuksen mukaan helvetti on kylmä, jäinen paikka, ja "joulupukin" sanotaan asuvan "Korvatunturilla", joka taas sijaitsee hyvin kylmässä "Lapissa". Tämä paikka taas sijaitsee jossain Kehä kolmosen tuolla puolen.
Kun manausrituaali on saatu postitettua, on aika poistua markkinahengen temppeliin, eli "supermarkettiin". Täältä haetaan uhrieläin "sika". Sika on yleensä tässä vaiheessa jo tapettu teollisesti, mutta hyvällä onnella ja suhteilla voidaan löytää yksilö, jossa on vielä paljon elämänvoimia jäljellä.
Voit sitten kuvitella olevasi vaikkapa muinaisajan luolamiesheimon shamaani, jonka tehtävä on huolehtia ravinnonsaannista... Mikäli yllättävä motivaatiopula ei iske siinä vaiheessa, kun nostaessasi teroitetun kirveen pääsi yläpuolelle iskuasentoon se suloinen pieni töpselinenu luo sinuun niiiin hellyttävän ja avuttoman katseen. Kannattaa huolehtia siitä, että sikaa on varmasti kasvatettu pienellä, suppealla alueella koko lyhyen ikänsä ja että sitä on ruokittu vain parhaiden laboratorioiden kasvuhormoneilla ym. tuotteilla. Näin minimoidaan se riski, että uhrattavassa lihassa olisi mitään luonnollisia epäpuhtauksia.
Nyt varsinaisia juhlapyhiä odotellessa voikin vaikkapa harventaa paikallista lintukantaa pystyttämällä pihalleen "lintulyhteen". Se koostuu lähinnä oljista ja niissä olevista siemenistä. Valitettavasti vain tuoteselosteet ovat puutteellisia, joten on vaikea sanoa, onko se muovia vai jotain muuta synteettistä materiaalia. Tämä hökötys on tarkoitus pystyttää pihalle, jotta linnut tottuisivat pian käyttämään sitä ravinnonlähteenään. Kun sitä ei enää ole, linnuilla kestää liian kauan tajuta tilanne, ja ne ovat liian heikkoja edes muistamaan mistä muualta lumisesta maastosta voi ravintoaan hakea.
Varsinainen rituaali suoritetaan joulun aattona. Touhua pohjustetaan voitelemalla em. sian lihanviipaleet sinapilla ja ns. pistelemällä poskeen. Joku osanottajista naamioituu salaa pultsarin näköiseksi hahmoksi ja hiipii sisään taloon. Muu talonväki teeskentelee ettei muka tunne tätä, vaan alkaa nyt vaatia tältä niitä pyydettyjä toiveita toteutettavaksi. Pukkimme, loukkaantuneena siitä, ettei hän saa muka nauttia työaikana pikku rohkaisuryyppyä, jakaa lähinnä joko pehmeitä lahjoja, päälle syystä tai toisesta sopimatonta vaatetavaraa, tai sitten halpaa, sekalaista muovikrääsää, jolle kovin harvoin keksitään mitään käyttöä.
Mutta mitenpä voikaan vanhempi polvi lahjoa jälkikasvuaan jouluisin? Tämä kysymys koskettaa varmaankin monia, joko lahjoituksen antavana tai saavana osapuolena. Ikäähän meille kaikille tulee ja ehkäisyvälineet pettävät...
Pakanavanhemmat voivat vaikkapa itse väkertää kävyistä ja sammalista, kuten ennen vanhaan tapana oli, perinteikkäitä leikkikaluja lapsilleen. Voi sitä onnellista hymyä lapsosen huulilla, kun sittenkään ei tullut mitään persoonatonta autorataa, vaan aito rehellinen suomalainen käpyrobotti! Tai tietokonepelin sijasta saatu oksista tehty pentagrammi on mitä mainioin frisbeenkorvike ja virike pitkiksi joulupyhiksi. Perhe voikin vaikka pitää keskenään pienen leikkimielisen kilpailun siitä, kuka saakaan sen lentämään pisimmälle!
Eikä pienelle wiccanalulle pidä mitään harrypottereita mennä massan mukana ostamaan, vaan aivan itse kerrottu omasta päästä tajunnanvirtatyyliin sepitetty joulusatu on kaikkein arvokkain lahja, minkä voit lapsellesi henkiseksi perinnöksi antaa. Ja muinaislappalaiseen shamaanityyliin muutama stimulantti (esim. kuivattu kärpässieni) tekee varmasti kenestä vain mestarillisen tarinaniskijän.
Entä mitä voisit antaa omille vanhemmillesi / sosiaaliviranomaisellesi?
On niin usein unohtunut, että tärkeintä ei ole materiaali vaan periaatteessa kaunis ajatus. Ehkäpä tänä jouluna olisi vihdoin aiheellista kertoa heille, ettet olekaan tavallinen nuori. Omien taipumusten salailu häpeän pelossa aiheuttaa vain sosiaalisia ongelmia ja paineiden kasautumista. Tunnusta reippaasti, että olet jo pitkään tuntenut olevasi kiinnostunut eri asioista kuin muut ikätoverisi! Juuri kun vanhurskas vanha äitisi valmistautuu lähtemään joulukirkkoon, mikä voisikaan olla mukavampaa kuulla kuin yksityiskohtaiset - tosin ehkä hieman väritetyt - selvitykset mitä kaikkea siellä mustissa messuissa ja hedelmällisyysrituaaleissa oikein tapahtuu!
Valkoista joulua!"
http://www.pakanaverkko.fi/vox/joulu_ju ... isin.shtml
Pakanallista joulua
icon_biggrin.gif Ja turmiollista uutta vuotta