Eli jos opiskelen suomessa ensin tradenomiksi, niin olenko silloin automaattisesti BBA? Eli voinko jatkaa ulkomaisessa yliopistossa MBA:ksi suoraan? VAI opiskelenko suomessa BBA:n ja sitten siitä ulkomailla MBA:n? (En halua jäädä suomeen pitemmäksi aikaa, siksi en pyri suoraan Kauppakorkeeseen..).
Tradenomista MBA:ksi?
Neea
306641
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
En tiedä mikä BBA on, mutta BA olet tradenominakin. Ainakin Britanniassa voit hakea suoraan MBA-tutkintoon, kunhan työkokemus on hankittu.
Siis ymmärsinkö oikein, että aiot MBA:n suorittamisen jälkeen hakea suomalaiseen kauppakorkeakouluun ja opiskella sitten vaikka kauppat. maisteriksi?? Jos sinulla on MBA-tutkinto, et todellakaan tee yhtään mitään millään suomalaisilla ekonominläpysköillä. MBA on kovaa valuuttaa esim. Nokiassa ja sata kertaa arvostetumpi kuin joku ekonomi.
Siis täh vaan...Lueppa uudestaan kirjoitukseni. En tietenkään aio pyrkiä enää MBA:n suorittamisen jälkeen suomalaiseen kauppakorkeeseen. En kai halua kahta ylempää korkeakoulututkintoa samalta alalta..
Ekalle tiedoksi että BBA = Bachelor of Business and Administation.
Hyvä tietää että MBA:ta arvostetaan täällä suomessa, tosin tuskin tänne tulisin töihin. Eli BBA:n jälkeen pitää olla työelämässä ennen kuin voi lähteä suorittamaan MBA:n? Tiedättekö kuinka kauan ja millaisen tason tehtävissä?
...siis BBA = Bachelor of Business and Administration..Sori kirjoitusvirheeni!
Taas puhun vain Britanniasta, mutta oletan, että tutkintovaatimukset ovat samat kaikkialla. Työkokemusta vaaditaan noin kolme vuotta ja se pitää tietenkin olla siltä alalta mitä hakee opiskelemaan. Eli markkinointia, jos halua siihen erikoistua, johtajuutta, jos taas se kiinnostaa jne.
Tarkoitat varmaankin päinvastoin. KTM 160-tutkinto vie suorittajaltaan keskimäärin kuusi vuotta tieteellisiä opintoja, ei siis mitään täydennyskoulutus höpölöpöä, kuten esim. HKKK:n eMBA-ohjelma, joka siis ei ole tutkinto, saati korkeakoulututkinto. Miten joku HKKK:n 1,5 vuotta etä- ja viikonloppuopintoina toteutettava täydennyskoulutusohjelma voi muka olla vahvempi kuin KTM; ylempi tiedekorkeakoulututkinto???
Käytännössä voit suorittaa Suomessa MBA-ohjelman vaikka peruskoulupohjalta, jos Sinulla on sijoittaa siihen n. 10 000 EUR. Toki muodollisia pätevyysvaatimuksiakin varmaan on, mutta koska niitä ei mikään laki säätele on siis ko. täydennyskoulutusohjelman "kauppiaan" muokattavissa.
Nyt alkaa jo polttaa, vielä kun jätät pois "And" -sanan sanojen "Business" ja "Administration" välistä onnistut.
Jos haluat suorittaa oikean MBA-tutkinnon (160 ov-->)(ei 60 ov:n suomalaista MBA-ohjelmaa)niin suomalainen tradenomin tutkinto ei riitä pohjaksi ainakaan Preston University'ssä. Yritin, mutta minun oli suoritettava metodologisia lisäopintoja sekä muita taloustieteellisiä opintoja lisää. Eli vaatimukset ovat huomattavasti korkeammat kuin suomalaisissa MBA-ohjelmissa. Professorit ovat todella alan huippuja sekä koulutuksensa että kokemuksensa puolesta. Erityisesti pro gradu-työ on todella haastava tieteellinen tutkimus, jota ei tehdä lyhyessä ajassa.
Olet aivan oikeassa. Suomalasten yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten tarjoamat 60 ov:n mba-ohjelmat eivät vastaa KTM-tutkintoa. Opetusministeriö johtaa opiskelijoita harhaan rekisteröimällä nämä ohjelmat rekisteriinsä. Se ei tee suomalaisesta MBA:sta tutkintoa eikä se siksi anna minkäänlaista virkakelpoisuutta. Opetusministeriön kyvytömyydestä johtuen yliopistojen rahoitus on laiminlyöty ja yliopistot paikataavat rahoitustaan myymällä näitä tutkintoja kaikille maksukykyisille ihmisille.
vähän mihin olet pyrkimässä. Suomalainen tradenomi usein toki rinnastetaan BA:n tai BBA:han ja insinööri B.Sc:hen, mutta ne on eri opetusjärjestelmistä olevia tutkintoja ja viimekädessä asian päättää kai oppilaitos. Tulevaisuudessa tutkinnot harmonisoidaan EU:ssa mikä helpottaa tilannetta. Helppo tapa selvittää asiaa esim. Walesin yliopiston kannalta, on ottaa yhteyttä HAMK:iin, joka tarjoaa tutkintoa yhteistyössä University of Walesin kanssa
http://www.hamk.fi/internationalprojects/MBA/index.htm
Jep .. eri tutkintojärjestelmistä ovat. Kannattaa ottaa huomioon se hauska juttu, että suomalainen tradenomoni MBA ei saa suomessa Ekonomin rinnastettavuutta, mutta jos molemmat tutkinnot on suoritettu ulkomailla niin saa :) Tällä on tietysti merkitystä ainoastaan julkisen sektorin paikoissa, yksityisellä sektorilla asia ei ole niin tarkkaa
Muistuttaisin vain, että MBA-tutkinto ei ole missään päin maailmaa suoritettuna korkeakoulututkinto, ei ylempi eikä alempi.
mutta yhdistettynä BBA:han paketti on rinnastettavissa ekonomiin. Olen joskus käynyt asiasta piiiiiiiiitkät keskustelut opetushallituksen kanssa
Suomen opetusjärjesteys eroaa monista maista siinä, että täällä opiskellaan monilla aloilla suoraan master - level tutkinto, kuten esim. DI, FM ja ekonomi. Esim. englannissa opiskellaan ensin alempikorkeakoulututkinto B.Sc, BA, BBA tms. ja sen jälkeen M.Sc, MA, MBA, jotka yhdessä vastaavat suomalaista ylempää korkeakoulututkintoa. MBA:ta kuitenkin järjestetään myös omana johtamiskoulutuksena mikä aiheuttaa useasti hämmennystä. Niinpä esim. hankkenilla tehty MBA ei ole ylempi korkeakoulututkinto, koska se ei kuulu suomalaiseen opetusjärjestelmään, mutta sama tutkinto suoritettuna esim. jossain englantilaisessa yliopistossa taas on pätevä tutkinto siellä. Jos kummatkin tutkinnot on suoritettu englannissa, saa siitä vastaavuuden.
Pitää paikkansa mikäli ulkomailla suoritetut BBA-Ja MBA-tutkinnot on suoritettu virallisissa korkeakouluissa, tutkintoon johtavissa koulutuksissa. Niiden rinnastamisesta, tai oikeammin sanottuna tunnustamisesta ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi päättää yksinomaan Opetushallituksen tutkintopalvelut -yksikkö. Ne tunnustetaan ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi, mikäli ne vastaavat laajuudeltaan ja akateemisuudeltaan suomalaista KTM-tutkintoa.
Ulkomailla suoritetun tutkinnon tunnustaminen
Tutkinnon tunnustaminen tarkoittaa Suomen viranomaisten päätöstä, että ulkomailla suoritettu tutkinto kelpaa Suomessa. Ulkomailla tutkintonsa suorittanut tarvitsee yleensä tällaisen päätöksen, jos hän hakee
julkisen sektorin tehtävään tai virkaan, jonka kelpoisuusvaatimuksena on vähintään kolmivuotinen korkea-asteen tutkinto.
Tutkinnon tunnustamisesta vastaa Opetushallitus. Päätöksestä veloitetaan 168 euroa (vuonna 2004).
Etukäteen ei voida sanoa, tunnustetaanko jokin ulkomainen tutkinto Suomessa. Jokainen hakemus käsitellään erikseen, ja päätös on aina henkilökohtainen.
Perusedellytys tutkinnon tunnustamiselle on, että oppilaitos ja sen myöntämä tutkinto kuuluvat kohdemaan viralliseen koulutusjärjestelmään. Viralliset oppilaitokset on koottu teoksiin, joita voi lukea muun muassa CIMOssa, suurimpien työvoimatoimistojen tietopalvelupisteissä ja kirjastoissa.
Ulkomailla opiskellut ei tarvitse päätöstä tutkinnon tunnustamisesta, jos hän
haluaa jatkaa opintoja Suomessa. Tällöin vastaanottava oppilaitos arvioi ulkomailla suoritetut opinnot ja päättää tutkinnon hyväksilukemisesta.
hakee yksityisen työnantajan palvelukseen. Tällöin työnantaja yleensä arvioi itsenäisesti, millaisen pätevyyden ulkomailla suoritettu koulutus antaa. Kuitenkin jos kyseessä on asianajajan, eläinlääkärin, tilintarkastajan tai terveydenhuollon tai merenkulun piiriin kuuluva työ, ammatinharjoittamiselle on anottava lupaa.
on suorittanut suomalaista tutkintoa vastaavan, vähintään kolmivuotisen opisto- tai korkeakoulututkinnon toisessa pohjoismaassa. Pohjoismaiden välillä on tehty mm. opetusalaa ja terveydenhuoltoa koskevia sopimuksia, joiden pohjalta jonkin pohjoismaan kansalainen saa koulutustaan vastaavan kelpoisuuden toisessa pohjoismaassa.
Oikea MBA on tutkinto, josta voi siirtyä PhD- koulutukseen. USA:ssa se edellyttää, että henkilöllä on vähintään alempi korkeakoulututkinto taustalla ennen MBA:ta. Tällöin opiskelijalla on takanaan minimissään 160 ov eli kelpoisuus jatkotutkintoon. Opiskellessani PhD-tutkintoa University of Maryland'issä, ohjaava professorini oli suorittanut master-tason insnööritutkinnon ja sen jälkeen MBA:n ja väitellyt kauppatieteissä. Kovan luokan kaveri, joka oli rankkauslistalla 14 koko USA:n yliopistomaailmassa.
Eikös nuo MBA:at ole tarkoitettu työelämässä oleville, ja niissä taitaa olla korkeat lukuvuosimaksut, ainakin niissä arvostetuimmissa.
Akkreditoituja MBA-tutkintoja Suomessa on esim. HKKK:n järjestämä. Maailmalla meno on aika villiä, niitähän voi suoritella ihan missä sattuu ja kuka haluaa.
Meillä Nokialla tosiaan arvostetaan MBA:ta, mutta yleensä siis sellaista jo pitempään työelämässä, johto- tai asiantuntijatehtävissä olleen suorittamaa. Meillä on vuosittain periaateessa kiintiö HKKK:lle, firma maksaa monelle esim. pohjakoulutukseltaan DI:lle täydennyskoulutuksena tuon MBA:n
Kyllä meillä useinkin palkataan Suomessa joihinkin tehtäviin myös tradenomeja, joista osalla on myös ulkomaisia opintoja. Mutta aivan sellaista statusta amk-tutkinnon päälle suoritetulla "MBA:lla" ei tietysti ole, kuin kotimaisella yliopistotukinnolla. Arvokkaampaa firman kannalta sinänsä saattaa olla henkilön kielitaito ja kokemus ulkomailta, kuin tällaisen tutkinnon tuottama ns. substanssiosaaminen.
No, riippuu tietysti koulusta, briteissähän se Ollilakin taloustiedettä luki...mutta siis hyviin pesteihin koulun nimi pitää olla osastoa LBS, MIT tai Harvard.
Onhan Nokian työntekijöillä tietenkin helpompaa opiskella työ ohessa 1,5 vuotta kestävä, etä- ja viikonloppuopintoina suoritettava MBA-ohjelma (ei siis tutkinto), johon ei edes ole pääsykoetta, sen sijaan, että suorittaisivat kauppatieteiden maisterin tutkinnon 160 ov, joka vie keskimäärin kuusi vuotta kokopäivätoimista, akateemista opiskelua keskivertosuorittajaltaan, ja johon on vielä viiteen eri kirjaan perustuva pääsykoe, jonka ainoastaan n. 18 % hakijoista läpäisee.
Niin ja oikastaan aika harvalla DI:llä meillä sinänsä on tarvetta opiskella teknisen koulutuksen lisäksi enää yritystaloutta KTM-opintojen tasolla, mutta ymmärtääkseni MBA-ohjelma tarjoaa ihan hyvän peruskatsauksen taloudelliseen& hallinnolliseen näkökulmaan.
Toki on meillä DI KTM -taustaisiakin jonkin verran, mutta yleensä heillä on nuo opinnot suoritettuna taloon tullessa.
Tradenomin opinnot kestävät 3,5 vuotta. BBA-opinnot puolestaan 4 vuotta eli ne eivät vastaa toisiaan. Laajuus on myöskin erilainen opintoviikoissa/credit uniteissa. BBA on lähinnä kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa.
Suomessa MBA-ohjelmiin on käsitykseni mukaan vaatimuksena jonkinlainen työkokemus tutkinto. Muualle taas riittänee Bachelor-tason tutkinto. Ainakin Ruotsiin ja Amerikkaan voit hakea työkokemuksettomana tradenomina MBA-ohjelmaan.
Kuten edellä on esitetty, niin MBA:si arvostus riippuu ratkaisevasti sen suorituspaikasta. Suomalainen MBA ei pärjää KTM:lle Suomessa. Ulkomaille haettaessa kotimainen MBA taas peittoaa KTM:n.
Se, että joku DI voi suorittaa hetkessä etänä MBA:n perustunee Amerikkalaiseen malliin. Siellähän voit suorittaa vuodessa MBA:n Bachelor-tason tutkintosi päälle. 4 vuoden Bachelor-tutkinto voi olla sitten vaikka ravintotieteistä ja vuoden opiskelun jälkeen olet MBA. Tämä pitää paikkansa aina Harvardissa, MIT:ssä jne. asti.
Nyt on kuitenkin syytä myös ymmärtää, että KTM = M.Sc. (BA) on hieman eri asia, kuin MBA
Masters-etuliite ilmaisee tutkinnon tason. Kukaan ei liene väittänyt, että mainitsemasi tutkinnot olisivat identtisiä. Fakta on, että KTM:llä voit huseerata Suomessa, mutta ulkomailla tutkinto itsessään ei säväytä. Se, että kääntää KTM:n englannin kieliseen vastineeseen ei muuta mitään.
Kuten kirjoituksessasi mainitsit, tradenomin tutkinnon laajuus vuosina on 3,5 vuotta (140 ov), eli se on ko. tutkinnon ohjeellinen suoritusaika. Ainakin HAAGA ammattikorkeakoulussa voi suorittaa englanninkielisen, AMK-tutkintoon johtavan BBA-tutkinnon, jonka laajuus on 140 ov eli 3,5 vuotta, joten minkä maalaisesta BBA-tutkinnosta oikein puhut,kun väität sen laajuuden olevan 4 vuotta. Millä perusteella rinnastat sen KTK-tutkintoon, jonka laajuus on 120 ov eli 3 vuotta?
Suomessa MBA-ohjelmiin ei ole mitään virallisia, lakiin perustuvia pääsyvaatimuksia, joten koulutuksenjärjestäjät voivat itse päättää pääsyvaatimuksista. Muodollisia pääsyvaatimuksia työkokemuksen ja tutkinnon suhteen varmaankin on luomassa ikäänkuin näennäistä uskottavuutta ko. höpölöpö-ohjelmille. Tosiasiassa maksuvalmius on ainoa pääsyvaatimus.
MBA-tutkinnossa ei ole mitään vikaa. Sellaista ei vain voi suorittaa Suomessa. Esimerkiksi USA:ssa valtion yliopistoissa ko. koulutus johtaa aina tutkintoon, joka vastaa suomalaista KTM-tutkintoa, ja jonka suomalaiset opetusviranomaiset tunnustavat ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi.
Suomessa järjestettävät MBA-ohjelmat eivät johda tutkintoon, vaan ne ovat täydennyskoulutusta, joista virheellisesti käytetään nimitystä MBA, Master of Business Administration, jotta tuosta kalliista täydennyskoulutuksesta saadaan myyvempi komealta kalskahtavan nimityksen avulla. Ed. mainittu on mahdollista, sillä-MBA nimitystä ei ole Suomessa lailla suojattu.
Monesti ko. ohjelman suorittaneet käyttävät harhaanjohtavasti itsestään titteliä "MBA" nimensä yhteydessä antaen ymmärtää olevansa akateemisen, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, siis tutkinnon joka oikeasti on ylempi korkeakoulututkinto esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tämän tosiasian on myös suomalainen korkeakoulujen arviointineuvosto todennut. Hyvänä esimerkkinä on ex-Soneralainen, merkonomi Harri Koponen, jonka ainoa suoritettu tutkinto siis on vanhamuotoinen opistoasteen merkonomitutkinto, lisäksi hän on suorittanut HKKK:n eMBA-ohjelman, mikä se sitten lieneekään, etä- ja viikonloppuopintoina. Hän antoi harhaanjohtavasti itsestään kuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneena. Kyllähän jokainen sivistynyt Suomessa tietää, että se ei ole mikään tutkinto, mutta moni ulkomaalainen osakkeenomistaja yms. ei sitä välttämättä tiedä, vaan rinnastaa sen tutkinnoksi, jota se esim. USA:ssa on.
Väität, että ulkomaille haettaessa kotimainen MBA-ohjelma peittoaa KTM-tutkinnon, millä ihmeen perusteella? KTM-tutkinnosta saa esimerkiksi HKKK:lta englannin kielisen version, jonka nimike on Master of Science in Business Administration, ko. englanninkielisestä todistuksesta myös ilmenee, että kyseessä on tutkinto, ja jonka laajuus on 160 credit, joten miten tuollaista saman opinahjon 1,5 vuotista MBA-ohjelmaa kukaan järkevä henkilö voisi pitää pätevämpänä,kun koko diplomista ei löydy edes sanaa "degree", jollainen siis MBA Yhdysvalloissa suoritettuna on?
Tässä olet oikeassa, Master-termi ilmaisee tutkinnon tason, mikäli kyseessä on tutkinto, esim. oikea MBA-tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto esim. USA:n virallisissa korkeakouluissa ja yliopistoissa, ko. tutkintoa vaan ei voi Suomessa suorittaa, vaan vastaava suomalainen tutkinto on KTM eli engl. M.Sc.
se, että kääntää sanan tradenomi sen englanninkieliseen vastineeseen.
"Fakta on, että KTM:llä voit huseerata Suomessa, mutta ulkomailla tutkinto itsessään ei säväytä."
No kyllä minun kokemukseni mukaan MSc.-tutkinto säväyttää melkolailla yhtä paljon niin kotimaassa kuin ulkomaillakin
Alla Kari Raivion, Helsingin yliopiston kanslerin
loistava kirjoitus mm. MBA-hömpästä syyskuulta 2003.
Sekavat koulutusmarkkinat – hämärät tittelit
Yliopistoista ja ammattikorkeakouluista on runsaasti tietoa opinto-oppaissa, lehdissä ja Internetissä. Ilmaisen tutkinto-opetuksen rinnalla pyörivät maksulliset koulutusmarkkinat, joiden liikevaihto on miljardeja euroja. Tiedotuksen ja mainonnan raja on hämärtynyt, koulutuksen sisällöstä ja tuotteista on vaikea saada selkoa ja kuluttajansuoja on olematon.
Ammattikorkeakoulujen tutkintonimikkeet eivät helposti avaudu. Tradenomi-nimike viittaa kaupalliseen alaan, ja ainakin latinisti voi päätellä geronomin olevan vanhustyön osaajan. Vestenomia ei kuitenkaan helposti yhdistä vaatetusalaan eikä estenomia kauneusalaan, vaikka nämä nimikkeet vakiintuisivatkin. Myös jatkotutkintojen asema, nimikkeet ja suhde yliopistojen tutkintoihin ovat epäselviä.
Yliopistojen opetustarjonnassa hämminkiä aiheuttaa muun muassa ilmaisen tutkinto-opetuksen suhde maksullisiin niin sanottuihin maisteriohjelmiin, jotka eivät johda korkeakoulututkintoon. Niiden englanninkieliset nimikkeet eivät näet eroa tutkintonimikkeistä (esimerkiksi Master of Business Administration, Master of Laws), ja tästä aiheutuvaa sotkua on hiljan setvitty jopa Vaasan hovioikeudessa.
Esimerkki suositusta koulutuksesta ja halutusta tittelistä on MBA. Sen nimisen tutkinnon voi suorittaa monissa yliopistoissa. Parhaiden yliopistojen, kuten esimerkiksi Harvardin, Stanfordin, LSE:n ja Oxfordin, kasvatit nostavat huippupalkkoja työmarkkinoilta. Suomessa tällaista korkeakoulututkintoa ei ole, mutta silti MBA-ohjelmia ja niihin liittyviä uljaita diplomeja tarjotaan laajasti. Esimerkiksi osoitteessa www.opintoluotsi.fi hakusana MBA antaa 33 osumaa. Niiden takaa löytyy useita yliopistoja, Teknillinen korkeakoulu, kaikki kauppakorkeakoulut sekä joukko ammattikorkeakouluja. Opetus ei ole ihan ilmaista, sillä kaksivuotisten ohjelmien hinta voi olla 15 000 - 35 000 €.
Kuinka sitten voi tietää, millaisesta koulutuksesta on kyse, mikä on sen hyöty työmarkkinoilla ja mikä on ohjelman hinta-laatusuhde? Tiedotteiden ja verkkosivujen superlatiivit eivät vastaa näihin kysymyksiin. Yksi uskottavuuden kriteeri on oppilaitoksen maine ja sen opetuksen ja tutkimuksen taso. Kansainvälinen akkreditointi ei alaa tuntemattomalle juuri ole avuksi. Viestinnän yleisilme ja asiallisuus vaikuttavat uskottavuuteen. Tutkinto-opetuksen ja muiden ohjelmien arvosta saa ehkä parhaan käsityksen jututtamalla henkilöitä, jotka ovat hiljattain kyseisen koulutuksen läpäisseet ja jotka joko ovat tai eivät sen jälkeen työllistyneet.
Erilaisten koulutusorganisaatioiden antama informaatio on kirjavaa ja osin harhaanjohtavaa. Siksi tiedotusta on kehitettävä. Helsingin yliopisto on uudistanut verkkoviestintäänsä, koska verkon kautta perustietoja yleensä ensin etsitään. Silti näidenkin sivujen lukijan on hyvä säilyttää sopiva annos kriittisyyttä, sillä vain vastaanottaja voi arvioida informaation hyödyn.
Maailma on avoin tittelin- kipeälle
Maailmassa ei ole titteliä, jota ei voisi ostaa rahalla. Pisimmällä tittelinkipeiden rahastus on kapitalismin kehdossa Yhdysvalloissa. Lehti-ilmoituksilla eräät kirkkokunnat tarjoavat taloutensa pönkittämiseksi hinnaltaan vaihtelevia arvonimiä. Pyhimykseksi pääsee parillasadalla markalla, korkeammalle noteerattu kardinaalin titteli maksaa jo hunajaa. Jalopuuraamiset ja sinetein vahvistetut pyhät tittelitodistukset todistavat arvonimen kantajan erinomaisuutta.
Suomessa kirjava ja jatkuvasti monimutkaistuva titteliviidakko aiheuttaa muun muassa yrityksille päänvaivaa. Eri titteleistä ja koulutuksesta kertovia uusia kirjainyhdistelmiä syntyy viikoittain.
Esimerkiksi sama kirjainyhdistelmä MBA (Master of Business Administration) voi pitää sisällään hyvin erilaisen tutkinnon. Suomessa MBA:n voi hankkia tai opiskella ainakin kymmenestä eri instituutista. Maailmalla MBA:n kauppiaita on satoja.
"Ääripäinä ovat London Business Schoolin MBA-tutkinto, joka sisältää kaksi vuotta täysipäiväistä ja erittäin vaativaa opetusta. Saman tittelin voi hankkia Espanjasta tai Portugalista parillasadalla dollarilla ilman, että opiskelisi yhtään. Riittää kun täyttää kyselylomakkeen, lähettää rahat, ja paluupostissa tulee kauhean komea todistus MBA-tutkinnon suorittamisesta", kertoo kasvatustieteiden tohtori ja diplomi-insinööri Juhani Honka.
Honka työskentelee Enso Gutzeitin henkilöstön kehittämispäällikkönä. Hän on seurannut titteliviidakkoa aikaisemmin ammattikasvatushallituksen teollisuusopetuksen päällikkönä.
Hongan mukaan yrityksillä alkaa olla vaikeuksia saada selville, mitä mikin titteli pitää sisällään.
"Vain maan suurimpien yritysten koulutusalalle erikoistuneet ihmiset ovat selvillä siitä, mitä ansioluetteloihin liitetyt eri kirjainyhdistelmät pitävät sisällään. Keskisuurissa yrityksissä ei tahdo löytyä tämän salakielen tuntijoita."
Suomessa titteleistä ei ole olemassa mitään keskitettyä ja ajan tasalla olevaa luetteloa. Myös virallisen koulujärjestelmän ulkopuolisten tutkintojen todistuksen voi myöntää lähes mikä instanssi tahansa.
Professori Matti Peltonen teollisuuden koulutusvaliokunnasta kaipaa pikaisesti tittelijärjestelmän selkiinnyttämistä.
Peltonen löytää tittelikirjavuuden alkusyyn koulu-uudistuksesta, joka poisti korkeakoulujen välitutkinnot. Pitkä ja tutkijankoulutuksen sisältävä opiskeluputki ei kiehdo nopeasti eteenpäin urallaan pyrkiviä nuoria.
Myös yliopistojen jatkotutkinnot Peltonen laittaisi remonttiin. Ne eivät ole pysyneet nopeasti muuttuvan maailman tahdissa. Eri instituutit ovat syntyneet paikkaamaan tätä aukkoa. Ne räätälöivät parhaassa tapauksessa asiakkaan toivomusten mukaisen koulutuspaketin.
"Ehkä osasyynä tähän runsauteen on myös suomalaisten tittelinkipeys", Peltonen arvioi.
Sekavaa titteliviidakkoa eri osapuolet pyrkivät käyttämään hyväkseen hankkiakseen "arvotonta arvon nousua".
"Tittelehtijä" käyttää yleensä kuplatitteliä hämätäkseen työhönottajaa tai vain leikkisästi masentaakseen naapuriaan - puhelinluettelossa sukunimen jäljessä komeileva kardinaali tai MBA lyö kateelliselle naapurille luun kurkkuun. Myös julkisuudessa voi tehdä "saminkiset" eli esiintyä eri alojen asiantuntijana iltakoulupohjalta.
Titteleiden kauppiaat puolestaan rahastavat yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä kursseilla, joiden anti on olematon.
"Pidän siitä, että tulee uusia hyviä tuotteita. Koulutuspakettien ja titteleiden välille tarvitaan kilpailua. Valitettavasti yritysten valtavaa koulutustarvetta käytetään monesti puhtaasti rahastusmielessä hyväksi", Juhani Honka arvioi.
Varsinkin omien yritystensä johdossa istuvat, kouluja käymättömät "self-made-manit" ovat tittelikauppiaiden ihanneasiakkaita. Heillä kun on rahaa, muttei lukupäätä.
Rikospoliisi ei tilastoi tittelipetoksia. Karkean arvion mukaan suoranaisia rangaistavia tittelipetoksia tulee vuosittain ilmi muutama. Kouluja käymätön filosofian maisteri toimii koulun rehtorina, luutnantti Auervaara huijaa univormussa naisilta rahat ja rakkauden, "diplomi-ekonomi" perustaa tukirahoin kehitysalueelle yrityksen, josta pumppaa avustusrahat omalle tililleen.
"Upsalan teologin" tapaus on alalla tuorein kaltereiden taakse päätynyt uraputki. Väärennetyillä teologian kandidaatin papereilla Jyväskylän kaupunkiseurakunnan diakonina huseerannut nainen jäi kiinni huijauksestaan viime viikolla ja lähetettiin puoleksi vuodeksi linnaan miettimään kujettaan.